Alimmainen kuva: Georg Malmsten 1931 jo läpimurron tehneenä artistina, joka jätti oopperalavat ja siirtyi viihdemusiikin puolelle muun muassa sen vuoksi, että iskelmälaulajan ura näytti takaavan paremman tulotason perheen elättämiseksi.
*
[K-mafia havaitsi häpeäkseen vasta 6.8 kohdan 15 jälkimmäisen linkin olevan väärä ja vaihtoi tilalle oikean]
I
Pelkkä silmäys Georg Malmstenin tuotantoon saa pyörittämään päätä ellei peräti haukkomaan henkeä. Kaikki nämä loistavat hitit, joista osa on jäänyt elämään ikuisiksi ajoiksi ihmisten mieliin!
Molli-Jori ei säveltänyt lauluja vain mollissa, vaikka eräät hänen kaikkein rakastetuimmista klassikoistaan koskettavat mielemme kieliä juuri mollimelodisella otteellaan. Löytyy kuitenkin esim. Heili Karjalasta, Stadin kundi ja Kohtalokas samba - löytyy merimiesvalsseja, lastenlauluja, tangoja, valsseja, humppia, fokseja, musikaali-iskelmiä - duurissa ja mollissa.
Georg Malmsten oli nero iskelmälaulujen alalla. Onneksi hän valitsi populaarimusiikin eikä jäänyt oopperaan [joka tosin edelleenkin on musiikkiteatterin korkein muoto] - koulutettu ja kehuttu ammattitenori/baritoni kun oli [Aino Ackten oppilas]. Oopperassa hän tuskin olisi saanut monipuolisista kyvyistään ja luontaisesta charmistaan kaikkea irti, mutta iskelmämusiikin laulajana, säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, muusikkona ja kapellimestarina hänestä tuli lähes ylittämätön luovuusihme - suomalaisen iskelmän pioneeri, jolle kaikki maamme merkittävimmät iskusäveltäjät ja iskelmälaulajat ovat enemmän tai vähemmän kiitollisuudenvelassa ammatillisesti.
Näitä kuunnellessa mieleen tulee väistämättä myös äitini [n. 30 ikäisenä], koska minun piti opetella tanssimaan hänen kanssaan usein myös Malmstenin kappaleitten tahdissa - alle 10-vuotiaana[!]
Olen asettanut kappaleet pääosin kronologiseen ensijulkaisujärjestykseen lukuunottamatta III-osan kolmea viimeistä kappaletta, jotka on sijoitettu videossa näkyvän esityksen tai levytysversion vuosiluvun mukaan. Kappalevalinnassa olen ollut täysin riippuvainen youtube-tarjonnasta. Arvelen koonneeni tähän päreeseen kuuluisimmat Malmstenin itse laulamista youtube-julkaisuista [Katri Lammia (III, 1) sekä A. Aimoa (IV, 1, 2) ja Eugen Malmstenia (IV, 3 lukuunottamatta].
Yhtä kaipaamaani Malmsten-klassikkoa eli Erokirjettä heilille [1945] en tuubista vielä löytänyt. Toki myös Väliaikainen [Malmsten 1938 - säv. Jurva/san. Pekkarinen] kuuluisi olla kataloogissani, mutta kumma kyllä Malmstenin versio, joka on kaikkein tunnetuin, puuttuu sekin YouTuben ilmaistorilta.
Georg Malmsten teki hyviä lauluja myös muille [joita toki itsekin esitti ja levytti] - esim. Auringon lapset ja Ilta Skanssissa, jotka lauloi alunperin tai ainakin tunnetummin sota-ajan iskelmä-kuningas A. Aimo [Aimo Andersson] - klassikkoja molemmat. Kohtalokkaan Samban levytti sittemmin myös Georgin nuorempi veli Eugen [hänelle Georg sen alunperin tekikin], joka oli enemmän jazziin päin kallellaan kuin Georg.
