*
[Kielimafia viilaili viimeksi 23.5]
*
Päretin pari vastauskommenttia Ironmistressille.
I
Ironmistress kysyy: 'Rauno, kiistätkö Nietzschen syfilisdiagnoosin, ja kiistätkö sen, etteikö tertiäärinen syfilis vaikuttaisi aivotoimintaan?'
*
Todista, että kyseessä oli syfilis. - Saattoi hyvinkin todennäköisesti olla, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen tutkijoiden keskuudessa.
Tuntemamme lääketieteellinen evidenssi Nietzschen [aivo]sairaudesta [tvs.] ei riitä, sillä kyseessä olisi varsin epätyypillinen syfilis, koska Nietzschen tapauksessa toisen ja kolmannen vaiheen välillä kului [näin olen lukenut] vastoin taudin yleistä muotoa lähes 10 vuotta [olkoonkin, että suomalainen wikipedia pitää mahdollisena jopa kymmenien vuosien viivettä]. - Yhtä hyvin kyseessä on silti voinut olla jonkin tyypin aivokasvain.
Nietzschen lähes neitseellisen askeettisesta elämästä seksin suhteen tiedämme hyvin vähän ja se vähäkin perustuu eräisiin huhuihin bordellissa käynnistä parikymmpisenä opiskelijana [ystävälle, orientalisti Paul Deussenille kerrottu tarina ja Nietzschen mielisairauskauden epämääräinen tunnustus, joka voi olla psykoottista fantasiaa] - ei suinkaan tieteellisesti dokumentoituihin historiallisiin faktoihin [joskin kuten tunnettua myös Thomas Mann uskoo Nietzschen saaneen syfilis-tartunnan vähän yli 20:nä Kölnissä/- ks. esseitä Totuudesta ja kauneudesta sekä Mannin viimeinen suuri romaani Tohtori Faustus].
Anyway - kritiikkini pätee yhä silti. Voin laakista lakaista sinun asenteellisen kaavamaisuutesi roskikseen väittämällä, että sinä itse kärsit polygeneettisestä geeni-virheestä, joka aiheuttaa paranoiaa ja rasismia tai ylipäätään sellaisia ilmaisuja, jotka koen hyvin pelokkaan ihmisen defensseiksi ahdistusta vastaan - [jotain samaa perus-säikähtäneisyyttä olen näkevinäni ja kuulevinani myös Halla-ahossa, mutta hänen pisteensä ovat nousseet minun asteikollani jonkun verran viime aikoina: tyyppihän on rasismistaan huolimatta ihan oikeasti älykäs]. - Mielipiteesi eivät siis johdu argumentatiivisista tosiasioista vaan genomisi polygeneettisten kombinaatioiden kausaalivaikutuksesta [haha - tämä selittää kaiken eikä mitään].
II
Edellinen oli tietysti paitsi väite, jota en voi todistaa myös kehäväite, mutta ei niin paha kehä kuin sinun virhepäätelmään asti typerä ylimielisyytesi Nietzschen kirjoitusten suhteen - ikäänkuin hänen ajattelunsa voitaisiin kompromettoida [ja varsinkin sinun 'insinöörin-estetiikallasi'] tuosta vain syfilis-syytöksellä. - No - olkoon sitten vaikka ajatuskokeena noin, mutta silloin sinun pitää kompromettoida aikamoinen läjä kulttuurihistoriaa [syfilis tosiaan oli aikansa aids, joka vaikutti lopulta myös aivotoimintaan] - esim. Schubertin musiikki on ilmeisesti näin ollen pelkkää syfilis-paskaa! Eikö vain?
En ole kommentoinut taide-päreitäsi, koska ymmärtävän kokemisen sijaan pelkästään pragmaattis-deskriptiivisesti selität, mistä taiteessa muka on kyse [käsityön merkityksen painottaminen ei nyt ei kerta kaikkiaan riitä]. Mutta miten taidetta voisikaan ymmärtää utilitaristisella logiikalla - ikäänkuin 'seuraus-esteettisesti' eli jos taiteella on hyviä seurauksia, se on hyvää?! - [Täytynee muodostaa oma tulkinta seuraus-estetiikasta].
