May 25, 2011

Rasismi ei ole [edes] arvo-argumentti vaan [virhe]päättelyksi sofistikoitunut persoonallisuuden rakenteen defenssi

In the picture a man says to the black male that he does not fit in. This is a modern illustration, so slavery doesn't exist, but racism still occurs.
*
Kirjoitan tässä jatko-osan RIP IT OUT!-päreen kommenttiini, jonka olen siirtänyt alkuluvuksi I pohjustamaan jälkimmäistä osaa II.

I
Rasismi ei ole selittelyn vaan selkeän valinnan asia, joten lisäkommentointi aiheesta saattaa olla melko hyödytöntä. Sitäpaitsi olen kantani selvittänyt aiemmin jo moneen kertaan.

Halla-aho [kuten minäkin] on valintansa tehnyt [siinä määrin kuin totuuden ja totuuden vastaisuuden välillä voi tietoisesti valita].

Tuon valinnan mukaan ihmiset ovat ontologisesti [kategorisesti, periaatteellisesti, aksiologisesti, eksistentiaalisesti jne.] eriarvoisia ominaisuuksiensa erojen perusteella.

Non sequitur - eivät ole. Kyseessä on rasistinen virhepäätelmä.

Ihmiset ovat aksiologisesti samanarvoisia ja ominaisuuksien erilaisuus siten pelkästään luonnollista diversiteettiä, josta ei voi johtaa aksiologista erilaisuutta kuin nimenomaan tekemällä rasistinen virhepäätelmä [vrt. naturalistinen virhepäätelmä, jonka mukaan hyvää ei voi johtaa luonnollisista ominaisuuksista - ei myöskään pahaa tai ylipäätään arvoja].

Tämä vaikuttaa keinotekoiselta määritelmäerolta, mutta siihen sisältyy koko rasismin ja antirasismin välillä vallitseva antagonismi, joka ei argumenteilla ratkea, koska kyseessä on arvovalinta, minkä seikan Halla-ahokin selkeästi on myöntänyt.

[Kyseessä on kuitenkin samalla syvempi 'häiriö' eli rasistiseen arvovalintaan sisältyvä/johtava väärinkäsitys rasistin loogisessa ajattelussa - virhe, johon antirasisti ei lankea].

Keskustelu ei siis etene näistä lähtokohdista ja ehdoista käsin. Voimme vain polemisoida ja toimia. Practically - poliittinen taistelu ja tahdonilmaus korvaavat muodollis-loogisen väittelyn.

Politiikasta huolimatta mitään kunnon kompromissia [edut ja haitat tasapainottavaa intressi-pakettia] tästä ei voi syntyä, koska rasistinen ja ei-rasistinen valinta ovat kumpikin em. perustavan rationaalis-kategorisen päättelyehdon alaisia, mikä ylipäätään tekee järkevän ajattelun mahdolliseksi.

Mutta [vielä kerran] kuten edellä totesin: Halla-aho [sekä Ironmistress ja konservatiivi-nationalistit ylipäätään] tekevät virhepäätelmän johtaessaan ihmisten välisen arvoerilaisuuden ihmisten välisten ominaisuuksien eroista [mihin unohtuikaan taas kuuluisa Humen laki?].

II
1
Jos nyt joku kritisoi päättelyäni sanomalla, että hän arvioi esim. maahanmuuttajia heidän tekojensa ja tekemättä jättämisiensä eikä ihonvärin tai muiden luonnollisten ominaisuuksin perusteella, mikä olisi rasisimia, haluan esittää vastakritiikin.

Ensinnäkin pitää kysyä, miten rasistille on mahdollista erottaa maahamuuttajien teot ja heidän ominaisuutensa kategorisesti toisistaan. Väitän, että rasistinen [muka seuraus-eettinen] logiikka päättelee [sitä itse tajuamatta] teoista suoraan ominaisuuksiin, jotka toimivat syinä tekoihin. Tekoja, joiden pitäisi olla yksittäisiä ja suhteessa lakiin, käytetäänkin ominaisuuksien tavoin.

Kun musta mies varastaa, häneltä yhtäkkiä löytyykin myös ominaisuus eli taipumus varastamiseen. Tietenkin rasisti kieltää päättelevänsä juuri näin, mutta koska hän kannattaa aksiologisesti eriarvoisuutta, hän tekee väistämättä näin. Rasistille nyt vain on mahdotonta tehdä loogista erottelua teon ja sen aiheuttavan eli eriarvoisuutta ilmentävän ominaisuuden välillä, sillä muussa tapauksessa eriarvoisuus-periaate raukeaisi lakiin suhteutettavien yksittäisten tekojen oikeudelliseksi arvioinniksi.

