'Kohdeneutraalien monineuvoisten' arvopluralismi ja anarko-liberalismi pönkittää kapitalismia murentaessaan perhe- ja kasvatus-instituution perustoja - [vapaus on siis tässä tapauksessa orwellilaisittain orjuutta]

Muinaiset polyamorikot harjoittamassa luultavasti uskonnollisia rituaalejaan jossain päin suurta ja subjektitonta Aasiaa.
*
[Kielimafia teki useita korjauksia ja muutoksia -23.7]

I
Polyamorinen lahkoliike ei ole pelkästään maallistuneelle anarko-libertarismille ominainen ilmiö. Ensin on nimittäin muistettava, että liberaali-demokraattisten aatteiden yksi peruslähtökohta juontuu juuri kristinuskon uskonnollisesta arvokapinasta pakanallista kulttuuria, ihmiskäsitystä sekä uhrikultteja vastaan. Alkukristillisyys oli siis sekin vallankumouksellinen vapautumisprojekti.

Polyamorikot nautinnon vapauden apostoleina ovat kuitenkin nyt totaalisti irtaantumassa urbanisoituneessa maailmassa konservatiivisiksi ja epäkäytännöllisiksi[?] muuttuneista kristillisistä perhearvoista ja -mormeista. Tämä vapautuminen, joka osaltaan lähti alunperin liikkeelle jo kristillisestä ihmiskäsityksestä, kääntyy siis kristillisyyttä vastaan pakanallisen tapakulttuurin suuntaan - [kristillisyys on aina taistellut gnostilaista hörhöilyä vastaan, joka lähes säännöllisin väliajoin nostaa päätään kristinuskon sisällä, ja polyamorisuuden voisi luokitella - ei suinkaan kommunistiseksi vaan anarko-kapitalistiseksi gnostilaisuudeksi].

Alkukristillisyys oli alunperin hellenismi-juutalaisesta kulttuurista noussut lahko, jolla oli tiukka uskonnollinen moraali mutta sukupuoleen ja luokkaan katsomatta vapauttava ja universaali sanoma juuri sen vuoksi, että se perimmältään kohdistui Kristuksessa jokaiselle yksilölle henkilökohtaisesti - ei enää juutalaisen lain tai keisarin määräyksestä.

Tämä henkilökohtaisen uskon ja pelastuksen pohjavire näyttää mutatis mutandis yhä vielä olevan jopa polyamorikkojen libertiinisyyden taustalla, olkoonkin että heidän käsityksensä parisuhteesta on pikemminkin itämainen kuin millään muotoa juutalais-kristillinen.
*
Viimeisten 150-vuoden aikana modernisaation eli mm. naisten vapautumisen myötä [ehkäisypillerit, avioeron helppous, koska yksinhuoltajuus ei ole enää taloudellinen ja sosiaalinen romahdus] kristillisyyden traditionaaliset perhearvo-normit hylännyt polyamorinen monisuhde-kampanja ei siis ole alunperin tyypillisesti länsimainen seksuaali-libertiinisen porno-liberalismin tuote vaan Aasian polyteististen uskontojen ekstaattisista kulttimenoista [joista myös Lähi-Idän askeettis-orgiastiset gnostilais-lahkot saivat vaikutteita] juontuva pakanallinen lahkoliike.

Muistettakoon tässä yhteydessä tietysti kahden länsimaisen sivilisaation [polyteistisen] perustan eli kreikkalaisen kulttuurin homoseksuaalisuus ja Rooman valtakunnan rappion ja romahduksen aikoina lähes promiskuiteettiseen libertiinisyyteen ajautuneet seksuaalitavat.

Tätä kreikkalais-roomalaisen uskonto- ja tapakulttuurin institutionaalisesti ja moraalisesti rappeuttavaa vaikutusta vastaan asettui juutalais-kristillinen monogaamisuus, jolla tosin nykyaikana näyttäisi olevan jäljellä enää kolme vaihtoehtoa:

1] Pidetään kiinni institutionaalisesta [uskonpuhdistusta edeltävän] vanhan kirkon traditiosta mutta ilman vakavasti otettavaa vaikutusvaltaa [etenkin Rooman kirkko on moraaliarvojen suhteen täysin teennäinen museokoneisto; ortodoksit hieman joustavampia ja käytännöllisempiä]

2] Reformatoristen ja luterilaisten kirkkojen [tai pikemminkin eri lahkojen] tiukka fundamentalismi, joka eristää ne omiksi 'seuroikseen', joilla on vain vähän kosketuspintaa ympäröivän maallistuneen yhteiskunnan seksuaalimoraaliin ja sen eettisiin käytäntöihin [mm. eutanasian, abortin, adoption, koeputkihedelmöityksen jne. yhä laajempi salliminen].