Teen sinun taidekritiikillesi saman kuin Kuolleitten runoilijoitten seuran opettaja John Keating oppikirjana käytetyn paksun runousopin johdanto-osalle, jossa oli esitetty geometrinen mallinnus yksittäisten runoilijoiden tai runojen kaavamaiseksi paremmuus-vertailuksi - ikäänkuin taiteen voisi arvottaa kvantitatiivisesti käyttämällä esteettisiä määritelmiä kalkyylien tavoin operationalisoimaan esteettinen kokemus.
Revin ja revitytän irti ne sivut aidolle runolliselle luovudelle lähes täysin vieraana elementtinä, jossa ei ole ymmärretty sitä [etenkin Tolstoin muutoin yksipuolisessa estetiikassaan ideoimaa] mentaalista faktaa, että taide lähtee perimmältään aina subjektiivisten emootioiden ja affektien kentästä [myös formalismi/rr], jonka taiteilija pyrkii muuntamaan ilmaisuksi [taideteokseksi], jolla hän pyrkii vaikuttamaan ilmaisun/teoksen kokijaan, mikä tarkoittaa, että ainakin suuri taideteos ylläpitää spontaania, hellittämätöntä ja samalla selittämättömän mielekästä jännitettä kokemamme vaikutuksen [reseption] ja itse taideteoksen 'synnyttäneen' alkuperäisen emootion [intention] välillä.
Emootion transformoituminen taideteoksessa mielekkääksi ja perimmältään miellyttäväksi kokemukseksi on ainoa tapa ymmärtää taide 'seuraus-esteettisesti'. Se vain tapahtuu eikä tämän reseption syy ole palautettavissa pelkästään joihinkin kultaisiin leikkauksiin tai muuten muka luonnollisiin geometrisiin estetiikan ideaaleihin. Taideteoksen olemus ei selity perimmältään minkäänlaisen diskurssin ja vokabulaarin puitteissa. Sen totuus [Heideggeria mukaillen] ilmenee arvoituksena, joka kuitenkin koetaan äärimmäisen konkreettisesti.
Toisin sanoen - jos tulemme vaikuuttuneiksi taideteoksen mielekkyydestä ja totuudellisuudesta [loistosta kuten Platon sanoo], taiteilija on onnistunut eikä mitään esteettisiä kaavoja lopultakaan tarvita selittämään ja oikeuttamaan tuota kokemusta, vaikka toki voimme ja meidän pitääkin yrittää sekä intuitiivisesti että tiukan älyllisesti ymmärtää taideteosta.
Mutta jos taide muuttuu pelkäksi instituutioksi ja taidekäsite-kielipeliksi, jota ilman esteettinen kokemus ei muka voisi edes eksistoida, ollaan varmasti ajauduttu kulttuurisesti ja mentaalisesti pitkälle kohti degeneraation, dekandenssin ja tätä kautta jopa barbarian tilaa, jossa raha-hyöty-ajattelu ja muoti- ym.-idolien palvonta nousee olennaisemmaksi kuin itse taiteen synnyttävä emootio, joka - Heideggerin kielikuvia jälleen soveltaakseni - löytää itsensä maan ja maailman välisessä kiistassa/välisenä kiistana, minkä taideteos pyrkii hahmottamaan ja prossessoimaan [ratkaiseminen olisi tässä typerää hybristä, sillä maailmaa ei voi ratkaista]. - Taideteos parhaimmillaan on Heideggerille tuon kiistan 'ylläpitämistä' taideteoksessa - kiittämistä siitä, että totuus on meille tapahtumassa [vrt. ko. ilmaisun uskonnolliset implikaatiot].
Hyvän maun kehittyminen vaatii kahta hyvin erityyppistä kykyä: luontaista lahjakkuutta sekä harjaantumista [taidekasvatusta] taiteen vastaanottamiseen. Kauneus ei siis ole vain kenen tahansa katsojan silmästä löytyvä malka, sillä niin kovin suosittu populaaritaide esimerkiksi on monesti lopultakin silkkaa mainontaa [D..B. Hartin ironisen kommentin mukaan mainonta merkitsee aikamme postmodernin taiteen huippua ;\] - siis varsin banaalia ja halpahintaista roskaa, jossa ilman sen kummempaa kokemisen syvyysulottuvuutta vedotaan miltei suoraan ihmisen seksuaalisiin impulsseihin, turhamaiseen omanarvontunteen kohottamiseen ja barbaariseen bailaamisen ihanuuteen.