II
Malmstén Georg
"Sörkan Sibelius" - kuten kansa Malmsténin jo varhain kiintyneesti risti - oli loikkari oopperasta ja kautta pitkän taiteellisen kaarensa monien taiteiden rajoja ylittävä hahmo: karismaattinen lavatähti (ja myös elokuvanäyttelijä!) sekä ensimmäinen valtiomiestason iskelmälaulaja (ja iskelmän sinivalkoinen ääni ennen kaikkea sodan vuosina). Muutenkin Malmsténin kultaiset vuodet sijoittuvat lähinnä ensimmäisen tasavallan aikaan, jolloin nuori valtio haki itsenäisyyttään ja minuuttaan.
Suomen kuvajainen
Elämän perusasiat sulautuvat Malmsténin parhaissa levytyksissä hienosäikeiseksi runokuvaksi: isänmaa melkein käsinkosketeltavana ydinseikkana, suomalainen luonto ja sen erityisenä henkilökohtaisena sielunmaisemana meri, aistillisesti tavoitetut paikat joista jotkut tulivat katoamaan (Seiskari, Metsäpirtti...) sekä kanssaihmisten tutun oloinen kirjo. Tällaiset väkevät teemat antavat tuotannolle sen poikkeuksellisen kaikupohjan.
Ylitse kielirajojen
Georg Malmstén oli suomenruotsalainen, ja on hämmästyttävää, miten hienon otteen hän sai suomenkieleen. Taustalla olivat ensiksi R.R. Ryynäsen ja Martti Jäppilän tapaiset nöyrät tekijät, sitten Malmstén sanoitti suomeksi jo itsekin. Hän oli Tähti isolla kirjaimella, mutta samalla muusikko, yksi orkesterista. Hän oli myös keskushahmo dynastiassa, jota sympaattisempaa Suomen tai maailmankaan viihde ei tunne: veli Eugen oli 1930-luvun "toiseksi suosituin" ja alkuperäisen suomalaisen jazztyylin uranuurtaja, sisar Greta ja tytär Ragni olivat niinikään levyttäviä taiteilijoita (molemmat esimerkiksi kuolemattomista Mikki-levytyksistä tuttuja ääniä).
Hän oli kaikkea
Kuinka yksi mies voi olla kaikkea: suomalaisen iskelmän isä ja sen taiteellinen nero, kansallinen instituutio, maan eniten levyttänyt taiteilija (842 levypuolta), huima melodioiden luoja ja lisäksi erityisen rakastettava ihminen - eli persoonallisuus, joka oli vapaa tähteyden sivuvaikutuksista. Kaiken ytimessä oli kuitenkin äänen mahti. 1902-1981 eläneen Malmsténin ääni ei koskaan menettänyt komeaa sointiaan. Tämä ei sulkenut pois leikkisyyttä, huumoria ja hellyyttä (jotka tekivät laulajasta etuoikeutetun ja ainutlaatuisen lastenlaulujen luojan ja esittäjän). Äänessä oli myös ylpeyttä: ääni hallitsi ylitse rauhan ja sodan vuosien kokonaista aikakautta. Se oli aikaan sidottu ja samalla ihmeellisen ajaton.
