Georg Malmstén - Sörkan Sibelius ja Suomen iskelmäkuningas

Alimmainen kuva: Georg Malmsten 1931 jo läpimurron tehneenä artistina, joka jätti oopperalavat ja siirtyi viihdemusiikin puolelle muun muassa sen vuoksi, että iskelmälaulajan ura näytti takaavan paremman tulotason perheen elättämiseksi.
*
[K-mafia havaitsi häpeäkseen vasta 6.8 kohdan 15 jälkimmäisen linkin olevan väärä ja vaihtoi tilalle oikean]

I
Pelkkä silmäys Georg Malmstenin tuotantoon saa pyörittämään päätä ellei peräti haukkomaan henkeä. Kaikki nämä loistavat hitit, joista osa on jäänyt elämään ikuisiksi ajoiksi ihmisten mieliin!

Molli-Jori ei säveltänyt lauluja vain mollissa, vaikka eräät  hänen kaikkein rakastetuimmista klassikoistaan koskettavat  mielemme kieliä juuri mollimelodisella otteellaan. Löytyy kuitenkin esim. Heili Karjalasta, Stadin kundi ja Kohtalokas samba - löytyy merimiesvalsseja, lastenlauluja, tangoja, valsseja, humppia, fokseja, musikaali-iskelmiä - duurissa ja mollissa.

Georg Malmsten oli nero iskelmälaulujen alalla. Onneksi hän valitsi populaarimusiikin eikä jäänyt oopperaan [joka tosin edelleenkin on musiikkiteatterin korkein muoto] - koulutettu ja kehuttu ammattitenori/baritoni kun oli [Aino Ackten oppilas]. Oopperassa hän tuskin olisi saanut monipuolisista kyvyistään ja luontaisesta charmistaan kaikkea irti, mutta iskelmämusiikin laulajana, säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, muusikkona ja kapellimestarina hänestä tuli lähes ylittämätön luovuusihme - suomalaisen iskelmän pioneeri, jolle kaikki maamme merkittävimmät iskusäveltäjät ja iskelmälaulajat ovat enemmän tai vähemmän kiitollisuudenvelassa ammatillisesti. 

Näitä kuunnellessa mieleen tulee väistämättä myös äitini [n. 30 ikäisenä], koska minun piti opetella tanssimaan hänen kanssaan usein myös Malmstenin kappaleitten tahdissa - alle 10-vuotiaana[!]

Olen asettanut kappaleet pääosin kronologiseen ensijulkaisujärjestykseen lukuunottamatta III-osan kolmea viimeistä kappaletta, jotka on sijoitettu videossa näkyvän esityksen tai levytysversion vuosiluvun mukaan. Kappalevalinnassa olen ollut täysin riippuvainen youtube-tarjonnasta. Arvelen koonneeni tähän päreeseen kuuluisimmat Malmstenin itse laulamista youtube-julkaisuista [Katri Lammia (III, 1) sekä A. Aimoa (IV, 1, 2) ja Eugen Malmstenia (IV, 3 lukuunottamatta].

Yhtä kaipaamaani Malmsten-klassikkoa eli Erokirjettä heilille [1945] en tuubista vielä löytänyt. Toki myös Väliaikainen [Malmsten 1938 - säv. Jurva/san. Pekkarinen] kuuluisi olla kataloogissani, mutta kumma kyllä Malmstenin versio, joka on kaikkein tunnetuin, puuttuu sekin YouTuben ilmaistorilta.

Georg Malmsten teki hyviä lauluja myös muille [joita toki itsekin esitti ja levytti] - esim. Auringon lapset ja Ilta Skanssissa, jotka lauloi alunperin tai ainakin tunnetummin sota-ajan iskelmä-kuningas A. Aimo [Aimo Andersson] - klassikkoja molemmat. Kohtalokkaan Samban levytti sittemmin myös Georgin nuorempi veli Eugen [hänelle Georg sen alunperin tekikin], joka oli enemmän jazziin päin kallellaan kuin Georg.