3] Reformatoris-luterilaisten kirkkojen totaali alkuperäisen sanoman ja viimeisenkin dogmin sekä dogmiin perustuvien käytäntöjen synkretisoituminen, mikä merkitsee, että nämä kirkot suostuvat antamaan periksi kaikkien vähemmistöjen esittämille vaatimuksille ja muuttuvat siten praxiksessaan koko ajan pakanallisempaan eli libertiinis-kapitalistisempaan suuntaan menettäen ja kadottaen lopulta tyystin kristillisen identiteettinsä eli uskottavuutensa kristinuskon tradition vaalijoina.

Näitä instituutioita saatetaan yhä kutsua kirkoiksi, mutta kristillisiä ne eivät enää ole vaan jotain aivan muuta - pikemminkin kapitalismin sponsoroimaa kulttisirkusta - androgyyneille ja/eli polyamorikoille rakennettuja hiljentymis-huvipuistoja.

II
Motto: Siellä, missä ei ole salaisuuksia, ei ole myöskään sisäistä elämää' [Moscovici] - Ei myöskään sosiaalista integraatiota [Räsänen].

 '
Otsikon ei ole tarkoitus kritisoida esim. WikiLeaksin paljastuksia, koska salaisuus merkitsee tässä yhteydessä eri asiaa kuin valheen, huijauksen ja väkivallan salaaminen. Kyseessä on pikemminkin ehto, joka mahdollistaa paitsi yksityisen persoonallisuuden kasvun ja olemassaolon yksityisyytenä myös yhteiskunnan institutionaalisten rakenteitten pysyvyyden julkisuutena tekemällä selkeän erottelun julkisen ja yksityisen sfäärin välille.

*
Samantyyppinen - rinnakkainen ja toistensa kanssa korrreloiva muutos, joka on tapahtumassa sukupuoli-identiteetin hämärtymisen suhteen, voidaan havaita parisuhdeinstituution laumaistumiseen eli yleisemmin yksityisen ja julkisen tilan välisen eron häviämiseen johtavana prosessina.

Olemme ihan oikeasti matkalla kohti bonobo-simpanssi-kulttuuria, jossa kaikki naivat kaikkien kanssa - julkisesti - ja jossa jälkeläisistä huolehtiminen tapahtuu valtavassa laumassa, jonka naaraat ovat avoimesti ja sitoutumatta seksuaalisesti aloitteellisempia ja selvästi aktiivisempia kuin miehet.

Seksi ei enää toimi sitovan [avio]parisuhteen [alku]perustana vaan päinvastoin laumassa jatkuvasti vaihtuvat [parittelu]suhteet toimivat yksinomaan vapaan seksuaalisuuden harjoittamisen alati vaihtuvina 'perusyksikköinä'.

Polyamoristen pienkommuunien parittelusuhteet eivät ole enää kahden ihmisen perheliittoja vaan promiskuiteetin laillistavia 'seksi-puolimatkan krouveja', jotka yhdistävät saman katon alle sarjamonogaamiset ja [yksiaviois-]polygaamiset [haha] seksuaalisuhteet. Käytännössä tällaista kommuunia voisi kutsua yleensä kallistaksaisen biletys-bordellin pienimuotoiseksi ja hieman yksityisemmäksi halpaversioksi.

Näiden pienyhteisöjen ja niissä asuvien parien avioliittokelpoisuuden laillistamista ajaa polyamoria-aktivistien ryhmä, jonka aloitetta Vihreä Liitto ja etenkin heidän sateenkaariväkensä [jota on vähintäin puolet eduskuntaryhmästä] hallituspuolueena pyrkii viemään lakialoitteena eteenpäin valiokuntamenettelyissä.

De facto kyseessä on siis yritys ratkaista 'siistillä' tavalla em. sarjamonogamian ja avioliiton ulkopuolisten suhteiden eli käytännössä polygamian ongelma. Ihmettelen vain, eivätkö nämä ihmiset koe lainkaan mustasukkaisuutta, joka kuitenkin on biologisesti määräytynyt vaisto, jolla kumppanista pidetään kiinni jälkeläisten kasvun turvaamista silmällä pitäen. Jos ei niin tällaisessa yhteisössä elävä ihminen on sukupuoli-identiteetin ja parisuhdetta ylläpitävän kiintymyksen tasolla todella outo ilmiö. Hän ei nimittäin tarvitse mainittuja 'rajoitteita'.

