Pennittömän uneksijan epäajanmukaisia aatoksia

Georg Malmsten ja Rooman valtakunta vuonna 117 jkr.
*
Epäilevä motto: 'Sä pelkäät ja emmit mun rakkaani, etkö usko onnen unelmiin, kun pennitön uneksija seuraasi, sulle matkallesi annettiin.'

I
1
Ninni kirjoitti kommentissaan 'velka-päreessäni': 'ihminen itsess''n on velka! kiitos purunen j'lleen keran'.
*
Eipä kestä kiittää, koska ihminen ei ole velka - ei ainakaan ikuisesti kestävä velka, jota ei muka koskaan saa anteeksi.

Antiikin antropologinen ja kosmis-myyttinen maailmankuva ja -katsomus muuttui kristinuskossa armahtavammaksi Jeesuksen pelastavan kuoleman kautta.Tässä kuolemassa [viimeisessä uhrissa] ihminen lunastettiin Saatanan [tämän maailman hallitsijan] vallasta, jonka alaisuuteen hän oli joutunut langettuaan paratiisissa.

Täytyy tosin muistaa, ettei ihmisen myyttinen velkasuhde kristinuskossakaan mitätöitynyt vaan muuttui uskon pyyteeksi/vaatimukseksi [lähes kirjaimellisesti yhteisölliseksi pakoksi, mitä se ei kuitenkaan (toisin kuin juutalaisuudessa) soteriologisesti ollut], sillä ihminen ymmärrettiin vanhassa kirkossa Jumalan omaisuudeksi, joka ei voinut tehdä ihan mitä vain häntä huvitti

Itsemurhakin tulkittiin rikokseksi Jumalaa vastaan, koska sen tekijä vahingoitti teollaan Jumalalle kuuluvaa omaisuutta. Näin ollen ihminen tavallaan vieläkin oli Jumalalle elämänsä velkaa, mutta tuo velka ei kasvanut korkoa eikä sitä näin ollen tarvinnut maksaa loputtomiin yhä uusia uhrieläimiä teurastamalla kuten juutalaisuudessa tai pakanuudessa vaan Jeesuksen lunastavan/sovittavan ristinkuoleman vuoksi, jonka kunnioittamista ja muistamista varten uskova yhteisö velvoitti itsensä rakentamaan kirkon.

Huolimatta edellä mainitusta myyttisen velan muuntumisesta syyllisyydentuntoiseksi uskoksi ja yleiseen normiin sopeutumiseksi [minkä Nietzsche ja myöhemmin Foucault oivallisesti tajusivat] kristinusko muutti radikaalisti pakanallis-taikauskoiseen maailmankuvaan sisältyvää ankeaa ja ahdistavaa syklis-synkronista - kohtalon ennaltasäädetyssä ikeessä elävän ihmisen tulevaisuudennäkymää vapauttavampaan suuntaan - lineaariseksi horisontiksi ja eskatologiseksi odotukseksi - matkaksi kohti viimeistä tuomiota ja pelastusta.

Ihminen ja hänen hyveensä ei ollut enää uhkaavan kohtalon rautaisella otteella riippuvainen kosmisista voimista ja onnesta vaan lujasti kiinni Jumalan toteuttamassa pelastuksessa Kristuksen voittaessa kuoleman ikeen. Tähän pelastavaan kuolemaan jokainen uskova saattoi olla uskossaan osallinen - kirkollisen seurakuntayhteyden muodossa - uskovien yhteisönä.

[Jo Luther tietenkin alkoi opillisesti hajottaa tätä vanhan kirkon sosiaalisen syvärakenteen koheesiota, mistä on vuosisatojen kuluessa seurannut ja yhä seuraa luterilaisuuden hajoaminen synkretistiseen hömppään ja Raamatun tekstin kirjaimellisesta tulkinnasta liikaa kiinni pitäviin fundamentalisteihin, joskin traditionalistit ovat instituutio- ja oppihistoriallisesti oikeassa, mitä alkukristillisen kirkon pakanallisia tapoja vastustavaan moraalis-uskonnollis-sosiaaliseen perustaan tulee].

Pakanallisessa antiikissa jumalia ja henkiä piti lepytellä, jotta taivas ei olisi romahtanut niskaan eli koko sosiaalinen todellisuus ajautunut kaaokseen ties minkälaisen jumal-henkimaailman vihanpurkauksen vuoksi. Kristinuskon suhde Jumalaan ja etenkin pelastukseen Kristuksessa edusti kuitenkin hyvin toisenlaista käsitystä ihmisen ja luonnon sekä ihmisen ja kosmisten voimien välillä. Valitettavasti kristinusko [ehkä väistämättä] korruptoitui jo siitä hetkestä lähtien, kun se tunnustettiin virallisesti ja sen edustajat luonnollisesti joutuivat osallistumaan Rooman uskonnollisten ja poliittisten instituutioiden hallintaan. Valta ja raha turmelevat ihmisen - aina.