Jos taiteen ajatellaan syvimmillään olevan ikuisuuden tunkeutumista aikaan eli paitsi ikuisen totuuden myös kulloisenkin historiallisen tilanteen heijastusta, niin oma postmoderni aikamme ja sen taide tuskin tulee nousemaan merkittäväksi periodiksi ja episodiksi taiteen tai ylipäätään kulttuurin historiassa, koska olemme taantuneet liian syvälle teknokapitalismin typerään turhuuteen ja sen pakonomaiseen nautinnon tavoitteluun.
Ainoa todellinen taide voi näinä aikoina olla enää vain joko sliipattua mainosroskaa [toki löytyy esteettisesti korkeatasoisiakin mainoksia] tai itseisarvoista teknologista performaatio-kikkailua, joka yleensä paljastaa teknologian perimmäisen banaaliuden, yksiulotteisuuden ja tyhjyyden myös esteettisessä mielessä.
Kolmas vaihtoehto on tietysti sama ikuinen paluu klassikoihin, mutta vasta neljäs vaihtoehto ilmaisee parhaiten taiteen nykytilan eli taiteellisen luovuuden hitaan kuoleman [jota jo Hegel julisti] sen irtautuessa uskonnollisesta perustastaan naturalistisen realismin [erotuksena antiikin Kreikan myyttiselle naturalismille] ja romanttisen subjektivismin kautta formaalis-ekspressiiviseksi 'mytologiaksi', joka muuttuu lopulta campiksi, kitchiksi, pastissiksi ja performatiiviseksi taiteeksi, jotka kaikki edustavat modernismin viimeistä henkäystä ja siirtymää postmoderniin käyttö-, 'näyttö-' ja esinetaiteeseen.
Nimitän tuota neljättä eli viimeistä vaihetta kuolleitten jumalien hautakirjoitus-estetiikaksi. Ja tällä kertaa ei tule enää Paavalia, joka väittää tietävänsä, ketä tuo Ateenasta löytynyt kuolleelle jumalalle pystytetty patsaan jalusta itse asiassa kuvaa - - ja jos tuleekin, häntä pidetään enintään hyvänä viihdyttäjänä ja vitsinkertojana, jonka ympärille saattaa hetkeksi kehkeytyäkin muutaman sadan bailaajan sekopäinen joukko - - kunnes muoti muuttuu ja jokin toinen trendi alkaa myydä uusiksi mainostettuja retro-imagoja onttojen miesten ja naisten päitä täyttämään...
*
Olemme
ontot miehet
olemme täytetyt miehet
yhteen nojaten
päät täynnä olkia. Voi!
.....
Tällä tavoin maailma loppuu
tällä tavoin maailma loppuu
tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten
[T.S. Eliot: Ontot miehet]
III
http://www.youtube.com/watch?v=tmayC2AdkNw
[Dead Poets Society] - John Keating about measuring poetry: Rip it out! - [näin minä Ironmistress teen sinun taidearvioinneillesi - revin ne ja heitän roskakoriin].
*
http://www.youtube.com/results?search_query=dead+poet%27s+society&aq=f
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolleiden_runoilijoiden_seura
http://en.wikipedia.org/wiki/Dead_Poets_Society
http://en.wikipedia.org/wiki/What_Is_Art%3F
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=423
http://www.heikkimajava.net/articles/munkan_dallaajat.htm
http://takkirauta.blogspot.com/2011/05/huono-runous-ja-miten-sita-tehdaan.html
http://takkirauta.blogspot.com/2011/05/veblenin-taide-osa-ii.html
http://www.youtube.com/results?search_query=dead+poet%27s+society+measuring+poetry&aq=0&oq=dead+poet%27s+society+measuring+p
5 comments:
"tyyppihän on rasismistaan huolimatta ihan oikeasti älykäs"
Missä näkyy Halla-ahon rasismin vivahde? Onko se piilossa argumenteissa?
Rasismi ei ole selittelyn vaan selkeän valinnan asia, joten lisäkommentointi aiheesta saattaa olla melko hyödytöntä. Sitäpaitsi olen kantani selvittänyt aiemmin jo moneen kertaan.
Halla-aho [kuten minäkin] on valintansa tehnyt [siinä määrin kuin totuuden ja totuuden vastaisuuden välillä voi tietoisesti valita].