Peter von Bagh
*
Tuotanto/Ura
Malmsténin ikivihreitä sävellyksiä
Särkynyt onni, Leila, Saarijärven Liisa, Aallokko kutsuu, Katariinan kamarissa, Heili Karjalasta, Seiskari, Lemmen liekki leimahtaa, Muistelo, Kahden venheessä, Suurin onni lyhyin onni, Erokirje heilille, Stadin kundi, Jimmy banjoaan hän soittaa, Arizona, Meidän Maija, Pikku neiti, Kalasaaren kaunis Anni, Metsäpirtti, Auringon lapset, Eila, Heilini sinisistä silmistä, Amalia, Saariston Sirkka, Kaunis valhe, Valkea satu, Pennitön uneksija, Kohtalokas samba, Totisen pojan jenkka, Terveiset ulapalta, Mikkihiiri ja susihukka, Mikkihiiri merihädässä, Mikkihiiri ja vuorenpeikko
Ikivihreitä esityksiä
Kyllikki-valssi, Valkea sisar, Särkyneitä toiveita, Lumihiutaleita, Lasihelmiä, Nikkelimarkka, Väliaikainen, Soita Humu-Pekka, Tuulia, Irja, Ruhtinaan viulu, Äänisen aallot, Bel-Ami, Vanhan kartanon kehräävä rukki, Rion tähti
III
1
http://www.youtube.com/watch?v=6R1VP5Q8JL4
Katri Lammi laulaa savikiekolla Georg Malmstenin alunperin levyttämän ja koko Suomen ensimmäisen iskelmähitin Särkynyt onni.
*
Kommentti: - Kiitos harvinaisen levyn taltioinnista tänne Tubeen. Miten on, saisitko tämän saman sävelmän Molli-Jorin alkuperäisversiona vuodelta 1929 tallennettua. Se levy on meinaan arvokas tänä päivänä, josta lasketaan populaarimusiikin toden teolla alkaneen suomessa, kuten varmaan tiedätkin. Sitähän myytiin tuolloin huikeat 17 000 kpl, jolloin gramofoneja oli kuitenkin vähän maassamme.
2
http://www.youtube.com/watch?v=O6StQ1681qY&feature=related
Georg Malmstén - Sairas karhunpoika [1930]
3
http://www.youtube.com/watch?v=ActAA_F_uDA&feature=autoplay&list=AVGxdCwVVULXfcqqiknTh9NDmPHxSjRxxU&index=2&playnext=2
Georg Malmstén - Leila (1933) - Erkki Karun ohjaamasta elokuvasta 'Meidän poikamme merellä' vuodelta 1933 - [Georg on loistavaääninen tenori - sen kuulee kyllä, vaikka äänitystekniikka ei tuohon aikaan vielä kaksista ollutkaan].
4
http://www.youtube.com/watch?v=FKCc0x4aqBk&feature=related
Georg Malmstén - Aallokko kutsuu 1933 - Meidän poikamme merellä (1933) oli ensimmäinen aito suomalainen elokuvamusikaali, jossa laulut olivat muutakin kuin vain filmattuja lavanumeroita. Elokuvan valtteja ovatkin juuri Malmsténin laulut, kuten Leila, Aallokko kutsuu ja Meidän Maija. - Eugen Malstenin kanssa toisena hanuristina näyttäisi oleva tuolloin 26 vuotias Viljo Vesterinen.
5
http://www.youtube.com/watch?v=kxe6xEtonSA&feature=related
Valkea sisar - Georg Malmstén - 1935. Sävellys ja sanoitus: M. Maja - - Kommentti: Moi Dude, voisit vaihtaa tuon kuvan vaikkapa kauniiseen sairaanhoitajaan. Tuolla laululla ei nimittäin ole mitään tekemistä sodan kanssa. Tosin soitettiinhan sitä sota-aikana niin kuin kaikkia muitakin ylesradion levystön kappaleita. Martti Jäppilä teki tuon laulun nimittäin jo vuonna 1934 jouduttuaan sairaalaan ja Valto Tynnilä sävelsi, Georg Malmstén ja Dallapé-orkesteri sen levyttivät.
6
http://www.youtube.com/watch?v=8z8i2qbIpbU&feature=related
Georg Malmsten - Nikkelimarkka [1937]; säv. Matti Jurva/san. Tatu Pekkarinen
7
http://www.youtube.com/watch?v=kFlSSQEm4o8
Georg Malmstén - Suo sana vain (1938) - Alkuperäinen nimi: Din är jag än; säv. Georg Malmstén. Kääntäjä: Roine Ryynänen.
