FILOSOFIA in memoriam, päivitys 26.5

Wittgenstein, Wittgensteinin metodista: Wittgenstein

Ensimmäisestä linkistä löytyy Georg Henrik von Wrightin (Conceptanalysis, Language and Logic/Georg Henrik von Wright) erinomainen Wittgenstein-aiheinen haastattelu Niin & Näin lehdessä, 3/98.
Seuraavassa oma kommenttini tuohon haastatteluun.

"Filosofia on entropian tilassa, 'pirstaloitumassa' muiden diskurssien sekaan."
*
1) Filosofia muuttaa matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, jossa se sulautuu luonnontieteisiin (esimerkkeinä naturalistit Willard Van Orman Quine , Dennet en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Dennett, Churchland(s), .wikipedia.org/wiki/Paul_Churchland).

2) Filosofia muuttuu erääksi humanistisen tiedekunnan kielitieteen laitosten "loiseksi" (esimerkkinä dekonstruktiivinen nihilismi: Derrida ( en.wikipedia.org/wiki/Jacques_Derrida) ja Gilles Deleuze -).

3) Valtiotieteellinen tiedekunta ei tarvitse käytännöllistä filosofiaa, koska filosofialla ei ole antaa kenellekään mitään muuta kuin "ei oota" tai regressioon johtavia analyyseja."

Politiikka tulee korvaamaan käytännöllisen filosofian tai on sen suurelta osin jo tehnytkin (esimerkkinä Kommunitarismi, Communitarianism, -Libertarismi - kiista: Rawls, en.wikipedia.org/wiki/John_Rawls, Habermas,en.wikipedia.org/wiki/J%FCrgen_Habermas, Etzioni, AMITAI ETZIONI'S RESPONSIVE COMMUNITY: A FLAWED PARADIGM, Nozick, en.wikipedia.org/wiki/Robert_Nozick sekä poststrukturalistiset nihilistit Michel Foucault - ja Baudrillard, en.wikipedia.org/wiki/Baudrillard)."

(26.5) Ainoa osa-alue, joka filosofiasta jää jäljelle - ikäänkuin itsenäisenä joskin marginaalisena skolastiikkana - on epistemologia, jonka suosituin muoto tätä nykyä - kantilaisen transsendentaalifilosofian "rappeuduttua" pragmatismiksi ja dekonstruktionismiksi - on naturalistinen tieto-oppi Naturalistic Epistemology.

Edellä mainittu Quine on naturalistisen epistemologian päähahmo, mutta koska Quine samaistaa filosofian käytännössä - ei ainoastaan teoriassa - luonnontieteisiin, hän ei ole paras esimerkki tästä - jäljelle jäävästä kategoriasta vaan pikemminkin hyvereliabilisti Alvin Goldman.
Suomessa tämän aihepiirin spesialisti on juuri Goldmania tutkinut Markus Lammenranta.

On myös syytä huomioida, että teologisen tiedekunnan projektit ovat pelkästään joko tekstianalyyttisia tai historiallisia - olipa sitten kysymyksessä oppihistoriallisten teemojen tai historiallisten henkilöiden/tapahtumien analyysi.
Teologiasta on tullut ainakin luterilaisuudessa uskontotiedettä, jota höystetään "tieteellisesti uskottavilla" tutkimusprojekteilla, ja siinä sivussa käytetään mieluusti myös filosofista argumentaatiometodia opillisten kysymysten selventäjinä (mm. evidentialismi-fideismi-kiista).
Ja juuri teologisessa tiedekunnassahan uskonnonfilososofia on oikeassa ympäristössä - ei omaan hengettömään jargoniinsa tukehtuvassa "dead landissä" - filosofian laitoksilla!

RIP Philosophy

********************
ARGUMENTATIVE VOLTE-FACE:

PS. Itse asiassa - jos olemme loppuun asti rehellisiä tässä asiassa: henkilö, jota pidämme länsimaisen filosofoinnin lähtökohtana ja aloittajana - kyseessä on tietysti SOKRATES, yrittäessään filosofoida analyyttisesti samalla myös tuhosi sen perustan, jonka filosofia tarvitsee ollakseen muutakin kuin loputonta argumentin pyörittelyä ja käsitteillä leikkimistä.

Huomautettakoon heti perään, että, mikäli filosofialla tuo perusta olisi, se ei enää olisi filosofiaa vaan uskontoa tai skientismiä.

Filosofia on siis olemassa vain silloin, kun se ei voi perustella omaa olemassaolon oikeutustaan...

Ergo I: Filosofia voi olla olemassa ainoastaan "kumottuna", apofaattisesti, ei myönnettynä, katafaattisesti - käyttääkseni vanhan kirkon teologian määritelmiä kahdesta teologisen päättelyn - hyvinkin erilaisesta tietä...

Ergo II: Kun nyt olen julistanut filosofian kuolleeksi, olen samalla julistanut sen ylösnousseeksi...

Ergo III: Filosofia on "tietämättömyyden tuhkasta nouseva" Feniks lintu PHOENIX BIRD nimeltään causa sui.

Ja sanottakoon vielä selvyyden vuoksi: Ludwig Wittgenstein oli ja on yhä edelleen meidän aikamme Sokrates.