Maa, kalvas äiti eli opetuksia tuhkasta [Media ja identiteetti 4]

Yläkuva:  Volcano plume on 17 April 2010. - Alakuva:  The Iceland volcano Eyjafjallajokull sends ash into the air just prior to sunset.
*
The fact that a cloud from a minor volcanic eruption in Iceland—a small disturbance in the complex mechanism of life on the Earth—can bring to a standstill the aerial traffic over an entire continent is a reminder of how, with all its power to transform nature, humankind remains just another species on the planet Earth. - [Žižek].
*
Our readiness to assume guilt for the threats to our environment is deceptively reassuring: We like to be guilty since, if we are guilty, then it all depends on us - - [Mielestäni tämä Zizekin kommentti osuu etenkin kestävän kehityksen markkinatalouden eli [puna]vihreitten harhaoletukseen, jonka mukaan yksilö voisi vapaasti ja itsenäisesti [markkinataloussubjektin lailla] itse vaikuttaa vakavasti otettavalla ja merkityksellisellä tavalla kapitalismin massiivisen saastutus-koneiston muuttamiseen tai edes rajoittamiseen].

*
[Kielimafia lisäsi PS.:n - 26.7]

I
1
Päreen lainaus on Media ja identiteetti-seminaarikoosteen viimeisestä artikkelista, jossa Slavoj Zizek Islannin 2010 tulivuorenpurkausta esimerkkinä käyttäen pohtii sekä median roolia uhkien ja katastrofien tiedottamisessa, tieteen epävarmuuksia asiantuntevuuden kaavussa että tulevaisuuden globaalin politiikan vaihtoehtoja, joilla valtavaa ekologiseen muutokseen ja [myös] siitä seuraavaan väestömassojen väistämättömään liikkumiseen mantereilta toisille voitaisiin varautua. Toisin sanoen - minkälainen politiikka pystyy ehkäisemään erityyppisten katastrofien syntymistä ja kontrolloimaan niiden globaaleja seuraus-vaikutuksia.

2
Paradoksaalista on kuitenkin se, että moderni teknologia tekee sivilisaatioistamme entistä haavoittuvampia luonnonmullistusten suhteen, koska ne  suunnitellaan ja rakennetaan ilmaston ja ylipäätään luonnonolosuhteitten status quon eli muuttumattomuuden oletukselle ja varaan.

Ihmisen ympäristöä/luontoa nopeasti muuttavaa 'sopeutumista' mutta samanaikaisesti biologisesti hidasta adaptaatiota [mikä on ominaista varsinkin kehittyneemmille lajeille] voisi pitää jopa itseään kopioimaan determinoidun geenin ylläpitämänä evoluutioon itseensä sisältyvänä 'ohjelmointivirheenä',  joka johtaa lajin liikakasvun kautta amokiin ja tuhoon myös ihmislajin tapauksessa [*] - - ainakin niin kauan, kun ihmiset tekno-busines-median turruttamissa mielikuvissaan uskovat spontaaniin, jatkuvaan tai muka kestävään kapitalistiseen kasvuperiaatteeseen - rationaalisesti itsekkäisiin intresseihin sitoutuneena eli 'vapaasti'.

On tullut aika muuttaa sekä 'aivosysteemiä' että elämissysteemiä - - tai luovuttaa, painaa kaasua ja ajaa ilman jarruja helvettiin...

 [*] Laji lisääntyy nopeasti erikoistumisen toimiessa sopeutumista helpottavana 'innovaationa', mikä kuitenkin merkitsee myös, että koko populaatio rakenteineen altistuu vakavasti perustaville ympäristömuutoksille ja ajautuu nopeasti sukupuuttoon, mikäli sen elinolosuhteet oleellisisilta osiltaan heikentyvät].

II
Opetuksia tuhkasta

Maa, kalvas äiti [Erde, bleiche Mutter]

[....]
Paradigmaattinen kategoria, joka paljastaa tieteen avuttomuuden ja samalla peittää sen asiantuntijavakuuttelun pettävään verhoon, on 'raja-arvo': kuinka paljon voimme vielä 'turvallisesti' saastuttaa ympäristöämme, kuinka paljon paljon fossiilisia polttoaineita voimme vielä polttaa, kuinka suuri määrä myrkyllistä ainetta ei uhkaa terveyttämme, ja niin edelleen [tai rasistisessa versiossa, kuinka monta ulkomaalaista yhteiskuntamme voi integroida vaarantamatta identiteettiämme].