II
Malmstén Georg

"Sörkan Sibelius" - kuten kansa Malmsténin jo varhain kiintyneesti risti - oli loikkari oopperasta ja kautta pitkän taiteellisen kaarensa monien taiteiden rajoja ylittävä hahmo: karismaattinen lavatähti (ja myös elokuvanäyttelijä!) sekä ensimmäinen valtiomiestason iskelmälaulaja (ja iskelmän sinivalkoinen ääni ennen kaikkea sodan vuosina). Muutenkin Malmsténin kultaiset vuodet sijoittuvat lähinnä ensimmäisen tasavallan aikaan, jolloin nuori valtio haki itsenäisyyttään ja minuuttaan.

Suomen kuvajainen

Elämän perusasiat sulautuvat Malmsténin parhaissa levytyksissä hienosäikeiseksi runokuvaksi: isänmaa melkein käsinkosketeltavana ydinseikkana, suomalainen luonto ja sen erityisenä henkilökohtaisena sielunmaisemana meri, aistillisesti tavoitetut paikat joista jotkut tulivat katoamaan (Seiskari, Metsäpirtti...) sekä kanssaihmisten tutun oloinen kirjo. Tällaiset väkevät teemat antavat tuotannolle sen poikkeuksellisen kaikupohjan.

Ylitse kielirajojen

Georg Malmstén oli suomenruotsalainen, ja on hämmästyttävää, miten hienon otteen hän sai suomenkieleen. Taustalla olivat ensiksi R.R. Ryynäsen ja Martti Jäppilän tapaiset nöyrät tekijät, sitten Malmstén sanoitti suomeksi jo itsekin. Hän oli Tähti isolla kirjaimella, mutta samalla muusikko, yksi orkesterista. Hän oli myös keskushahmo dynastiassa, jota sympaattisempaa Suomen tai maailmankaan viihde ei tunne: veli Eugen oli 1930-luvun "toiseksi suosituin" ja alkuperäisen suomalaisen jazztyylin uranuurtaja, sisar Greta ja tytär Ragni olivat niinikään levyttäviä taiteilijoita (molemmat esimerkiksi kuolemattomista Mikki-levytyksistä tuttuja ääniä).

Hän oli kaikkea

Kuinka yksi mies voi olla kaikkea: suomalaisen iskelmän isä ja sen taiteellinen nero, kansallinen instituutio, maan eniten levyttänyt taiteilija (842 levypuolta), huima melodioiden luoja ja lisäksi erityisen rakastettava ihminen - eli persoonallisuus, joka oli vapaa tähteyden sivuvaikutuksista. Kaiken ytimessä oli kuitenkin äänen mahti. 1902-1981 eläneen Malmsténin ääni ei koskaan menettänyt komeaa sointiaan. Tämä ei sulkenut pois leikkisyyttä, huumoria ja hellyyttä (jotka tekivät laulajasta etuoikeutetun ja ainutlaatuisen lastenlaulujen luojan ja esittäjän). Äänessä oli myös ylpeyttä: ääni hallitsi ylitse rauhan ja sodan vuosien kokonaista aikakautta. Se oli aikaan sidottu ja samalla ihmeellisen ajaton.

Peter von Bagh
*
Tuotanto/Ura

Malmsténin ikivihreitä sävellyksiä

Särkynyt onni, Leila, Saarijärven Liisa, Aallokko kutsuu, Katariinan kamarissa, Heili Karjalasta, Seiskari, Lemmen liekki leimahtaa, Muistelo, Kahden venheessä, Suurin onni lyhyin onni, Erokirje heilille, Stadin kundi, Jimmy banjoaan hän soittaa, Arizona, Meidän Maija, Pikku neiti, Kalasaaren kaunis Anni, Metsäpirtti, Auringon lapset, Eila, Heilini sinisistä silmistä, Amalia, Saariston Sirkka, Kaunis valhe, Valkea satu, Pennitön uneksija, Kohtalokas samba, Totisen pojan jenkka, Terveiset ulapalta, Mikkihiiri ja susihukka, Mikkihiiri merihädässä, Mikkihiiri ja vuorenpeikko

Ikivihreitä esityksiä

Kyllikki-valssi, Valkea sisar, Särkyneitä toiveita, Lumihiutaleita, Lasihelmiä, Nikkelimarkka, Väliaikainen, Soita Humu-Pekka, Tuulia, Irja, Ruhtinaan viulu, Äänisen aallot, Bel-Ami, Vanhan kartanon kehräävä rukki, Rion tähti