Voidaan vain ihmetellä ja ehkä jopa kauhistella [vaikka asiaa pitääkin ajatella kylmän järkevästi], mitä tapahtuu lasten kasvattamiselle tällaisessa yksityisen ja julkisen sfäärin sukupuolisuhteissaan [sukupuolesta ja seksisuhteitten määrästä riippumatta] sekoittavassa uus-bonobo-kulttuurissa.

Edes antropologit [joiden havaintoihin myös Verhaeghe viittaa] eivät ole löytäneet yhteisöä, joka ei olisi järjestänyt seksuaalisuuden harjoittamistaan, sukupuoli- ja parisuhde-instituutioitaaan lastenhoidosta nyt puhumattakaan selkeitten sääntöjen ja jopa harmillisten rajoitusten pohjalle [esim. insesti-säännöt].

*
Olematta välttämättä kovinkaan ilkeä saattaisin sanoa, että polyamoria-yhteisö on uuspakanallisesti [uuspolyteistisesti] päivitetty versio ikivanhasta keksinnöstä eli enemmän tai vähemmän vapaamielisistä kommuuneista. Tällä kertaa kommuunista vain halutaan laillinen 'monisuhde-liitto', joka käytännössä on eräänlainen esim. 10 yksilön muhimispaikka - siis bordelli, mutta nyt lainvoiman saaneena.

Ehkä voisimme määritellä tämän länsimaissa melko uuden promiskuiteetti-instituution näin ensi alkuun vaikka nimikkeellä 'kohdeneutraali monineuvoisuus'.

En yritä edes arvailla polyamoristen liittojen synnyttämiä oikeudellisia ongelmia, mutta ne eivät varmaankaan ole vähäisiä. Mikä ylipäätään on esim. kymmenen henkilön muodostama 'moniliitto' oikeudellisesti? Tuskinpa vain kovinkaan läheisesti avioliittooon verratavissa oleva instituutio.

Ehkä eri suhteitten painoarvo tällaisessa moniliitossa pitäisi laskea yhdyntöjen määrän perusteella. Se partneri, jonka kanssa on ollut eniten miehen laukeamiseen [naisten orgasmiahan ei pystytä laskemaan spermaan verrattavan 'näytön' perusteella] johtaneita yhdyntöjä, saa erossa eniten korvauksia. Jos tulee tasapeli jonkun muun miehen kanssa, pitää ottaa huomioon joku muu kriteeri - esim. anaaliyhdynnät tai double-penetrationit jne. - Juridisen näytön uskottavuus nimittäin vaatii tieteellistä metodia empiiristä aineistoa mitatessa.

No niin polyamor-tyttönen - eikun siis muistikirja kouraan ja merkintöjä tekemään, niin ei tule turhia riitoja kolmen kuukauden päästä - erotessa. Ai niin - voi minua vanhaa höppänää! Ettehän te voi erota, kun te ette ole oikeastaan missään muussa kuin seksisuhteessa keskenänne - vai - hmm - miten se nyt menee - - - ?

III
1
 Kirjoitettu kommentiksi Ironmistressin kahteen päreeseen sukupuoli- ja lukumäärä- ym.-neutraalista avioliitosta [hiukan menee asian vierestä ajoittain mutta menköön].

*

Ajat oikeansuuntaista asiaa IM mutta aika lailla vääristä syistä tai ainakin väärästä suunnasta katsoen - epärelevantteja asioita painottaen.

Ei sateenkaari-vihreässä lahkossa ole kyse siitä kommunismista, joka kaatui 20 vuotta sitten - ei myöskään kiinalaisesta totalitarismista. Moralistinen hysteria päinvastoin entisestään kyseenalaistaa argumenttiasi, jonka ytimessä lienee vaatimus siitä, että ihmisten pitäisi hoitaa ja järjestää seksuaali- ja parisuhteensa aivan määrätyillä tavoilla - vasta yli 18-vuotiaina, lähetyssaarnaaja-asennossa ja ilmeisesti jotain buddhalaista mantraa hokien [hmm - voisi olla kiihottavaakin].