Ilmeinen ongelma on siinä, että tilanteen läpinäkymättömyydestä johtuen jokainen 'raja-arvo' on muodoltaan osaksi fiktiota, mielivaltaista symbolista interventiota reaaliseen. Voimmeko todella olla varmoja siitä, että lääkärien määräämä verensokerin arvo on oikea siten, että sen ylittyessä olemme vaarassa ja sen alla turvassa?

Tästä tietomme rajoittuneisuudesta ei missään mielessä seuraa, että meidän ei pitäisi liioitella ekologista uhkaa. Meidän tulisi päinvastoin olla yhä varovaisempia sen suhteen, koska tilanne on perustavanlaatuisesti ennakoimaton. Viimeaikaiset epävarmuudet ilmaston lämpenemisestä eivät tarkoita, että asiat eivät olisikaan niin vakavalla mallilla, vaan sitä, että luonnolliset ja sosiaaliset osatekijät ovat erottamattomasta toisiinsa linkittyneitä.

Tämänhetkisiin ympäristökatastrofin uhkiin liittyvä dilemma on seuraava: joko otamme ne vakavasti ja päätämme nyt toimista, jotka vaikuttavat naurettavilta, jos katastrofia ei tulekaan, tai emme tee mitään, ja menetämme kaiken katastrofin sattuessa. Ympäristökatastrofin suhteen ei ole keskitietä.

Tällaisessa tilanteessa puhe ennakoimista, varotoimista ja riskienhallinnasta tapaa muuttua merkityksettömksi, sillä olemme tekemisissä sellaisen kanssa, mitä rumsfeldilaisessa tietoteoriassa pitäisi kutsua 'tuntemattomaksi tuntemattomaksi': emme ainoastaan ole tietämättömiä siitä, missä keikahduspiste on, vaan sen lisäksi emme tiedä edes tarkasti sitä, mitä emme tiedä.

Rumsfeldilaisesta tietoteoriasta voi todellakin oppia paljon. Tämä ilmaus viittaa tietenkin tunnettuun lausahdukseen maaliskuussa 2003, jolloin Donald Rumsfeld ryhtyi pienoiseen harrastefilosofointiin tiedetyn ja tuntemattoman suhteesta:

'On tiedettyjä tiedettyjä. Ne ovat asioita, jotka tiedämme tietävämme. On tiedettyjä tuntemattomia. On siis asioita, joista tiedämme, ettemme tiedä niitä. Mutta on myös tuntemattomia tuntemattomia. Nämä ovat asioita, joista emme tiedä, ettemme tiedä niitä'.

Hän unohti kuitenkin lisätä ratkaisevan neljännen termin: 'tuntemattomat tiedetyt': asiat, joista emme tiedä, että tiedämme ne - mikä on tarkalleen freudilainen tiedostamaton, 'tietoa, joka ei tiedä itseään', kuten Lacan tapasi sanoa.

Jos Rumsfeld kuvitteli, että pääasiallinen vaara Irakin sodassa oli 'tuntemattomat tuntemattomat', Saddamin uhkat, joista ei osattu edes epäillä, mitä ne ovat, meidän olisi vastattava, että pääasialliset vaarat ovat päinvastoin 'tuntemattomat tiedetyt', kiistetyt uskomukset ja oletukset, joiden seuraamisesta emme ole edes tietoisia. Ekologian tapauksessa nämä ovat niitä, jotka estävät meitä todella uskomasta katastrofin mahdollisuuteen, ja ne yhdistyvät 'tuntemattomiin tuntemattomiin'.

Tärkein opetus onkin, että ihmiskunnan olisi valmistauduttava elämään 'plastisemmin' ja nomadisemmin. Paikalliset tai globaalit muutokset ympäristössä saattavat luoda tarpeen ennenkuulumattomille laajan mittakaavan sosiaalisille muutoksille.

Sanokaamme, että valtava tulivuorenpurkaus tekee koko Islannista asumiskelvottoman. Mihin islantilaiset muuttaisivat? Pitäisikö heidän saada jostain maata vai hajaantua ympäri maailmaa? Mitä jos pohjois-Siperiasta tulee asuttavampi ja maanviljelylle otollisempi, ja samalla Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta tulee liian kuiva ylläpitämään suurta väestöä - kuinka väestöjen siirrot organisoitaisiin?

Kun samankaltaisia asioita tapahtui menneisyydessä, sosiaaliset muutokset tapahtuivat villin spontaanisti, väkivallan ja tuhon saattelemina. Tällainen mahdollisuus olisi nykypäivän olosuhteissa katastrofaalista, kun kaikilla valtioilla on mahdollisuus saada käsiinsä joukkotuhoaseita.