III
1
http://www.youtube.com/watch?v=6R1VP5Q8JL4
Katri Lammi laulaa savikiekolla Georg Malmstenin alunperin levyttämän ja koko Suomen ensimmäisen iskelmähitin Särkynyt onni.
*
Kommentti: - Kiitos harvinaisen levyn taltioinnista tänne Tubeen. Miten on, saisitko tämän saman sävelmän Molli-Jorin alkuperäisversiona vuodelta 1929 tallennettua. Se levy on meinaan arvokas tänä päivänä, josta lasketaan populaarimusiikin toden teolla alkaneen suomessa, kuten varmaan tiedätkin. Sitähän myytiin tuolloin huikeat 17 000 kpl, jolloin gramofoneja oli kuitenkin vähän maassamme.

2
http://www.youtube.com/watch?v=O6StQ1681qY&feature=related
Georg Malmstén - Sairas karhunpoika  [1930]

3
http://www.youtube.com/watch?v=ActAA_F_uDA&feature=autoplay&list=AVGxdCwVVULXfcqqiknTh9NDmPHxSjRxxU&index=2&playnext=2
Georg Malmstén - Leila (1933) - Erkki Karun ohjaamasta elokuvasta 'Meidän poikamme merellä' vuodelta 1933 - [Georg on loistavaääninen tenori - sen kuulee kyllä, vaikka äänitystekniikka ei tuohon aikaan vielä kaksista ollutkaan].

4
http://www.youtube.com/watch?v=FKCc0x4aqBk&feature=related
Georg Malmstén - Aallokko kutsuu 1933 - Meidän poikamme merellä (1933) oli ensimmäinen aito suomalainen elokuvamusikaali, jossa laulut olivat muutakin kuin vain filmattuja lavanumeroita. Elokuvan valtteja ovatkin juuri Malmsténin laulut, kuten Leila, Aallokko kutsuu ja Meidän Maija. - Eugen Malstenin kanssa toisena hanuristina näyttäisi oleva tuolloin 26 vuotias Viljo Vesterinen.

5
http://www.youtube.com/watch?v=kxe6xEtonSA&feature=related
Valkea sisar - Georg Malmstén - 1935. Sävellys ja sanoitus: M. Maja - - Kommentti: Moi Dude, voisit vaihtaa tuon kuvan vaikkapa kauniiseen sairaanhoitajaan. Tuolla laululla ei nimittäin ole mitään tekemistä sodan kanssa. Tosin soitettiinhan sitä sota-aikana niin kuin kaikkia muitakin ylesradion levystön kappaleita. Martti Jäppilä teki tuon laulun nimittäin jo vuonna 1934 jouduttuaan sairaalaan ja Valto Tynnilä sävelsi, Georg Malmstén ja Dallapé-orkesteri sen levyttivät.

6
http://www.youtube.com/watch?v=8z8i2qbIpbU&feature=related
Georg Malmsten - Nikkelimarkka [1937]; säv. Matti Jurva/san. Tatu Pekkarinen

7
http://www.youtube.com/watch?v=kFlSSQEm4o8
Georg Malmstén - Suo sana vain (1938) - Alkuperäinen nimi: Din är jag än; säv. Georg Malmstén. Kääntäjä: Roine Ryynänen.

8
http://www.youtube.com/watch?v=v1FXxYfetdo&feature=related
Georg Malmstén - Amalia (1938)

9
http://www.youtube.com/watch?v=7nnZZLWg8Hw
Heili Karjalasta - Georg Malmstén - 1938. Sävellys: G. Malmstén, sanoitus: R. Ranta, sovitus: G. Malmstén

10
http://www.youtube.com/watch?v=iPW_jzDSYKg&NR=1
Georg Malmstén - Suurin onni, lyhyin onni (1940) - - Georg Malmstén (1902-1981), 'The King of Finnish Schlager', was a famous Finnish singer, composer and musician. During the years he made over 800 recordings and that amount is still a record which is yet to be broken in Finland. - Suurin onni, lyhyin onni" (Greatest happiness, shortest happiness) is one of his greatest hits and it was recorded in 1940. Malmstén composed it himself and lyrics are by Roine Ryynänen. - - Georg Malmstén (1902-1981) oli 'Suomalaisen Iskelmän Kuningas' ja ehti elinaikanaan tehdä yli 800 levytystä. Tätä ennätystä ei vielä toistaiseksi ole kukaan kyennyt rikkomaan. - 'Suurin onni, lyhyin onni' on yksi hänen suurimpia ja tunnetuimpia iskelmiään. Sävellys on Malmsténin oma ja sanat Roine Ryynäsen.

