Testi via Sedis - ja moni muu.
(Bloggerin editointi pätkii, eikä esim. aktivoi osoitteita tai linkkejä toistaiseksi, joten päre on keskeneräinen).
***
Syntitesti
"Testin ja koko ohjelmasarjamme lähtökohtana on ollut ajatus seitsemästä kuolemansynnistä: Ylpeys, Ahneus, Kateus, Vihamielisyys, Hekumallisuus, Vatsan palvonta ja Hengen velttous.
Mutta koska ohjelmasarjan tuli täyttää yksitoista ohjelmapaikkaa, niin mukaan piti kaivaa lisää syntejä (kuolemansyntejä oli alun perin 25).
Mukaan otettiin vielä Murehtiminen, Välinpitämättömyys, Tietämättömyys ja Huumorintajuttomuus.
Kuolemansynneillä on ajateltu olevan myös vastakohtansa, jokin perustavaa laatua oleva hyve.
Tällä kohtaa näkemyksissä on ollut tosin paljon suurempaa kirjavuutta. Ohjelman ja testin tekijät ovat päätyneet seuraaviin ratkaisuihin: Ylpeydellä on vastahyveenään Urhoollisuus, Ahneudella Viisaus, Kateudella Oikeudenmukaisuus, Vihamielisyydellä Anteeksianto, Hekumallisuudella Rakkaus, Vatsan palvonnalla Kohtuus ja Hengen velttoudella Jalo joutilaisuus.
Murehtimisen vastahyve on Pyhää huolettomuus, Välinpitämättömyyden Lojaalisuus, Tietämättömyyden Hiljainen tieto ja Huumorintajuttomuuden vastahyve on Suhteellisuudentaju."
***
KUOLEMANSYNNIT:
Ylpeys
Ahneus
Kateus
Vihamielisyys
Hekumallisuus
Vatsan palvonta
Hengen velttous
Murehtiminen
Välinpitämättömyys
Tietämättömyys
Huumorintajuttomuus
SUURET HYVEET:
Urhoollisuus
Viisaus
Oikeudenmukaisuus
Anteeksianto
Rakkaus
Kohtuus
Jalo joutilaisuus
Pyhä huolettomuus
Lojaalius
Hiljainen tieto
Suhteellisuuden taju
Lähteenä käytetty mm. Jaakko Heinimäen kirjaa Seitsemän syntiä (Like 1999).
***
http://www.yle.fi/pyhatjapahat/testi.html
OMA TULOS:
HYVEITÄ:
Urhoollisuus: 16
Oikeudenmukaisuus: 14
Anteeksiantavaisuus: 13
Kohtuullisuus: 12
Lojaalisuus: 12
Viisaus: 11
Suhteellisuuden taju: 10
Rakkaus: 9
Jalo joutilaisuus: 8
Pyhä huolettomuus: 7
Hiljainen tieto: 4
SYNTEJÄ:
Murehtiminen: 8
Ylpeys: 8
Tietämättömyys: 6
Huumorintajuttomuus: 5
Hengen velttous: 4
Vihamielisyys: 4
Kateus: 3
Vatsan palvonta: 3
Ahneus: 2
Hekumallisuus: 2
Välinpitämättömyys: 2
***
Olen itse jäävi sanomaan mitään tuloksestani, mutta voinen myöntää kuitenkin, että se saattaa olla oikeaan suuntaan 'vinossa'.
5 comments:
Vatsa on kaiken pohja ja perus.
Mitä isompi vatsa, sitä pienempi synti syöminen on.
a-k.h, sedis
Suhtaudun tulkintoihinne omakohtaisella tasolla perin myönteisesti.
Toisaalta asia on niinkin, että en oikein ymmärrä, miten pystyisin nykyisellä liikuntakyvylläni laihduttamaan vielä neljännen kerran elämässäni 30-40 kg - vähintään.
Pelkällä ruokavaliolla se ei ole onnistunut aikaisemmin eikä tule onnistumaan nytkään, eikä kaksi käytössä olevaa laihdutuslääkettä sovellu; - tai sanotaan, että toinen ei käy, koska se nostaa (entisestään) verenpainetta ja toinen on paitsi kallis (eikä erityiskorvattava) myös 'hankala': eräänlainen 'rasva-antabus.
Eli jos syöt liikaa rasvapitoista ruokaa, se ei sula vaan tulee lähes suoraan ulos.
Selkokielellä: jos paistan uunimakkaraksi HK:n sinísen lenkin ja syön sen, niin tunnin päästä on paskat housussa.
Tarkoitus on tietenkin hyvä, eli 'lääke' pakottaa ostamaan vain sellaista ruokaa, jonka rasvapitoisuus on hyvin matala.
Mitä leikkaushoitoihin tulee, niin ne ovat liian riskaabeleja meikäläisen kiloilla.
Tämä asia on tämänhetkisen fysiikkani toinen tosi vakava dilemma - suoranainen umpikuja siis.
Toinen ja vakavampi on molempien polvien nivelrikko, joka on pysyvää laatua. Kuluneet rustot eivät uusiudu.
Tekonivelleikkausta ei edes harkita julkisessa terveydenhuollossa kuin yli kuusikymppisille - poikkeuksena aikoinaan esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari, jonka hänenkin täytyi laihduttaa yli 15 kg ennen leikkausta.
Kalliilla rahalla tietysti saattaisi yksityisesti saada kymmenientuhansien leikkaukset (molemmat polvet), mutta ei minulta sellaisia rahoja löydy.
Hyvä että pärjään päivästä toiseen lääkeostoineni ja matkalaskuineni, koska en pysty enää käyttämään julkisia kulkuneuvoja esim. kauppamatkojen tekemiseen.