8
http://www.youtube.com/watch?v=v1FXxYfetdo&feature=related
Georg Malmstén - Amalia (1938)
9
http://www.youtube.com/watch?v=7nnZZLWg8Hw
Heili Karjalasta - Georg Malmstén - 1938. Sävellys: G. Malmstén, sanoitus: R. Ranta, sovitus: G. Malmstén
10
http://www.youtube.com/watch?v=iPW_jzDSYKg&NR=1
Georg Malmstén - Suurin onni, lyhyin onni (1940) - - Georg Malmstén (1902-1981), 'The King of Finnish Schlager', was a famous Finnish singer, composer and musician. During the years he made over 800 recordings and that amount is still a record which is yet to be broken in Finland. - Suurin onni, lyhyin onni" (Greatest happiness, shortest happiness) is one of his greatest hits and it was recorded in 1940. Malmstén composed it himself and lyrics are by Roine Ryynänen. - - Georg Malmstén (1902-1981) oli 'Suomalaisen Iskelmän Kuningas' ja ehti elinaikanaan tehdä yli 800 levytystä. Tätä ennätystä ei vielä toistaiseksi ole kukaan kyennyt rikkomaan. - 'Suurin onni, lyhyin onni' on yksi hänen suurimpia ja tunnetuimpia iskelmiään. Sävellys on Malmsténin oma ja sanat Roine Ryynäsen.
11
http://www.youtube.com/watch?v=OQzHGVNkj_o&feature=related
Georg Malmstén - Kaunis valhe (1940) - 'Kaunis valhe' (Beautiful lie) is one of his greatest hits and it was recorded in 1940. Malmstén composed it himself and lyrics are by Roine Ryynänen. - - 'Kaunis valhe' on yksi hänen suurimpia ja tunnetuimpia iskelmiään. Sävellys on Malmsténin oma ja sanat Roine Ryynäsen.
*
Kommentaattori: Kun miehet oli miehiä ja naiset NAISIA [AssiCalma] - - Uploadaaja vastaa: Niin, aika muuttaa näitäkin juttuja. Kiitos kommentistasi! [HighHeelWoman1975].
12
http://www.youtube.com/watch?v=CYun11euioQ&feature=related
Särkyneitä toiveita - Georg Malmstén - 1940. Sävellys ja sanoitus: U. Mattila
13
http://www.youtube.com/watch?v=eaW6pQ77P3w&NR=1
[Georg Malmsten, Äänisen aallot, 1942] - Äänisen aallot on George de Godzinskyn säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama suosittu suomalainen valssi jatkosodan vuosilta. - Aloite ”Äänisen aaltojen” sanoittamiseksi ja säveltämiseksi tuli Suomen armeijan päämajoitusmestarilta, kenraaliluutnantti A. F. Airolta. Monet tuon ajan suositut valssisävelmät olivat alkuaan venäläisiä, kuten Maks Kjussin ”Amurin aallot”, Itämeren laivaston kapellimestari G. Dobrianskin ”Elämää juoksuhaudoissa” tai Ilja Šatrovin Mantšurian kukkuloilla. Airo piti tätä ongelmallisena ja halusi tilalle jotain suomalaista. George de Godzinsky sävelsi valssin Äänisjärven rannalla, mistä se sai nimensä. Kerttu Mustosen kirjoittamat propagandistiset sanat heijastelevat Suur-Suomi-ideologiaa ja kuvaavat suomalaiset Itä-Karjalan vapauttajina. Alun perin valssin levytti Georg Malmstén Saksassa helmikuussa 1942 31 muun kappaleen kanssa. Myöhemmin ”Äänisen aaltoja” ovat levyttäneet mm. Reijo Taipale, Joensuun Mieslaulajat, Solistiyhtye Suomi, Espoon Mieslaulajat, Korsuorkesteri, Jaakko Ryhänen ja Eino Grön, harmonikalla mm. Kalle Palonen ja Veikon Hanurikvartetti [wiki].