11
http://www.youtube.com/watch?v=OQzHGVNkj_o&feature=related
Georg Malmstén - Kaunis valhe (1940) - 'Kaunis valhe' (Beautiful lie) is one of his greatest hits and it was recorded in 1940. Malmstén composed it himself and lyrics are by Roine Ryynänen. - - 'Kaunis valhe' on yksi hänen suurimpia ja tunnetuimpia iskelmiään. Sävellys on Malmsténin oma ja sanat Roine Ryynäsen.
*
Kommentaattori: Kun miehet oli miehiä ja naiset NAISIA [AssiCalma] - - Uploadaaja vastaa: Niin, aika muuttaa näitäkin juttuja. Kiitos kommentistasi! [HighHeelWoman1975].

12
http://www.youtube.com/watch?v=CYun11euioQ&feature=related
Särkyneitä toiveita - Georg Malmstén - 1940. Sävellys ja sanoitus: U. Mattila

13
http://www.youtube.com/watch?v=eaW6pQ77P3w&NR=1
[Georg Malmsten, Äänisen aallot, 1942] - Äänisen aallot on George de Godzinskyn säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama suosittu suomalainen valssi jatkosodan vuosilta. - Aloite ”Äänisen aaltojen” sanoittamiseksi ja säveltämiseksi tuli Suomen armeijan päämajoitusmestarilta, kenraaliluutnantti A. F. Airolta. Monet tuon ajan suositut valssisävelmät olivat alkuaan venäläisiä, kuten Maks Kjussin ”Amurin aallot”, Itämeren laivaston kapellimestari G. Dobrianskin ”Elämää juoksuhaudoissa” tai Ilja Šatrovin Mantšurian kukkuloilla. Airo piti tätä ongelmallisena ja halusi tilalle jotain suomalaista. George de Godzinsky sävelsi valssin Äänisjärven rannalla, mistä se sai nimensä. Kerttu Mustosen kirjoittamat propagandistiset sanat heijastelevat Suur-Suomi-ideologiaa ja kuvaavat suomalaiset Itä-Karjalan vapauttajina. Alun perin valssin levytti Georg Malmstén Saksassa helmikuussa 1942 31 muun kappaleen kanssa. Myöhemmin ”Äänisen aaltoja” ovat levyttäneet mm. Reijo Taipale, Joensuun Mieslaulajat, Solistiyhtye Suomi, Espoon Mieslaulajat, Korsuorkesteri, Jaakko Ryhänen ja Eino Grön, harmonikalla mm. Kalle Palonen ja Veikon Hanurikvartetti [wiki].

14
http://www.youtube.com/watch?v=akNJIqpNPlk&feature=related
Totisen pojan jenkka [1950]

15
http://www.youtube.com/watch?v=nk8BwZD54Zo
Georg Malmsten - Stadin kundi (1952)
*
http://www.youtube.com/watch?v=AjXy9zsmgDU
Stadin kundi Ilmari Unhon ohjaamasta elokuvasta "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy vuodelta 1952. Elokuvassa on kappaleesta valitettavasti vain tämä loppuosa.

16
http://www.youtube.com/watch?v=BHpor51k9uw&feature=related
Georg Malmstén - Pennitön uneksija (1947/1958) - 'Molli-Jori' Iskelmäketju-elokuvassa vuonna 1959. - Sodan jälkeiset vuodet olivat Malmsténin kannalta sekavia, sillä hän vaihtoi levymerkkiä useasti saamatta kuitenkaan aikaan merkittävämpiä taltiointeja ennen kuin Tukholmassa marraskuussa -47. Silloin syntyi jenkka Pennitön uneksija, jonka tutumpi uusintaversio on vuodelta 1958. Sävelmä oli kuin eräänlainen itsetilitys laulajalta, joka elää kituutteli tuohon aikaan keikkatuloilla ilman vakituisempaa työtä.