Seuraus-eettinen rasisti siis päättelee kuin [pseudo]velvollisuus-eetikko - sillä erotuksella, että hän rakentaa eriarvoisuus-väitteensä muka empiiristen faktojen varaan [mikä siis on arvoväitteenä kategorinen virhe], kun taas deontologi lähtee abstraktista periaatteesta eli samaa lajia olevien samanarvoisuudesta, mikä väite on kantilaisittain transsendentaalinen postulaatti, jossa yhteisistä lajiominaisuuksista seuraa moraalisen tietoisuuden lakina yhteinen velvollisuus kunnioittaa saman lajin edustajia samanarvoisina.

Tämä ehdoton maksiimi ei kuitenkaan seuraa suoraan empiirisistä faktoista vaan on rationaalinen päätös, joka ylittää nämä faktat, sillä eihän empiria ikinä ole päättänyt arvokysymysten suhteen yhtään mitään - sen tekee aina ihminen joko autonomisen järjen intuitioineen ja kategorioineen tai pelkästään omien intressiensä ja psykologisen egoisminsa sanelemine vaatimuksineen.

Seuraus-eettinen päättely vetoaa aina empiirisiin [intressi-]faktoihin, olivatpa ne tekoja tai ominaisuuksia tai kuten yleensä: ominaisuuksiksi arvotettuja tekoja.

Jos ja kun deontologi liikkuu epistemologis-ontologisessa kehässä [jonka hän ymmärtää ja myöntää kehäksi joskin väistämättömäksi ja hyväksi sellaiseksi], koska hän tietää, ettei voi perustella samanarvoisuutta mistään lopullisen objektiivisesta evidenssi-kriteeristä käsin, niin rasisti sen sijaan vetoaa havaittaviin ja mitattaviin eroihin - [deontologi korostaa enemmän ihmisten kulttuuris-kielellis-antropologista samankaltaisuutta kuin yksittäisiä, satunnaisia mutta sellaisenaan luonnollisia eroja],

Rasistin logiikka erotuksena kategoriseen lähtökohtaan on empiiristä yleistystä yksittäisistä ominaisuuksista ja ominaisuuksia heijastavista teoista. - Voidaan helposti havaita, että näin kontingentti ja rasistin strategisiin intresseihin sekoittunut hyöty- ja seuraamus-logiikka on pelkästään päättelijänsä omaa ressentimenttiä ja hybristä, jonka hän haluaa salonkikelpoistaa eli oikeuttaa vetoamalla tässä tapauksessa maahanmuuttajien sopeutumattomuuteen, rikollisuuteen, työttömyyteen, kielitaidottumuuteen jne.

Tämän tekojatkumon toisesta ääripäästä löytyy tietenkin tyhmyys-ominaisuus eli perimmältään somalien ja romanien sopeutumattomuus on heidän geneettis-kognitiivista vajavuuttaan verrattuna valkoihoiseen nationalistiin, joka selvittää länsimaiset ÄO-testit hiukan paremmin kuin heikommat länsimaiselle sivistykselle ominaiset valmiudet omaava maahanmuuttaja [huom. - 'länsimaiset' valmiudet eivät ole sama asia 'länsimaiset' geenit ;\].

Mitäpä tuohon on lisäämistä. Kyseessä on näennäisen vakuuttava mutta loogisesti virheellinen päättelyketju. - Non sequitur eli siitä ei seuraa, että eri rotujen aksiologis-ontologinen eriarvoisuus olisi oikeutettua ja legitimoitua minkäänlaisten testien perusteella. Tietenkin luonnolliset ja kulttuuriset erot vaikuttavat ihmisten valmiuksien laatuun ja määrään, mutta tällainen eroavuus [toistan tätä yhä uudelleen] ei ole kategorista [ehdotonta] vaan kontingenttia [ei-välttämätöntä, sattumanvaraista].