Tuon valinnan mukaan ihmiset ovat ontologisesti [kategorisesti, periaatteellisesti, aksiologisesti, eksistentiaalisesti jne.] eriarvoisia ominaisuuksiensa erojen perusteella.
Non sequitur - eivät ole. Kyseessä on rasistinen virhepäätelmä.
Ihmiset ovat aksiologisesti samanarvoisia ja ominaisuuksien erilaisuus siten pelkästään luonnollista diversiteettiä, josta ei voi johtaa aksiologista erilaisuutta kuin nimenomaan tekemällä rasistinen virhepäätelmä [vrt. naturalistinen virhepäätelmä, jonka mukaan hyvää ei voi johtaa luonnollisista ominaisuuksista - ei myöskään pahaa tai ylipäätään arvoja].
Tämä vaikuttaa keinotekoiselta määritelmäerolta, mutta siihen sisältyy koko rasismin ja antirasismin välillä vallitseva antagonismi, joka ei argumenteilla ratkea, koska kyseessä on arvovalinta, minkä seikan Halla-ahokin selkeästi on myöntänyt.
[Kyseessä on kuitenkin samalla syvempi 'häiriö' eli rasistiseen arvovalintaan sisältyvä/johtava väärinkäsitys rasistin loogisessa ajattelussa - virhe, johon antirasisti ei lankea].
Keskustelu ei siis etene näistä lähtokohdista ja ehdoista käsin. Voimme vain polemisoida ja toimia. Practically - poliittinen taistelu ja tahdonilmaus korvaavat muodollis-loogisen väittelyn.
Politiikasta huolimatta mitään kunnon kompromissia [edut ja haitat tasapainottavaa intressi-pakettia] tästä ei voi syntyä, koska rasistinen ja ei-rasistinen valinta ovat kumpikin em. perustavan rationaalis-kategorisen päättelyehdon alaisia, mikä ylipäätään tekee järkevän ajattelun mahdolliseksi.
Mutta [vielä kerran] kuten edellä totesin: Halla-aho [sekä Ironmistress ja konservatiivi-nationalistit ylipäätään] tekevät virhepäätelmän johtaessaan ihmisten välisen arvoerilaisuuden ihmisten välisten omonaisuuksien eroista [mihin unohtuikaan taas kuuluisa Humen laki?].
Todista, että kyseessä oli syfilis. - Saattoi hyvinkin todennäköisesti olla, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen tutkijoiden keskuudessa.
Asiasta ollaan varsin yksimielisiä. Nietzscheltä diagnosoitiin syfilis ja häntä hoidettiin sen mukaisesti. On totta, että tuo 10 vee on epätavallisen pitkä itämisaika, mutta sellaista voi tapahtua.
Voi toki olla myös, että kyseessä olisi aivokasvain.
oin laakista lakaista sinun asenteellisen kaavamaisuutesi roskikseen väittämällä, että sinä itse kärsit polygeneettisestä geeni-virheestä, joka aiheuttaa paranoiaa ja rasismia tai ylipäätään sellaisia ilmaisuja, jotka koen hyvin pelokkaan ihmisen defensseiksi ahdistusta vastaan
Voit toki. Ensin sinun on vain sitovasti osoitettava, että a) tällainen geeniyhdistelmä on olemassa ja b) ruukinmatruunalla on sellainen. Mitä paranoiaan tulee, niin sen ensisijainen kriteeri on aiheeton ja irrationaalinen pelko. Jos pelko on aiheellista ja/tai rationaalista, tällöin kyse ei ole paranoiasta vaan realismista.
Mitä rasismiin tulee, niin ruukinmatruuna on jo moneen otteeseen irtisanoutunut rasismista. Sinä puolestasi et ole.
Mitä kuppatartuntaan tulee, niin Hikipedia selittää asian aika hyvin.
Hikipediassa surkean tökerö mauttomuus ja aidosti oivaltava verbaali-satiirinen hauskuus saavat merkillisiä lapsia. Kuten nyt tuon kupattelunkin. Ei naurattanut - hymyillytti vain oudosti.
Rauno, ruukinmatruunalla on huonon runouden lahja. Ja myös huonon kirjallisuuden. Ehkä juuri siksi hän aivan erityisesti tykkääkin Hikipediasta, ja hän itsekin kirjoittaa sinne.
Post a Comment