2
Uhraukset toimivat arkaaisessa ja antiikkisessa maailmassa sosiaalisen koheesion ja integraation takuina - hieman samaan tapaan kuin korkoluototus nykyään kapitalistisen pankkijärjestelmän pelastavana uhrina.

[Eikö siis kapitalismi olekin Pääomajumalaa palvovan pakanuuden moderni muoto, jossa uhripapit ja heidän kätyrinsä imevät kosher-verta alamaisistaan?! Kyseessä on siis jopa karmeampi uhraus-uskonto ja velkaorjuutuskoneisto kuin aikoinaan Mesopotamiassa, jossa orjuuteen ajautuneitten alamaisten velat annettiin yhteiskuntarauhan säilyttämisen takia anteeksi kerran 50:ssa vuodessa.]

Antiikin aatehistorian spesialisti David Bentley Hart nimittää etenkin stoalaisuuteen [aikansa korkeatasoisin ajattelujärjestelmä, joka ei ole ollut sivuutettavissa myöhemminkään] viitaten antiikin ajan eetosta ja maailmakatsomuksellista mentaliteettia 'loistavaksi surumielisyydeksi' - edellä mainituista syistä. Osuvasti nimitetty, koska tällaisessa maailmassa eläminen oli perimmältään hirveä taakka, joka toistuu muodossa tai toisessa aina uudestaan [vrt. stoalaisten syklinen maailmankuva ja itämainen jälleensyntymisoppi, jotka edustavat metafyysisesti samantyyppistä maailmankatsomusta].

Kristinusko sen sijaan otti askeleen kohti yksilön vapautta ja omantunnon rehellisyyttä Jumalan edessä, mikä eettis-uskonnollinen mielenmuutos kuitenkin juuri Jumalan ihmiseksi tulemisessa [ja siten maallistumisessa] oli osaltaan johtamassa kohti pluralistista liberaali-demokratiaa ja kalvinistis-kapitalistista moraalia {tekopyhyyttä] - toisin sanoen kohti arvonihilismiä, joka on paras käsite ja diagnoosi kuvaamaan etenkin Euroopan intellektuaalis-mentaalista rappeutumista.

Silti kristinuskon sanoman ytimessä on edellen vallankumous, joka on synnyttänyt myös ateistisen kristillisyyden - ainoa älyllisesti ja moraalisesti rehellinen ateismin muoto, joka ei taannu alkeellisen argumentaation sekä populistisen fanaattisuuden ja fundamentalismin tasolle kuten esim. Dennnettin, Dawkinsin, Hitchensin, Harrisin ja Onfrayn kirjoitukset [näistä vain Dennett edustaa filosofisesti kiinnostavampaa otetta, joskin David Bentley Hart on upottanut hänetkin vasta-argumenteillaan 6-0].

Eurooppaan verrattuna USA sen sijaan on yhä suuremmassa määrin muuttumassa myöhäisantiikkisen Rooman kaltaiseksi synkretismin Sodomaksi - sanalla sanoen erilaisten [myös ääriuskonnollisten] lahkoliikkeitten aatteelliseksi sekasotkuksi, jota plutokraatti-oligarkkien on helppo hallita manipuloimalla kauppaa sekä finanssi-markkinoita käsittämään myös monien uskonlahkojen tuotteistamisen.

Euroopan ideologisen bio-uusateismin [erotuksena vasemmistolaiseen kristinuskoa arvostavaan ateismiin, esim. Zizek ja Badiou] ja USA:n raha-sponssattujen ääriaatteiden pinnallis-pakanallisen aatesirkusmenon pysäyttäjäksi tarvittaisiin eräänlainen uusi Pennitön Uneksija eli Jeesuksen kaltainen yhteiskunta-anarkisti, joka maksaa [jos pystyy] keisarille, mikä keisarille minimissään kuuluu, mutta ei missään tapauksessa suostu pelaamaan samaa peliä kuin plutokraatti-hallitsija.

Keskelle kapitalismia eli moraalikadon, kaupallisuuden, viihteen ylivallan ja juristien jokapaikkaan sovellettujen ad hoc-sofismien vastapainoksi tarvitaan siis [jälleen] ikäänkuin uudesti syntynyt mutta traditiopohjainen kristinusko [vrt. radikaali-ortodoksit], joka haistattaa rahalla pitkät ja sanoo todelliselle - kestävälle elämälle kyllä osoittaen halveksivansa kaikkea kestävän kehityksen vihreää oikeisto-kapitalismia enemmän kuin mitään muuta teknoliberaalista huijausta maailmassa.