Seurausetiikassa teon [tai velvollisuuden] arvon määrää teon seuraus, vaikka siinäkin ratkaiseva päätös teosta palautuu aina tekijän taipumuksiin, pätevyyteen ja tahtoon. Seurauseetikko ei tietenkään per definitionem ole rasisti, mutta heti kun hän lähtee yleisellä tasolla operoimaan ja perustelemaan poliittisia valintoja nimenomaan eriarvoisuudella hyöty- ja seuraamus-lähtökohdista käsin, hän muuttuu sellaiseksi. Ja sitä rasimia ei käsitemäärittelyillä tai lakipykälillä muuksi muuteta. Se piilee erittäin syvällä ihmisen psyykkisessä rakenteessa ja vaikuttaa kaikkeen, mitä hän toisista ihmisistä ja yhteiskunnasta ajattelee. Tämän vuoksi argumentointi rasistin kanssa on turhaa. Häntä voi vain halveksia.

2
Sen, joka ryhtyy operoimaan Humen lakia tiukasti soveltaen kaikkea moraalifilosofista arvokeskustelua, pitäisi ehdottomasti muistaa, että tuo laki kumoaa myös kaikki hänen omat näkökulmansa arvokysymyksiin - siten myös hänen rasisminsa argumentatiiviset perustelut [tätä ei Ironmistress nähdäkseni ole täysin ymmärtänyt].

Humen laki on hyvä renki mutta huono ja yksisilmäinen isäntä. Koska tuo laki toteuttaa perimmäisen skeptisismin logiikkaa, sitä pitää osata käyttää harkitusti, jotta siitä olisi todellista hyötyä arvo-kritiikkinä. Totaali skeptisismi nimittäin [ainakin kantilaisten transsendentalistien mukaan] päätyy itsensä kumoavaan performatiiviseen ristiriitaan, mikä merkitsee, että pysyäkseen johdonmukaisesti skeptikkona [ja Humen lain soveltajana] ihmisen pitäisi olla totaalisti osallistumatta kommunikaatioon eli vaiettava jotakuinkin kaikesta siitä, minkä väittää tietävänsä ei-tiedoksi.

Sillä heti kun skeptikko osallistuu kielelliseen kommunikaatioon [diskurssiin] hänen skeptisisminsä perusta kumoutuu, koska tällöin hän lähtee pelaamaan yhteistä kielipeliä, joka sisältää tietyt kommunikatiivisen toiminnan ehdot, joiden ulkopuolelta käsin on [skeptikkona] mahdoton edes väittää epäilevänsä mitään. Toisin sanoen - jos osallistut kielelliseen kommunikaatioon, et voi edustaa kaiken kattavaa johdonmukaista skeptisismiä - rajattua epäilyä kylläkin [ks. PS.].

Absoluuttinen vaikeneminen on tietysti reductio ad absurdum, mutta sen avulla voidaan kirjaimellisesti osoittaa myös humelaisen skeptikon dilemma. Skeptikko ei [kuten edellä jo viitattiin] voi tietää edes sitä, että tietää jonkin tiedoksi väitetyn olevan ei-tietoa. Sillä jos hän näin pystyy perustellusti väittämään, hän ei voi samanaikaisesti olla skeptikko eikä käyttää Humen lakia johdonmukaisesti loppuun asti [ks. PPS.].

Skeptikko voi esittää enintään sellaisia arvoväittämiä, jotka ovat avoimesti tai peitellysti intressi-sidonnaisia [strategisia] - toisin sanoen psykologista egoismia, joka on naamioitunut normi- ja arvo-argumentteihin. Siten ne ovat myös vain askeleen päässä rasismista.

Näihin habermasilaisen kommunikaation transsendentaali-loogisiin ehtoihin suhteutettuna jopa esim. Foucaultia voi pitää viittä vaille rasistina, sillä vaikka Foucalt korostaa [antimarxilaisesti] vastarinnan ja historiallisen muutoksen merkitystä, häneltä puuttuu.se oikeutus-proseduuri, jolla hän voisi tuon vastarinnan [arvon] legitimoida. Näin ollen homojen puolesta mielenosoituksissa marssinut professorimme olisi koska tahansa - ilman loogista ristiriitaa - voinut marssia vaikka rasismin puolesta - [Foucault'n positivistinen nominalismi ja/eli subjektiton valta-strukturalismi on lopultakin yhtä kuin nihlismi - siitä ovat koko lailla yhtä mieltä niin Zizek, Milbank kuin D. B. Hart].