17
http://www.youtube.com/watch?v=8O10wRCjFXI
Georg Malmsten ~ Saariston Sirkka [1938/1961] - Georg Malmstenin säveltämä ikivihreä on äänitetty vuonna 1961. Sanoitus on Martti Jäppilän, sovitus Jaakko Salon.

18
http://www.youtube.com/watch?v=8HI9wZPi6cU
Georg Malmstén - Terveiset ulapalta [1942/1962] - Suomalaisen iskelmän pioneeri Georg Malmstén (1902-1981) - Merihenkiset laulut, etenkin merimiesvalssit, muodostivat olennaisen osan myös "Molli-Jorin" iskelmätuotannosta. - 1960-luvun alussa Geog Malmstén oli monissa ohjelmissa nähty musiikkivieras. Varusmiesyleisölle esitetty Terveiset ulapalta on Iskelmäkaruselli-ohjelmassa 1962.

IV
1
http://www.youtube.com/watch?v=DDDQXmPI_co&feature=related
A. Aimo Auringon lapset [1942] säv. Georg Malmsten/san. Erkki Karu [1933]

2
http://www.youtube.com/watch?v=6xwZtlU3hyI&feature=related
A. Aimo - Ilta skanssissa (1944) san./säv. Georg Malmstén

3
http://www.youtube.com/watch?v=4TfQ0rWYHN0
Eugen Malmsten - Kohtalokas samba [1973]; säv/san. Georg Malmsten [1950] -- Vuonna 1973 Eugen Malmsten vihdoinkin levytti veljensä Georgin jo 1950 hänelle kirjoittaman kappaleen "Kohtalokas samba", jota Eugen oli esittänyt jo miltei parikymmentä vuotta erilaisissa tilaisuuksissa [wiki].
*
http://pomus.net/001477
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Malmst%C3%A9n
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=336
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/07/mitaan-salaliittoja-ei-oikeastaan-ole.html
 - [Totisen pojan jenkka]
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/07/pennittoman-uneksijan-epaajanmukaisia.html
 - [Pennitön uneksija, Nikkelimarkka]
ttp://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Malmst%C3%A9n
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nisen_aallot
http://fi.wikipedia.org/wiki/A._Aimo
http://www.huuto.net/kohteet/georg-malmsten-mitalihienokatso/176734044
http://lyriikat.org/lyriikat/georg-malmsten/
http://tahtipuikko.blogspot.com/2010/10/vuosi-vuodelta-1930.html
http://www.datafun.fi/postimerkki/luettelo/luettelo1/1999.htm

Pennittömän uneksijan epäajanmukaisia aatoksia

Georg Malmsten ja Rooman valtakunta vuonna 117 jkr.
*
Epäilevä motto: 'Sä pelkäät ja emmit mun rakkaani, etkö usko onnen unelmiin, kun pennitön uneksija seuraasi, sulle matkallesi annettiin.'

I
1
Ninni kirjoitti kommentissaan 'velka-päreessäni': 'ihminen itsess''n on velka! kiitos purunen j'lleen keran'.
*
Eipä kestä kiittää, koska ihminen ei ole velka - ei ainakaan ikuisesti kestävä velka, jota ei muka koskaan saa anteeksi.

Antiikin antropologinen ja kosmis-myyttinen maailmankuva ja -katsomus muuttui kristinuskossa armahtavammaksi Jeesuksen pelastavan kuoleman kautta.Tässä kuolemassa [viimeisessä uhrissa] ihminen lunastettiin Saatanan [tämän maailman hallitsijan] vallasta, jonka alaisuuteen hän oli joutunut langettuaan paratiisissa.

