May 17, 2007

'Uncle Freak' kohtaa armon

Kirjoitettu alunperin kommenteiksi PJ:n päreeseen "Pipit ja papit".
*
RR ad merja auer

Miten jollekin ihmiselle voi antaa anteeksi sellaista, johon hän ei ole syyllistynyt?
Kieroa meininkiä...

En suostu uskomaan, että syntymiseni ihmiseksi teki minusta automaattisesti langenneen.

En mielestäni kanna kenenkään muun syntiä kuin omaani (en siis Aatamin enkä ihmislajin syntiä).
Sitäpaitsi meidän on ajateltava, että Sisyfos on onnellinen, kuten Camus kirjoitti.

Mikään ateeksianto ei hänen taakkaansa helpota. Niinpä hänen ainoa onnensa on hänen taakkansa.Toisin sanoen a la Kierkegaard: 'Epätoivo on meidän ainoa toivomme.'

Jos ei rakasta kohtaloaan (amor fati - Nietzsche, stoalaiset), vihaa sitä. Kumman sinä valitset?

Väittäisin, että kun äärimmäinen nihilismi saavuttaa ihmisessä lakipisteensä, se joko tuhoaa hänet tai tekee hänestä niin 'kovan', ettei edes rakastaminen enää horjuta hänen henkistä tasapainoaan.

Ja juuri sen takia hän pystyykin rakastamaan varauksettomammin kuin se, joka on yhä omien impulssiensa, affektiensa, paheittensa ja ennakkoluulojensa orja.
*
Merja Auer sanoi...
Elän häpeästä välittämättä sellaisena kuin olen, ja ajattelen että sillä on jotain tekemistä jos ei anteeksiantamuksen niin ainakin armon kanssa.
*
RR
Oukei. Ajatellaan nyt sitten, että josko minä olenkin ihmislajiin kuuluvana olentona väistämättä täysi paska. Langennut Aatamissa ja Eevassa.

Niin että miten se Jeesus sitten voi minut pelastaa - siis armahtaa ja anteeksiantaa minun syntisyyteni?

Enhän minä häntä ole pyytänyt asianajajakseni. Suoraan Jumalan kanssa on ollut tarkoitukseni hoitaa tämä syyllisyys-juttu, vaan nyt menee Jesse tapattamaan itsensä minun puolestani.

Enkä minä voi muuta kuin kokea lievää ankarampaa avuttomuutta - liki syyllisyyttä (sic), koskapa minun sijaani tuomittiin väärä kaveri.

Minunhan siellä ristillä olisi pitänyt roikkua. Minä olen se oikea syyllinen! Ei Jesse...
Vaan nyt väittävät teoloogit, että kyseessä oli itse Isä-/(Äiti-) Jumalan suunnitelma, jonka käsikirjoituksen mukaan tämä lähetti oman poikansa, joka on samaa sukua hänen kanssaan - ja vielä enemmänkin: samaa olemusta!? - pelastamaan minut.

Näin on Jeesus sovittanut Aatamin (ja Eevan) synnit, jotka yhä kuhisevat meikäläisessäkin ilman, että minun on tarvinnut pistää tikkua ristiin.

Minun mielestäni tällainen, vapauttava tuomio, jonka joku toinen kärsii minun paheitteni takia, on kuitenkin hirvittävä oikeusmurha - ehkä peräti sadismia.

A) Se on epäoikeudenmukaista B) se on julmaa C) se tekee minusta joko narrin tai lisää syyllisyyttäni entisestään.

Kaikki tämä tietysti edellyttäen, että uskon siihen, mitä teologit minulle kertovat. Ja jos en usko, niin nykyään siitäkään ei joudu helvettiin vaan pelastuu.

Jo on tehty helpoksi tämä nykyajan luterilainen kristillisyys.

Enhän minä pelastusta kaivannut vaan reilua oikeudenkäyntiä!

Nyt on Nasse 'Uncle Freak' Räsänen hyvin hyvin vihainen!!

1 comment:

Merja Auer said...

Järjen tasolla kai noinkin, tunteen tasolla samaistumiskohde, jota ei ymmärretty ja joka häpeästä välittämättä kulki omaa tietänsä, mikä tietoisuus tuo rohkeuden elää omanlaisenaan - ja myöntää tarvittaessa puutteensa. Järjen ja tunteen tuolla puolen ehkä muutakin.