PS.
Oltiinpa etenkin Habermasin edustamasta kantilaisen transsendentalismin revisiosta mitä mieltä tahansa, niin ei voida kieltää, etteikö siihen sisältyisi kosolti järkeä - olkoonkin, että habermasilainen desisionismi näyttäytyy ainakin minulle yhtä aikaa sekä keskustelun muodollisiin ehtoin dogmaattisesti sitoutuneena [skeptisismin transsendentalistinen vastakohta] myös varsin idealistiselta ja aidon väittelyn poissulkevana konsensus-idealismina.

PPS.
Tähän kohtaan on syytä lisätä, että Humen lain tiukimpaan [mutta loogisesti koherenttiin] tulkintaan sisältyyy myös Humen todistus kausaliteetin illusorisuudesta [näemme vain useinkin odotettavissa olevia liikkeitä, emme syy-yhteyksiä], mikä merkitsee, että kaikki syyn ja vaikutuksen yhteydet [ei siis ainoastaan tosiasioitten ja arvojen välinen yhteys] ovat pelkkiä tapojen, tottumusten ja tutkimusten tajuntaamme iskostamia ennakko-odotuksia.

Liikkuva biljardipallo on tähän mennessä aina saanut toisen pallon liikkeeseen siihen osuessaan, aurinko on tähän mennessä aina noussut aamulla laskettuaan illalla. Maailmankuvamme rakentuu siis kauttaaltaan mahdollisimman suurten todennäköisyyksien varaan [todennäköisyyksistä on tullut välitöntä common sense-tietoa], mutta [toisin kuin Kant tai Hegel ajattelivat] mitään kausaliteettia ei tietoisuuteen sisältyvänä ymmärryksen muotona tai absoluuttisena dialektisena käsitteenä ole olemassakaan [kausaliteetti ei ole ymmärrykseemme sisältyvä kyky/muoto vaan luotettava common sense-tottumus; - mutta näin ollen Humen täytynee kieltää myös luonnonlait, joskaan siihen en nyt puutu].
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/05/rip-it-out.html
http://huckleberryfinnsatiremap.blogspot.com/

10 comments:

Anonymous said...

Terve Tuloa tänne vaan kaikki turbaanipommit! (Kunhan vaan päästäisi eroon näistä Intiasta tulleista pummeista jotka Suomessa on - kahisevine hameineen, tuppipuukkoinen ja jatsarisaappaineen - eläneet täällä (liian) monta sataa vuotta. Vittu, ne pitäisi eristää Seilin saarelle, siellä oli ennen spitaalisten "parantola".

Anonymous said...

Olin tarkoituksellisesti ilkeä. Koska mua vituttaa mustalaiset. Ne on mua huijanneet. (Kaikkiko?) No, en minä Oikeasti tarkoita sitä mitä äsken sanoin.

Kuten moni muukin. (Sanoo muuta kuin tarkoittaa?)

Anonymous said...

"Rasismi ei ole selittelyn vaan selkeän valinnan asia"

Entäpä jos rasismi on syvimmiltään geenin itsekkyyttä?

Ei siis tietoista valintaa, vaan luonnonvalintaa?

Ironmistress said...

Sosiobiologian valossa rasismi on ihmiseen syväkoodattu ominaisuus ja jokainen ihminen on pohjimmiltaan rasisti. Sosiobiologia selittää tämän niin, että rasismi lisää geenin itsekkyyttä ja sitä kautta sen kilpailukyvykkyyttä luonnon olemassaolotaistelussa. Niinpä sosiobiologian mukaan ne yhteisöt, jotka ovat voimakkaimmin rasistisia, ovat myös menestyksekkäimpiä.

Mutta meidän ei onneksi tarvitse uskoa sosiobiologiaan. Kaikenkaikkiaan se, että ylipäänsä kykenemme moraalisiin päätöksiin ja tietoisesti toimimaan biologiaamme vastaan, tekee ihmisiä.

Anonymous said...

Sinuna, rakas I-maisteri, opettelisin lukemaan dna-koodeja, edes paremmin.

Ironmistress said...

Tuon valinnan mukaan ihmiset ovat ontologisesti [kategorisesti, periaatteellisesti, aksiologisesti, eksistentiaalisesti jne.] eriarvoisia ominaisuuksiensa erojen perusteella.

Non sequitur - eivät ole. Kyseessä on rasistinen virhepäätelmä.


Määrittele "arvoinen". Ainoa arvoisuus, jonka voimme objektiivisesti määritellä, on käyttöarvo. Ja tässä Halla-ahon päätelmä asiasta on täysin looginen ja täysin aukoton.