Täytyy tosin muistaa, ettei ihmisen myyttinen velkasuhde kristinuskossakaan mitätöitynyt vaan muuttui uskon pyyteeksi/vaatimukseksi [lähes kirjaimellisesti yhteisölliseksi pakoksi, mitä se ei kuitenkaan (toisin kuin juutalaisuudessa) soteriologisesti ollut], sillä ihminen ymmärrettiin vanhassa kirkossa Jumalan omaisuudeksi, joka ei voinut tehdä ihan mitä vain häntä huvitti

Itsemurhakin tulkittiin rikokseksi Jumalaa vastaan, koska sen tekijä vahingoitti teollaan Jumalalle kuuluvaa omaisuutta. Näin ollen ihminen tavallaan vieläkin oli Jumalalle elämänsä velkaa, mutta tuo velka ei kasvanut korkoa eikä sitä näin ollen tarvinnut maksaa loputtomiin yhä uusia uhrieläimiä teurastamalla kuten juutalaisuudessa tai pakanuudessa vaan Jeesuksen lunastavan/sovittavan ristinkuoleman vuoksi, jonka kunnioittamista ja muistamista varten uskova yhteisö velvoitti itsensä rakentamaan kirkon.

Huolimatta edellä mainitusta myyttisen velan muuntumisesta syyllisyydentuntoiseksi uskoksi ja yleiseen normiin sopeutumiseksi [minkä Nietzsche ja myöhemmin Foucault oivallisesti tajusivat] kristinusko muutti radikaalisti pakanallis-taikauskoiseen maailmankuvaan sisältyvää ankeaa ja ahdistavaa syklis-synkronista - kohtalon ennaltasäädetyssä ikeessä elävän ihmisen tulevaisuudennäkymää vapauttavampaan suuntaan - lineaariseksi horisontiksi ja eskatologiseksi odotukseksi - matkaksi kohti viimeistä tuomiota ja pelastusta.

Ihminen ja hänen hyveensä ei ollut enää uhkaavan kohtalon rautaisella otteella riippuvainen kosmisista voimista ja onnesta vaan lujasti kiinni Jumalan toteuttamassa pelastuksessa Kristuksen voittaessa kuoleman ikeen. Tähän pelastavaan kuolemaan jokainen uskova saattoi olla uskossaan osallinen - kirkollisen seurakuntayhteyden muodossa - uskovien yhteisönä.

[Jo Luther tietenkin alkoi opillisesti hajottaa tätä vanhan kirkon sosiaalisen syvärakenteen koheesiota, mistä on vuosisatojen kuluessa seurannut ja yhä seuraa luterilaisuuden hajoaminen synkretistiseen hömppään ja Raamatun tekstin kirjaimellisesta tulkinnasta liikaa kiinni pitäviin fundamentalisteihin, joskin traditionalistit ovat instituutio- ja oppihistoriallisesti oikeassa, mitä alkukristillisen kirkon pakanallisia tapoja vastustavaan moraalis-uskonnollis-sosiaaliseen perustaan tulee].

Pakanallisessa antiikissa jumalia ja henkiä piti lepytellä, jotta taivas ei olisi romahtanut niskaan eli koko sosiaalinen todellisuus ajautunut kaaokseen ties minkälaisen jumal-henkimaailman vihanpurkauksen vuoksi. Kristinuskon suhde Jumalaan ja etenkin pelastukseen Kristuksessa edusti kuitenkin hyvin toisenlaista käsitystä ihmisen ja luonnon sekä ihmisen ja kosmisten voimien välillä. Valitettavasti kristinusko [ehkä väistämättä] korruptoitui jo siitä hetkestä lähtien, kun se tunnustettiin virallisesti ja sen edustajat luonnollisesti joutuivat osallistumaan Rooman uskonnollisten ja poliittisten instituutioiden hallintaan. Valta ja raha turmelevat ihmisen - aina.

2
Uhraukset toimivat arkaaisessa ja antiikkisessa maailmassa sosiaalisen koheesion ja integraation takuina - hieman samaan tapaan kuin korkoluototus nykyään kapitalistisen pankkijärjestelmän pelastavana uhrina.

[Eikö siis kapitalismi olekin Pääomajumalaa palvovan pakanuuden moderni muoto, jossa uhripapit ja heidän kätyrinsä imevät kosher-verta alamaisistaan?! Kyseessä on siis jopa karmeampi uhraus-uskonto ja velkaorjuutuskoneisto kuin aikoinaan Mesopotamiassa, jossa orjuuteen ajautuneitten alamaisten velat annettiin yhteiskuntarauhan säilyttämisen takia anteeksi kerran 50:ssa vuodessa.]