14
http://www.youtube.com/watch?v=akNJIqpNPlk&feature=related
Totisen pojan jenkka [1950]
15
http://www.youtube.com/watch?v=nk8BwZD54Zo
Georg Malmsten - Stadin kundi (1952)
*
http://www.youtube.com/watch?v=AjXy9zsmgDU
Stadin kundi Ilmari Unhon ohjaamasta elokuvasta "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy vuodelta 1952. Elokuvassa on kappaleesta valitettavasti vain tämä loppuosa.
16
http://www.youtube.com/watch?v=BHpor51k9uw&feature=related
Georg Malmstén - Pennitön uneksija (1947/1958) - 'Molli-Jori' Iskelmäketju-elokuvassa vuonna 1959. - Sodan jälkeiset vuodet olivat Malmsténin kannalta sekavia, sillä hän vaihtoi levymerkkiä useasti saamatta kuitenkaan aikaan merkittävämpiä taltiointeja ennen kuin Tukholmassa marraskuussa -47. Silloin syntyi jenkka Pennitön uneksija, jonka tutumpi uusintaversio on vuodelta 1958. Sävelmä oli kuin eräänlainen itsetilitys laulajalta, joka elää kituutteli tuohon aikaan keikkatuloilla ilman vakituisempaa työtä.
17
http://www.youtube.com/watch?v=8O10wRCjFXI
Georg Malmsten ~ Saariston Sirkka [1938/1961] - Georg Malmstenin säveltämä ikivihreä on äänitetty vuonna 1961. Sanoitus on Martti Jäppilän, sovitus Jaakko Salon.
18
http://www.youtube.com/watch?v=8HI9wZPi6cU
Georg Malmstén - Terveiset ulapalta [1942/1962] - Suomalaisen iskelmän pioneeri Georg Malmstén (1902-1981) - Merihenkiset laulut, etenkin merimiesvalssit, muodostivat olennaisen osan myös "Molli-Jorin" iskelmätuotannosta. - 1960-luvun alussa Geog Malmstén oli monissa ohjelmissa nähty musiikkivieras. Varusmiesyleisölle esitetty Terveiset ulapalta on Iskelmäkaruselli-ohjelmassa 1962.
IV
1
http://www.youtube.com/watch?v=DDDQXmPI_co&feature=related
A. Aimo Auringon lapset [1942] säv. Georg Malmsten/san. Erkki Karu [1933]
2
http://www.youtube.com/watch?v=6xwZtlU3hyI&feature=related
A. Aimo - Ilta skanssissa (1944) san./säv. Georg Malmstén
3
http://www.youtube.com/watch?v=4TfQ0rWYHN0
Eugen Malmsten - Kohtalokas samba [1973]; säv/san. Georg Malmsten [1950] -- Vuonna 1973 Eugen Malmsten vihdoinkin levytti veljensä Georgin jo 1950 hänelle kirjoittaman kappaleen "Kohtalokas samba", jota Eugen oli esittänyt jo miltei parikymmentä vuotta erilaisissa tilaisuuksissa [wiki].
*
http://pomus.net/001477
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Malmst%C3%A9n
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=336
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/07/mitaan-salaliittoja-ei-oikeastaan-ole.html
- [Totisen pojan jenkka]
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/07/pennittoman-uneksijan-epaajanmukaisia.html
- [Pennitön uneksija, Nikkelimarkka]
ttp://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Malmst%C3%A9n
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nisen_aallot
http://fi.wikipedia.org/wiki/A._Aimo
http://www.huuto.net/kohteet/georg-malmsten-mitalihienokatso/176734044
http://lyriikat.org/lyriikat/georg-malmsten/
http://tahtipuikko.blogspot.com/2010/10/vuosi-vuodelta-1930.html
http://www.datafun.fi/postimerkki/luettelo/luettelo1/1999.htm
No comments:
Post a Comment