Vastaan siteeraten jostain kirjallisesta yhteydestä muistamaani hieman pateettista kommenttia, jonka olen liittänyt paitsi Nietzscheen myös Jeesukseen ja eräisiin muihin (esim. Dostojevski): "Hänen kärsimyksensä takia minä häntä rakastan..."
RR
May 31, 2005
Confessiones
Moni varmaan sisimmässään ihmettelee, miksi tuo tyyppi oikeastaan on Nietzsche-fani.
Vastaan siteeraten jostain kirjallisesta yhteydestä muistamaani hieman pateettista kommenttia, jonka olen liittänyt paitsi Nietzscheen myös Jeesukseen ja eräisiin muihin (esim. Dostojevski): "Hänen kärsimyksensä takia minä häntä rakastan..."
Vastaan siteeraten jostain kirjallisesta yhteydestä muistamaani hieman pateettista kommenttia, jonka olen liittänyt paitsi Nietzscheen myös Jeesukseen ja eräisiin muihin (esim. Dostojevski): "Hänen kärsimyksensä takia minä häntä rakastan..."
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
7 comments:
Toisaalta mitä sanookaan Zarathustra myötäkärsivistä...
Oli miten oli, hyvä peruste. Useimmilta puuttuu juuri monipuolisen ja jatkuvan kärsimisen lahja... ja piinaa kärsivällisyyden heikkous. Ihmiskohtaloihin asettumisen kyky on juuri edellytys ihmisten välisten erojen hyäksymiselle ja toisaalta varallisuuserojen toissijaisuuden tajuamiselle.
On unettava fraasi "rahalla ei ole väliä", kun kuitenkaan 99.99% ihmisistä ei yllä älyllisesti sille tasolle että osaisivat perustella että miten niin. Itse en yllä koskaan.
Silti ihmiskohtaloita tajuamalla voin hämärästi aavistaa, minäkin, varallisuuserojen toissijaisuuden... edellytysten toissijaisuuden... mutta se on korkeampaa filosofiaa se... selitys ja kuvaamiskykyni ulkopuolella... lohdullisesti kuitenkin Flaubertin Antoniuksellekin saavuttamatonta... ja sanoisin kyllä että myös Zarathustralle.
Flaubertin Antoniuksen sanomahan on lyhyesti jotain:
Niiden mielestä joilta puuttuu intohimoja, kiusauksia ja mielikuvitusta aineelliset asiat, esinetodellisuus, siis raha, saattaa näyttää vähämerkityksellisiltä, mutta se on harha jonka pölyinen mielettömyys paljastuu kuoleman hetkellä.
Antonius kuolee kerran päivässä. Siinä hänen kiusauksensa ovat, ja kuolemansyntinsä paljastuvat, joka hetki kokonaan. Nöyryyttävää mutta katarttista.
Koko Flaubertin tuotannossa kantava teema on juuri esine- ja yksityiskohtafanatismin törmäys asketismiin. Flaubert sisällytti itseensä tämän järjettömän vastakohtaisuuden lavastustaiteilijan fantastisen mielikuvituksen, nautinnonhalun ja intohimon aineeseen, sekä karun työteliään, riisutun asketismin.
Siinäpä vasta kärsimys.... ja sen takia minä häntä rakastan... taidetta joka antaa voimaa kestää kidutusta.... sillä tietoisuus itsessään on kidutusta... jatkuvaa räjähdystä, laajenemista, rajojen, ihon, eheyden silpoutumista.
`jumala karsisi kun katselisi meita ellei muuttuisi
varomatta
en mää räsäsen myotakarsijanlahjoista ole kuullutka
aika jännittävä yö Ateenassa, kolmatta yötä anarkistit ovat taltuttamtta, sillä poliisi ei voi tehdä mitään virheitä enää..asekauppa tyhjennettiin. se nayttaa olleen antiikkiasekauppa, koska kaikki kulkevat nyt vanhojen miekkojen ja seipaiden kanssa kadulla.
Post a Comment