Kaikki muu ihmisen arvottaminen vaatii etukäteisolettamuksen absoluutista ihmisarvosta. Tällaista ei voida tehdä ilman absoluuttista normatiikkaa, sillä ilman olettamusta absoluutista ihmisarvon käsite on pelkkä sosiaalinen konstruktio, joka voidaan dekonstruoida milloin tahansa.

Emme siis voi puhua ihmisarvosta muuna kuin pelkkänä sosiaalisena, milloin tahansa dekonstruoitavissa olevana, konstruktiona ilman olettamusta absoluutista. Ja absoluutin olettaminen vaatii taakseen olettamuksen Jumalasta - siis ihmisen itsensä yläpuolisesta auktoriteetista, joka sanelee normit.

Eli Rauno, olet marssittanut itsesi umpikujaan. Käsitteet "rasisti" ja "antirasisti" ovat täysin merkityksettömiä ilman olettamusta Jumalasta. (Tai transkendentista ylipäänsä.)

Naturalistinen virhepäätelmä muuten tarkoittaa sitä, että luonnollisista ominaisuuksista voisi johtaa arvoja. Kuitenkin vanha kunnon Humen giljotiini sanoo no ought from is, siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä miten niiden tulisi olla.

Ihmiset ovat aksiologisesti samanarvoisia

Perustele. Ateistisesti.

Halla-aho tekee todella kylmän ja julman päätelmäketjun ihmisarvosta, mutta hän tekee sen loogisesti loppuun saakka, samalla dekonstruoiden kulttuurirelativismin ja boasilaisen paradigman osoittaen reductio ad absurdumilla mitä siitä seuraa. Eli jos Halla-aho on väärässä, tällöin myös boasilaisen paradigman on pakko olla väärä.

Sammalkieli said...

"Tällaista ei voida tehdä ilman absoluuttista normatiikkaa, sillä ilman olettamusta absoluutista ihmisarvon käsite on pelkkä sosiaalinen konstruktio, joka voidaan dekonstruoida milloin tahansa."

Höpöhöpö. Myös pankkitilin korko, maanomistussuhteet ja äänioikeus ovat sosiaalisia konstruktioita. Se että jokin asia on sosiaalinen konstruktio, ei oikeastaan tee siitä yhtään sen vähemmän todellista. Nimenomaan sosiaalisten konstruktioiden maailma on ihmiselle erityisen relevantti viitekehys.

Yhteisössä de facto vallitseva moraali ei millään "dekonstruktiolla" katoa minnekään yhtään sen enempää kuin katoaisi rahan "reaalis-fiktiivinen" (=sosiaalisesti konstruoitu) "arvomuoto" sillä, että joku menisi kadulle huutamaan rahan arvon olevan sosiaalinen konstruktio. Rahalla saisi edelleen ostettua tuotteita. Sosiaalisen tosiseikan olemassaolo ei ole riippuvainen yksittäisten toimijoiden käsitteellisestä puuhastelusta. Yhteisessä jaettu sosiaalinen konstruktio on täysin riippumaton yksittäisen ihmisen mielensisällöistä.

[Muutenhan minä tai Rauno olisimme ehtineet kumota kapitalisminkin moneen kertaan jo ihan kotoa käsin ;) ]


Jos moraali tulkitaan sosiaalisena konstruktiona, niin silloin on todella olemassa eri moraaleja, jotka todella ovat yhtä tosia. Muslimiyhteisössä vallitseva moraali on yhtä tosi kuin länsimaisessa yhteiskunnassa vallitseva moraali, mutta nimenomaan siinä merkityksessä että molemmat ovat tosia yhteisösidonnaisina sosiaalisina faktoina. Ihmisen biologia antaa joitakin reunaehtoja sille millaiseksi moraali voi yhteisössä kehittyä ja samoin biologia määrittää todennäköisyyksiä moraalin sisällölle. Mutta mitään absoluuttia ei tarvitse olettaa.

Sammalkieli said...

"Ainoa arvoisuus, jonka voimme objektiivisesti määritellä, on käyttöarvo."

Nimenomaan tätä ei voida ikinä tehdä. Ei ole mitään kulttuurisidonnaisista merkityksenantoprosesseista irrallista tapaa määrittää käyttöarvoja [tai abstraktia "hyötyä"].

Androgyynihullumies said...