Minulle on aivan sama, miten päin ja kenen kanssa ihmiset naivat, mutta ei lainkaan yhdentekevää, miten he parisuhteensa institutionaalisesti järjestävät. Nämä kaksi yleensä toisiinsa kytkettyä asiaa pitää osata käsitteellisesti erottaa toisistaan. Ajaessaan [pakko]suvaitsevuuden nimissä lapsellista ja hedonistista libertiini-anarkismiaan sateenkaari-vihreät kuitenkin väistämättä sekoittavat yksityisen ja julkisen sfäärin yhä suuremmassa määrin toisiinsa.

Ja kun mikään ei enää ole yksityistä [paitsi paradoksaalisesti julkisuus, kuten Zizek päättelee], tulee kaikesta toiminnallisesta kommunikaatiosta [elämisestä ylipäätään] tositeeveessä ja ylipäätään sosiaalisessa mediassa dokumentoitua toilailua, jota pidetään välttämättömänä nautinnon ja onnen  [jotka kapitalismi on onnistunut ideologisesti samaistamaan] tavoittamisen kannalta.

Tämän toilailun kapitalistinen media/mediakapitalismi perverssin yliminän [Toisen] hahmossa velvoittaa nauttimaan ad. inf., ja se onnistuu parhaiten, kun talous-subjekti [minuus] muuttuu mediakapitalismin myllyssä itseään uusintavaksi tuotteeksi.
 Narsistis-ekonominen yliminä - iso Toinen eli kapitalismin auktoriteetti julistaa jokaikisessä poliittisessa mediamainoksessaan: Ellet kuluta, kapitalismi romahtaa - kaikki romahtaa! - -  Vihreät ovat antautuneet tämä vaatimuksen edessä iloiten. Heidän liikkeensä ei eroa enää piiruakaan kaupallisesta sosiaalipornosta [eli tositeeveestä].

Tätä kehitystä minä halveksin, mutta ymmärrän kyllä, ettei sille voi mitään, elleivät ihmiset halua tajuta, kykene tajuamaan tai voi tajuta, mitä aito sivistys + etiikka [Hegelin siveellisyys] vaatii toteutuakseen: yhteiskunnallista ja institutionaalista integraatiota eikä mitään eettisen periaatteellisuuden, yksityisyyden ja etäisyyden [noli me tangere] ja jopa konservatiivisen pidättyvyyden [mikä ei tarkoita moralismia] dekonstruoivaa ja nihiloivaa laumaliikettä, jota kapitalismi vie kuin pässiä narussa sen sekoittaessa päätään naivin ideologisesta vapaus- ja oikeushuumasta.

2
Se, mitä yrität IM sanoa yhteiskunnasta ja instituutioista, osuu jo paremmin maaliinsa.

Nykyvihreät vai sanoisimmeko sateenkaarivihreät eivät ole kommunisteja vaan anarkisteja. Heidän liberalisminsa on libertaristista/uusliberalistista negatiivisen vapauden hippiyttä - olkoonkin, että he saattavat joskus olla ajamassa kaikenlaisia kiintiöitä.

Mutta kiintiöityksetkin (miten olisi polyamoria-yhteisö-kiintiö;) palvelevat tässä libertiini-hedonistien yhtä aikaa sekä atomisoitunutta [liberaali-kapitalismi] sekä a-subjektiivista [vihreä luontomystiikka] ihmiskäsitystä, joka on pelkkä sekava mystifikaatio kuten luonto-ideologisilla hörhöillä aina.

Vihreät luulevat täysin naivisti ja perimmältään narsistisesti, että suvaitsevaisuudesta seuraa väistämättä toisen ihmisen kunnioitus. Käsitys on naivi, koska ihminen suvaitsee aina vain sellaista, mistä hän ei pidä, joten sitä, jonka/minkä hän hyväksyy, ei käsitteellisesti edes voi suvaita. Sitäpaitsi pakko- eli repressiivinen suvaitsevaisuus ylipäätään todistaa, miten pihalla nämä ihmiset ajattelunsa logiikan, koherenssin ja moraalisen rehellisyyden suhteen ovat.

Vain jos ajattelemme, että kommunismin naivi, mytologinen, romanttinen - ja vaarallinen - ideaali oli/on valtion totaali häviäminen, vihreät ovat kommunisteja, jotka etsivät paratiisia kuin orgasmia, vaikka sellaisen utopian globaali toteutuminen hajottaisi minkä tahansa vähänkin toimivan yhteiskuntarakenteen palasiksi. Yksittäiset kommuunit ovat mahdollisia vain siksi, että ne syntyvät hierarkisen yhteiskuntaruumiin puitteisiin - ei muuten.