Ruoka on tilattava nettimyymälästä.
Painavien kassien kanssa ontuminen (enintään 50-100 metriä kerrallaan) liukkaalla talvikelillä ja liikkuvassa bussissa on minulle nykyään paitsi liki mahdotonta, voi myös joku kerta koitua erittäin kohtalokkaaksi - kaadun ja murran lonkkani tai pääni.
Sitten yhteiskunta kyllä maksaa pakosti jopa loppuiän kestävän, tosi kalliin laitoshoidon, joka olisi saatettu välttää myöntämällä taksituki.
Taksitukianomukseni hylättiin 2 vuotta sitten sekä Kelassa (kahdesti) että Helsingin Hallinto-oikeudessa (kahdesti).
Uusi hakemus pitänee lähettää parin vuoden kuluessa - mutta viimeistään kai sitten, kun en pääse enää sängystä ylös.
Luulen kyllä, että ne perustelee silloin hylkäävän päätöksen sillä, että koska olen sänkypotilas, en enää tarvitse taksia...
Jos ylimääräistä rahaa löytyy, niin ostan sillä vaatetta, liinavaatteita, kotitarvikkeita (ehkä jokun huonekalun) mutta myös kirjoja.
Joskus - melko harvakseltaan - ostan myös pullon spiritus fortista.
*
Viime mainittua ei pitäisi ääneen sanoa aikana, jolloin terveysterrorimista on hyvää vauhtia tulossa seuraava 'laillisen rasismin muoto' (totaali tupakkalaki on jo toteutumassa), jota Sitran 'tehokkuusfasisti' Esko Aho ja hänen 'kollaboraattorinsa' Jorma Ollila taitavat ajaa kulissien takana lainsäädäntöön.
Foucault`n analyyseja siitä, että vallankäyttäjät halusivat aikoinaan hullut ja rikolliset tuottavaan käyttöön voidaan soveltaa nykyään tupakoitsijoiden holhoamiseen ja huonokuntoisten terveyspalveluoikeuksien rajoittamisehdotuksiin.
Kaikki tämä siis tuottavus- ja tehokkuusvaatimusten nimissä.
Minä olen Foucault`n kanssa jotakuinkin (erojakin tosin löytyy) samaa mieltä tässä asiassa: kyse on etenkin institutionalisoituneen vallankäytön kaikkialle ulottuvasta ja kaikkialta tulevasta ihmisen 'tuotteistamisesta' - sanalla sanoen natsi-Saksan tyylisestä 'Arbeit macht frei'-mystifikaatiosta - iskulauseesta, jonka keskitysleirin tulevat 'työläiset' näkivät jo tullessaan 'tehokkuusorganisaation' portista sisälle.
Todella vaarallinen ja kaikkialle tunkeutuva fasismi sekä holhoava totalitarismi ei suinkaan ilmene eko- tai muunakaan terrorismina vaan juuri liberaalidemokraattisen valtion aina vain kasvavissa tehokkuuspyrkimyksissä, joiden sätkynukeiksi kansalaiset yritetään sekä eettisesti (yksilölliseen velvollisuudentunteeseen eli omaantuntoon vedoten) että lopulta lainsäädännöllisesti kahlita.
Ennustan, että tällaisista, lainsäädäntöteitse ihmisten henkilökohtaisiin vapausoikeuksiin puuttumisista yhtäaikaisesti sen kanssa, että heidän kaikille tasa-arvoisesti kuuluvien julkisten palvelujen mahdollisuudelle ja määrälle asetetaan tiukkenevia ehtoja sekä rajoituksia - siis tällaisista valtiovallan lainsäädännöllisistä 'reifikaatiotoimista' ihmisten tuotteistamisen ja tehokkuuden maksimoinniksi, aiheutuu vielä ennennäkemättömiä protestiaaltoja (ympäri Eurooppaa), joissa mustien autojen 'harmaat miehet' saavat 'karvaasti ja pelko perseessä' tuta sen, mitä noin 60-70% kansasta ajattelee heidän eettisesti törkeistä ja perustuslainvastaisista pyrkimyksistään.
Tuli jo muuta pärettä (taisi olla omaa) kommentoidessani mieleeni Wolffin iki-ihana määritelmä, että valtio = ne ihmiset, jotka pakottavat muita noudattamaan sääntöjä. En ole kuitenkaan anarkismin mukaisesti sitä mieltä, että kaikki rajoitukset olisivat pahasta, mutta katsoisin kyllä aiheelliseksi, että Rauno saisi taksiseteleitä. Porvarihallituksemme on luvannut eläkkeisiin 40 euron korotuksen, mutta se on luvannut myös muita korotuksia, jotka vievät eläkekorotuksesta viimeisenkin centavon. Kukahan tässä oikeastaan huijaa ja ketä.
Olisi kohtuullista, että Rauno saisi uudet polvet, sillä röpöskäisillä lumpioilla ei horjukänniä oteta, joskin kaatumisen seuraukset saattavat olla arvaamattomat. Voi nimittäin käydä niin, ettei käy kuinkaan, jos kadulla sattuu kohdalle patja ja tyyny. Ja jos Herra on luvannut suojella hulluja ja humalaisia, niin Rauno täyttää kaiken aikaa ainakin toisen ehdon.
Synti on teologinen käsite ja minulle on opetettu, että on olemassa oikeastaan vain yksi synti, erossaolo Jumalasta. Teesi on kovin rigoristinen ja raikulipoika Augustinuskin sanoi Jumalalle, että haluan kyllä kristityksi, mutta en ihan vielä. Mitä tästä opimme? Augustinuksen tapauksessa ainakin sen, että saatamme kuolla Hippon piispana ja tulla kanonisoiduksi kirkko-isänä.
Post a Comment