RR: "Tämän tekojatkumon toisesta ääripäästä löytyy tietenkin tyhmyys-ominaisuus eli perimmältään somalien ja romanien sopeutumattomuus on heidän geneettis-kognitiivista vajavuuttaan verrattuna valkoihoiseen nationalistiin, joka selvittää länsimaiset ÄO-testit hiukan paremmin kuin heikommat länsimaiselle sivistykselle ominaiset valmiudet omaava maahanmuuttaja [huom. - 'länsimaiset' valmiudet eivät ole sama asia 'länsimaiset' geenit."


Muutama huomio ÄO:sta.


Yle Teemalla esitettiin 31.3.2011 dokumentti Rotu ja älykkyys.

Dokumentissa esiintyneen James Flynnin mukaan toisen maailmansodan jälkeen valkoisen ”rodun” ÄO-pisteet ovat nousseet 0.3 pistettä vuodessa, kun taas Amerikassa elävien mustien ÄO-pisteiden nousu on ollut 0.4- 0.45 pistettä.

Flynn totesi, että 1800-luvun ihmiset (myös valkoihoiset) saisivat nykytestein mitattuna älyllisesti kehitysvammaisen ÄO-tuloksen (50-70).

Huomionarvoista on, että osalla mustista amerikkalaisista – 20 prosentilla – on jonkin verran ns. eurooppalaisia geenejä.

Dokumentissa esitettiin tutkimustulos chicagolaisista mustaihoisista opiskelijoista joiden ÄO:t olivat mitatusti ns. ”nerojen” luokkaa. Jos oletus siitä että eurooppalaiset ovat älykkäämpiä pitäisi paikkansa, näiltä opiskelijoilta olisi oletettavasti osa perimää sama kuin eurooppalaisilla. Näin ei kuitenkaan ollut, geeneissä ei esiintynyt eurooppalaisia geenejä; geenit olivat samankaltaiset kuin valtaosalla amerikkalaisista mustaihoisista.

Todettakoon, että usein erääksi maailman älykkäimmistä ihmisistä mainitun
Daniel Tammetin
ÄO-tulos (126) ei riittäisi edes Mensaan (eli jos ÄO kertoo luotettavasti testattavan henkilön älykkyyden, maailmassa on reilusti yli 130 miljoonaa älykkäämpää ihmistä kuin hän). Lisäksi hänellä on Aspergerin oireyhtymä, joka usein on vahvuus visuospatiaalisissa älykkyystesteissä. Sosiaalinen älykkyys on aspergereilla taas usein keskivertoa huonompi, joten Tammetin kokonaisälykkyys näiden tietojen perusteella ei ole kovinkaan merkittävästi yli keskiverron.

Edelliseen on kuitenkin todettava, että en löytänyt enää lähdettä (Tammetin ÄO), joka vielä muutama kuukausi sitten englanninkielisessä Wikipediassa oli.

Aiemmin olen lukenut, että Nobel-palkitun Richard Feynmanin ÄO-tulos oli saavutuksiinsa nähden suhteellisen alhainen.
Kenneth Slawenskin kirjoittaman elämäkerran mukaan J.D. Salingerin ÄO oli 111. Andy Warholin ÄO oli kuulemma 86 (lähde epämääräinen; olen lukenut Warholin Äo-tuloksesta joskus jostain).


Muhammad Alin ÄO (ilmeisesti USA:n armeijassa mitattu) oli 78 (joskus vuonna 1966-1967, ennen kuin hän otti uransa kovimmat kopit päähänsä Frazierilta, Foremanilta ja Shaversilta jne.). ÄO-tulokseensa Ali totesi, ettei hän ollut koskaan väittänytkään olevansa älykäs; ainoastaan suurin ja kaunein.

Rauno Rasanen said...

AHM, muistan kyllä mainitsemasi dokumentin ja se onkin toiminut yhtenä lähteenä kritiikilleni Ironmistressin ÄO-vouhotusta kohtaan.

Andy Warhol oli tunnetusti tyhyymäää [naamasta jo näkee] eikä taiteellisestikaan mikään nero. Mutta kapitalistisen pop-ajan hengen se mies kyllä vaistosi [mikä ei välttämättä ole meriitti ;\].

Muhammad Alin tokaisulle nauroin. Riittää kun on suurin ja kaunein. - Paitsi että Ali oli loistava nyrkkeilijä, niin oli se myös sanavalmiudessaan koko lailla luova ja siten fiksu.