Eivätkö vihreät ole lukeneet lainkaan antropologiaa? Eivät luonnon ja kulttuurin rajalla vaikuttavat insestisäännötkään syntyneet sen vuoksi, että jonkun primitiivisen heimon patriarkaalinen järjestys halusi alistaa naiset ja lapset saadakseen seksiä ja sotilaita. Kyllä siinä aivan fundamentaalisessa mielessä on kyse yhteisön perusrakenteiden konstituoimisesta, joita ilman yhteisöä ei ole olemassa - on vain sekasorto ja turvattomuus.

Etkö ole IM tajunnut, että nykyään ideologinen jako liberalismiin ja konservativismiin ei enää yksilö- eikä mielipidemittausten tasolla noudata perinteistä vasemmisto-oikeisto-akselia, joka perustui työnantajan ja työntekijän erilaiseen luokka-asemaan.

Toisaalta on muistettava, että vanha kapitalismi oli talousliberalismia kannattavaa mutta arvokonservatiivista, kun taas nykyiset uusliberaali-spekulantit sen sijaan ovat arvoliberaaleja ellei peräti arvopluralisteja. - - Singapore ja Kiina ovat sitten ihan oma lukunsa kapitalismia.

Minä esimerkiksi olisin antiikin kyynistä koulukuntaa edustava konservatiivi-sosialisti, mikäli uskoisin sosialismiin niin paljon, että olisin valmis allekirjoittamaan jonkun tiukan sosialistisen ohjelman. Mutta en ole. Vielä - - .;\]

No - enhän minä usko Jumalaankaan - miksi sitten sosialismiin. Kaikki perustavat valtio-opilliset [poliittiset] käsitteet ovat maallistuneita teologisia käsitteitä [Carl Schmitt], joten käytännöllisesti sitoutunut usko poliittis-ideologiseen päämäärään tavallaan jo tämän vuoksi edellyttää ellei jopa vaadi uskonnollisen uskon kaltaista vakaumusta.

Ei riitä, että pidän esim. Marxin lisäarvoteoriaa jopa tieteellisesti melko pätevänä, koska teorian tunnustamisesta on vielä ikuisuus käytäntöön ja toimintaan [muistutan tässä yhteydessä, että kiinnostukseni desisonismiin ei ole mikään sattuma - kaikkea muuta].
*
Korostan siis moraalisen närkästyksen sijaan yhteiskunnan institutionaalisen integraation säilyttämistä perherakenteen osalta. Vihreitten ajama anarkismi-hömppä nimittäin tekee mahdottomaksi minkä tahansa järkevän ja pitkäjänteisen yhteiskuntamuodon. Tämä pluralismi ei horjuta vaan päinvastoin tukee kapitalistisen tavarara- ja media-tuotteistamisen mielikuvakauppaa - tositeeveetä, jossa sateenkaari-libertiinit jatkavat elämäänsä kuin kalat vedessä. Eikö juuri se ole laajassa mielessä yhteiskunnallista konservativismia [väärää sellaista] jos mikä?

Nimitän pakkosuvaitsevaisuus-vaatimuksilla valtaa käyttäviä ja vastustajia leimaavia anarko-vihreitä sekä heitä peesaavaa arhinmäkiläistä markkinatalous-sosialismia uudenlaisen kapitalismin koeputkilapsiksi, joilla ei ole isää ja jotka syntyvät keinotekoisessa kohdussa. Sen verran nimittäin jää jäljelle vapaudesta, joka alistuu teknokapitalismin ehtoihin niin naivilla innolla kuin sateenkaari-heimo tekee - - pelkkiä hedonistisia klooneja eli nautinnon ja kulutuksen orjia - juuri sellaisia, joita teknokapitalismi tarvitsee tuotteistaessaan kaiken tavaramuodon homogeeniseksi mielihyvä-objektiksi.
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Serge_Moscovici
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polyamoria
http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/1135266442328/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
http://takkirauta.blogspot.com/2011/07/ikaneutraali-avioliittoko-seuraavaksi.html
http://takkirauta.blogspot.com/2011/07/sukupuolineutraali-lukumaaraneutraali.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Polyamory
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonobo
http://fi.wiktionary.org/wiki/homogeeninen
http://www.netn.fi/298/netn_298_kirja4.html
http://schooloftantra.net/articles/Polyamory/PolyAdvisors/Can_She_Create_Alchemy_If_She_Lacks_Chemistry_w_Him.htm