3
Me emme tarvitse kestävää teknokapitalistista kehitystä, koska se on mahdottomuus ja umpikuja vaan kestävää uskoa yksinkertaiseen, rehelliseen ja kunnialliseen elämään ilman turhien tavaroiden taikamaailmaa ja pörssinumeroiksi muuttuneen rahajumalan virtuaalisia kasvonaamiota, jotka ovat noituneet meidät ja tehneet meistä epäjumalanpalvojia, jotka juoksevat pakonomaisesti kulutusnautinnon perässä kuin huumeriippuvaiset ihmisrauniot pystymättä enää erottamaan toisistaan hektisen mielihyvän tunnetta ja apaattista masennusta.

Hypomaaninen depressio onkin teknokapitalistisen ihmisen patologinen luonteenpiirre. Hän on kuin tahtomattaan sisälle asuntoon [kapitalismiin] pyrähtänyt lintu, joka lentää kerta toisensa jälkeen päin näkymätöntä ikkunalasia, joka näyttäisi lupaavan ja mahdollistavan suoran ulospääsyn. Mutta tuo läpinäkyvä ikkuna on pelkkä rahalla ostettava näkymätön lupaus onnesta. Sen vuoksi ihminen yrittää siitä ulos kerta toisensa jälkeen mitään oppimatta. Hän on ansassa, jota ei tajua ansaksi. Lopulta hän on kuin Kafkan Muodonmuutoksen Gregor Samsa, joka muuttuu lopulta valtavaksi kovakuoriaiseksi huoneessaan.

Tällainen muodonmuutos on ihmisen kohdalla kapitalistisen kulttuuri-evoluution lopputulos, jonka 'Luonnonvalinta' tekee niille lukemattomille, jotka eivät sano kapitalismille EI voidakseen sanoa ei-tuotteistetulle ja siten aidolle elämälle KYLLÄ. Kapitalismi on pinnallista, perverssiä ja lopulta barbaarista paluuta alkuun - itseään tuotteistavan hyönteisen tasolle - keskellä usein niin turhaa teknokrääsää, typerää viihdettä ja ikuista kipailua rahavallan autuudesta.

4
Kun kapitalismin aika tulee, elämän sankareiden aika päättyy. Meille kulttuurista on tullut kapitalistista tylsyyttä. Tämä velalla ostettu orjuuttava näennäisrauha saa minut kärttyisäksi. Siksi me penäämme systeemissä vaikuttavia mutta sen ulkopuolella eläviä sankareita. Ja he tulevat - kuin luonnonvoima, sillä orjuus ja vääryys ei voi jatkua loputtomiin räjähtämättä kerran orjuuttajansa käsiin kuin kahlittu atomienergia maanjäristyksen ja tsunamin voimasta.- Me emme tarvitse kestävää kehitystä vaan kestävää elämää - [idea tähän aforistiseen maksiimiin on saatu eräästä Carl Schmittin päiväkirjamuistiinpanosta].

II
1
http://www.youtube.com/watch?v=BHpor51k9uw
Georg Malmstén - Pennitön uneksija (1958) - [sanat eivät riitä kuvaamaan tämän kappaleen ja esityksen emotionaalista vaikutusta - sen surumielisellä tavalla iloista ja herkkää voimaa].

'Molli-Jori' Iskelmäketju-elokuvassa vuonna 1959 - Georg Malmstén (1902--1981) on yksi tärkeimpiä suomalaisen kevyen musiikin vaikuttajia. Levytyksiä hänelle kertyi yhteensä 842. Se on ennätys, jota ei ole Suomessa vielä tähänkään päivään mennessä onnistuttu rikkomaan.

2
http://www.youtube.com/watch?v=8z8i2qbIpbU&NR=1
Georg Malmsten - Nikkelimarkka - [kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka minä olen sulta lainannut - - sillä ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu [?]
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/07/se-mika-oli-pyhaa-ei-ollut-itse-velka.html#comments
http://en.wikipedia.org/wiki/Classical_antiquity
http://en.wikipedia.org/wiki/Late_Antiquity
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Malmst%C3%A9n
http://en.wikipedia.org/wiki/David_Bentley_Hart
http://actuspurunen.blogspot.com/2010_02_01_archive.html
http://www.datafun.fi/postimerkki/luettelo/luettelo1/1999.htm