Antiikin aatehistorian spesialisti David Bentley Hart nimittää etenkin stoalaisuuteen [aikansa korkeatasoisin ajattelujärjestelmä, joka ei ole ollut sivuutettavissa myöhemminkään] viitaten antiikin ajan eetosta ja maailmakatsomuksellista mentaliteettia 'loistavaksi surumielisyydeksi' - edellä mainituista syistä. Osuvasti nimitetty, koska tällaisessa maailmassa eläminen oli perimmältään hirveä taakka, joka toistuu muodossa tai toisessa aina uudestaan [vrt. stoalaisten syklinen maailmankuva ja itämainen jälleensyntymisoppi, jotka edustavat metafyysisesti samantyyppistä maailmankatsomusta].

Kristinusko sen sijaan otti askeleen kohti yksilön vapautta ja omantunnon rehellisyyttä Jumalan edessä, mikä eettis-uskonnollinen mielenmuutos kuitenkin juuri Jumalan ihmiseksi tulemisessa [ja siten maallistumisessa] oli osaltaan johtamassa kohti pluralistista liberaali-demokratiaa ja kalvinistis-kapitalistista moraalia {tekopyhyyttä] - toisin sanoen kohti arvonihilismiä, joka on paras käsite ja diagnoosi kuvaamaan etenkin Euroopan intellektuaalis-mentaalista rappeutumista.

Silti kristinuskon sanoman ytimessä on edellen vallankumous, joka on synnyttänyt myös ateistisen kristillisyyden - ainoa älyllisesti ja moraalisesti rehellinen ateismin muoto, joka ei taannu alkeellisen argumentaation sekä populistisen fanaattisuuden ja fundamentalismin tasolle kuten esim. Dennnettin, Dawkinsin, Hitchensin, Harrisin ja Onfrayn kirjoitukset [näistä vain Dennett edustaa filosofisesti kiinnostavampaa otetta, joskin David Bentley Hart on upottanut hänetkin vasta-argumenteillaan 6-0].

Eurooppaan verrattuna USA sen sijaan on yhä suuremmassa määrin muuttumassa myöhäisantiikkisen Rooman kaltaiseksi synkretismin Sodomaksi - sanalla sanoen erilaisten [myös ääriuskonnollisten] lahkoliikkeitten aatteelliseksi sekasotkuksi, jota plutokraatti-oligarkkien on helppo hallita manipuloimalla kauppaa sekä finanssi-markkinoita käsittämään myös monien uskonlahkojen tuotteistamisen.

Euroopan ideologisen bio-uusateismin [erotuksena vasemmistolaiseen kristinuskoa arvostavaan ateismiin, esim. Zizek ja Badiou] ja USA:n raha-sponssattujen ääriaatteiden pinnallis-pakanallisen aatesirkusmenon pysäyttäjäksi tarvittaisiin eräänlainen uusi Pennitön Uneksija eli Jeesuksen kaltainen yhteiskunta-anarkisti, joka maksaa [jos pystyy] keisarille, mikä keisarille minimissään kuuluu, mutta ei missään tapauksessa suostu pelaamaan samaa peliä kuin plutokraatti-hallitsija.

Keskelle kapitalismia eli moraalikadon, kaupallisuuden, viihteen ylivallan ja juristien jokapaikkaan sovellettujen ad hoc-sofismien vastapainoksi tarvitaan siis [jälleen] ikäänkuin uudesti syntynyt mutta traditiopohjainen kristinusko [vrt. radikaali-ortodoksit], joka haistattaa rahalla pitkät ja sanoo todelliselle - kestävälle elämälle kyllä osoittaen halveksivansa kaikkea kestävän kehityksen vihreää oikeisto-kapitalismia enemmän kuin mitään muuta teknoliberaalista huijausta maailmassa.