Yksi seikka on selvä: kansallinen suvereniteetti on määriteltävä radikaalisti uudelleen ja keksittävä maailmanlaajuisen yhteistoiminnan uusia muotoja. Ja entä valtavat talouden ja kulutuksen muutokset, jotka seuraavat uusista sääilmiöistä tai energian- ja vesilähteiden puutteesta? Minkälaisten päätöksentekoprosessien kautta tällaiset muutokset ratkaistaan ja toimeenpannaan?

Meidän onkin palattava tässä neljään momenttiin, joita Alain Badiou kutsuu vallankumouksellis-egalitaarisen oikeuden 'ikuiseksi ideaksi'. Se, mitä tarvitaan on:

* Jyrkän tasa-arvoista oikeutta: kaikkien ihmisten olisi maksettava sama hinta tulevista rajoituksista. Olisi siis maksettava jokaiselle yhtäläinen, maailmanlaajuinen normi energiankulutukseen, hiilidioksidipäästöihin jne.. Kehittyneet maat eivät saa myrkyttää ympäristöä nykyiseen tahtiin syyttäen kehittyviä kolmannen maailman maita Brasiliasta Kiinaan yhteisen ympäristömme raunioittamisesta nopealla kasvullaan.

* Terroria: määrättyjen suojatoimien rikkojien häikäilemätöntä rankaisua, mihin mahdollisesti liittyy liberaalien 'vapauksien' ankaraa rajoittamista ja mahdollisten lainrikkojien teknologista valvontaa.

* Voluntarismia: ainoa tapa kohdata ympäristökatastrofin uhka on sellaisten suuren mittakaavan kollektiivisten päätösten kautta, jotka ovat vastakkaisia kapitalistisen kehityksen 'spontaanin', immanentin logiikan kanssa. Jo Walter Benjamin huomautti tekstissään 'Historian käsitteestä', että nykyään vallankumouksen tehtävänä ei ole auttaa historiallista tendenssiä tai välttämättämyyttä toteutumaan, vaan 'pysäyttää historian juna', joka ajaa kohti maailmanlaajuisen katastrofin jyrkännettä - oivallus, joka on saanut uutta painoa ympäristökatastrofin mahdollisuudesta.

* Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kaikkeen edeltävään yhdistettyä luottamusta kansaan: uskoa, että kansan suuri enemmistö tukee näitä ankaria toimenpiteitä, pitää niitä ominaan ja on valmis osallistumaan niiden toimeenpanemiseen. Pitäisi rohkeasti palauttaa terrorin ja kansaan kohdistuvan luottamuksen yhdistelmänä eräs vallankumous-egalitaarisen terrorin hahmoista: 'ilmiantaja', joka paljastaa syylliset viranomaisille [jo Enronin tapauksessa Time-lehti oli oikeassa juhliessaan todellisina julkisina sankareina sisäpiiriläisiä, jotka vihjasivat talousviranomaisille väärinkäytöksistä].

Aikoinaan kutsuimme tätä kaikkea kommunismiksi.

Slavoj Zizek

PS.
Kehotan lukemaan tarkkaan ne viimeisten kappaleiden kohdat, joissa mainitaan sana terrorismi, jottei tulisi  mitään väärinkäsityksiä siitä, mitä Badiou ja Zizek kyseisellä termillä sille annetussa asiayhteydessä tarkoittavat. Terrorismilla ei nimittäin Badioun ja Zizekin projektissa ole ideologisesti eikä praktisesti mitään tekemistä erään äärikonservatiivisen nationalisti-fasisti-psykopaatin sekä hänen yksityisesti organisoidun räjäytys- ja tappokeikkansa kanssa.
*
http://www.apeironkirjat.com/
http://www.filosofia.fi/node/5492
http://filosofia.fi/node/4885
http://fi.wikipedia.org/wiki/Slavoj_%C5%BDi%C5%BEek
http://en.wikipedia.org/wiki/Slavoj_%C5%BDi%C5%BEek
http://www.inthesetimes.com/article/6079/o_earth_pale_mother/ - [linkin kolumni käsittelee suppeasti samaa aihetta kuin tässä mainittu ja osaksi lainattu artikkeli, jonka Zizek on lähettänyt Janne Kurjelle]
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9525538230&lang=fi
http://en.wikipedia.org/wiki/2010_eruptions_of_Eyjafjallaj%C3%B6kull
http://fi.wikipedia.org/wiki/Donald_Rumsfeld
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou
http://en.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou
http://en.wikipedia.org/wiki/Walter_Benjamin
http://www.csmonitor.com/USA/2010/0416/Researchers-puzzle-over-how-long-Iceland-volcano-will-erupt