3
Me emme tarvitse kestävää teknokapitalistista kehitystä, koska se on mahdottomuus ja umpikuja vaan kestävää uskoa yksinkertaiseen, rehelliseen ja kunnialliseen elämään ilman turhien tavaroiden taikamaailmaa ja pörssinumeroiksi muuttuneen rahajumalan virtuaalisia kasvonaamiota, jotka ovat noituneet meidät ja tehneet meistä epäjumalanpalvojia, jotka juoksevat pakonomaisesti kulutusnautinnon perässä kuin huumeriippuvaiset ihmisrauniot pystymättä enää erottamaan toisistaan hektisen mielihyvän tunnetta ja apaattista masennusta.

Hypomaaninen depressio onkin teknokapitalistisen ihmisen patologinen luonteenpiirre. Hän on kuin tahtomattaan sisälle asuntoon [kapitalismiin] pyrähtänyt lintu, joka lentää kerta toisensa jälkeen päin näkymätöntä ikkunalasia, joka näyttäisi lupaavan ja mahdollistavan suoran ulospääsyn. Mutta tuo läpinäkyvä ikkuna on pelkkä rahalla ostettava näkymätön lupaus onnesta. Sen vuoksi ihminen yrittää siitä ulos kerta toisensa jälkeen mitään oppimatta. Hän on ansassa, jota ei tajua ansaksi. Lopulta hän on kuin Kafkan Muodonmuutoksen Gregor Samsa, joka muuttuu lopulta valtavaksi kovakuoriaiseksi huoneessaan.

Tällainen muodonmuutos on ihmisen kohdalla kapitalistisen kulttuuri-evoluution lopputulos, jonka 'Luonnonvalinta' tekee niille lukemattomille, jotka eivät sano kapitalismille EI voidakseen sanoa ei-tuotteistetulle ja siten aidolle elämälle KYLLÄ. Kapitalismi on pinnallista, perverssiä ja lopulta barbaarista paluuta alkuun - itseään tuotteistavan hyönteisen tasolle - keskellä usein niin turhaa teknokrääsää, typerää viihdettä ja ikuista kipailua rahavallan autuudesta.

4
Kun kapitalismin aika tulee, elämän sankareiden aika päättyy. Meille kulttuurista on tullut kapitalistista tylsyyttä. Tämä velalla ostettu orjuuttava näennäisrauha saa minut kärttyisäksi. Siksi me penäämme systeemissä vaikuttavia mutta sen ulkopuolella eläviä sankareita. Ja he tulevat - kuin luonnonvoima, sillä orjuus ja vääryys ei voi jatkua loputtomiin räjähtämättä kerran orjuuttajansa käsiin kuin kahlittu atomienergia maanjäristyksen ja tsunamin voimasta.- Me emme tarvitse kestävää kehitystä vaan kestävää elämää - [idea tähän aforistiseen maksiimiin on saatu eräästä Carl Schmittin päiväkirjamuistiinpanosta].

II
1
http://www.youtube.com/watch?v=BHpor51k9uw
Georg Malmstén - Pennitön uneksija (1958) - [sanat eivät riitä kuvaamaan tämän kappaleen ja esityksen emotionaalista vaikutusta - sen surumielisellä tavalla iloista ja herkkää voimaa].

'Molli-Jori' Iskelmäketju-elokuvassa vuonna 1959 - Georg Malmstén (1902--1981) on yksi tärkeimpiä suomalaisen kevyen musiikin vaikuttajia. Levytyksiä hänelle kertyi yhteensä 842. Se on ennätys, jota ei ole Suomessa vielä tähänkään päivään mennessä onnistuttu rikkomaan.

2
http://www.youtube.com/watch?v=8z8i2qbIpbU&NR=1
Georg Malmsten - Nikkelimarkka - [kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka minä olen sulta lainannut - - sillä ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu [?]
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/07/se-mika-oli-pyhaa-ei-ollut-itse-velka.html#comments
http://en.wikipedia.org/wiki/Classical_antiquity
http://en.wikipedia.org/wiki/Late_Antiquity
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Malmst%C3%A9n
http://en.wikipedia.org/wiki/David_Bentley_Hart
http://actuspurunen.blogspot.com/2010_02_01_archive.html
http://www.datafun.fi/postimerkki/luettelo/luettelo1/1999.htm