Kuvassa Rouva Komisario
Räsänen nousi kanveesista ja jatkaa.
*
Okei Ironmistress. Myönnän. Olet teknokraattina pahinta/parasta mahdollista lajia, mikä merkitsee vain sitä, että erkanemme entistä tiukemmin omiin bunkkereihimme.
*
Tarpeen ja pääoman välillä vallitsee kapitalismissa ilman muuta sisäinen kytkös, mutta koska et edes suostu ajattelemaan asiaa, tuntuu turhauttavalta jatkaa aiheesta enempää.
'Kapitalismi on talousjärjestelmä, ei ideologia. (Sen sisällä on kyllä mahdollista laatia monia, keskenään ristiriitaisia ideologioita keynesiläisyydestä monetarismiin.)'
Tällainen jaottelu on hyödytöntä tautologiaa aivan samassa mielessä kuin se, että rasismi määritellään syrjinnäksi pelkästään ihonvärin, rodun tai etnisyyden perusteella ottamatta lainkaan huomioon etenkin Zizekin esittämiä psykoanalyyttisia tekijöitä molempien (kapitalismi, rasismi) ymmärtämiseksi.
Kapitalismin ja rasismin ongelmat ovat huomattavasti laajempia, monimuotoisempia ja psykososiaalisesti syvempiä kuin, mitä sinun tavallaan foobinen jaottelutarpeesi antaa ymmärtää niiden olevan.
Yrität vain tällä tavoin välttää kohtaamasta sitä tosiasiaa, että sinunkin (kuten kaikkien ihmisten - vastoin jopa Adornon ym. oletusta autoritaarisesta persoonallisuudesta erotuksena normaaliin) luonteenrakenteesta voitaisiin tuoda esiin ainakin lantetti rasistinen piirre.
*
Kysyt 'Mikä ideologia?' - Minä selitin sen kyllä, vaikken tietenkään valmiiksi suuhun annosteltuna. - Ymmärrys hoi IM!
*
Ylipäätään puhut totuudesta jonain täysin triviaalina asiana. Sitä se tietysti common sense-mielessä onkin. Mutta ajattelun kentällä totuutta ei voi saada kuin vettä kraanasta.
Tarvitaan muutakin kuin muka 'ilmiselviä faktoja' (mikä on pelkkä pseudoformaalinen määritys) - esimerkiksi tuo monesti aiemmin esimerkkinä käyttämäni G. E. Mooren ylös nostettu käsi: 'Tiedän käteni olevan olemassa, eikä minun tarvitse todistaa/oikeuttaa tätä tietoani', koska se siis on itsestään selvää jo pelkän havainnon perusteella.
Moore on oikeassa, mutta ei yksinomaan niiden syiden vuoksi, jotka hän esittää perusteluikseen: tottumus, intuitio jne.
Sillä jos/koska esiin nostettu käsi on ollut (myös esi-)kokemuksellisesti olemassa niin kauan kuin Moore muistaa, tämä merkitsee, että hän on elänyt koko ikänsä kätensä aina jo valmiissa olemassaolossa, omaan kehoonsa kuuluvana osana bodynsa kokonaisuutta.
Analogisesti (ja enemmänkin) aivan samalla tavalla kokee fundamentalisti uskossaan Jumalansa ikuisen (aina jo olleen) olemassaolon ja ikuisen vaikutuksen omaan elämäänsä/kehoonsa/tajuntaansa.
Toisin sanoen Moore (kuten fundamentalisti Jumalansa suhteen) esittää varmaksi kokemansa uskon/uskomuksen siitä, että käsi on olemassa, mutta ei tule itse asiassa todistaneeksi, verifioineeksi, että hän nimenomaan tietämällä tietää sen olemassaolosta (Wittgenstein on mainiosti analysoinut tämän todistuksen argumentatiivisia 'hyppäyksiä' Varmuudesta-pohdinnoissaan.
Haluan tällä klassisella tietoteorian esimerkillä osoittaa sen, että tietäminen ja etenkin totuuden (haha) tietäminen, ollakseen muodollisesti pätevää (en puhu nyt probabilistista 51% todennäköisyyksistä, koska sellainen ei koskaan täytä tiukkojen dialektisten tiedon ehtojen kriteereitä) vaatii verfikaatiomenetelmän ehdotonta erillisyyttä todistettavasta kohteesta, jottemme ajatuisi tautologioihin, kehään tai auktoriteettiuskoon.
Luonnontieteellis-teknologisen koulutuksen saaneena pidät Mistress kuitenkin itsestään selvänä, että (ockhamilaisittain) pelkästään yksi ja periaatteessa sama - kvantitatiivisesti luotettava ('kalibroitu ;\?') metodi/testi/mittari (= metodologinen monismi) voi toimia totuuden verifioijana - kaikissa mahdollisissa koeasetelmissa.
Ei voi! Ja joka tuollaiseen uskoo, on naivi, koska hänellä ei ole pätkän vertaa tajua siitä, mitä erilaisia ehtoja verifikaatiomenetelmien on täytettävä ollakseen valideja suhteessa tutkittavaan ilmiöön.
Ongelmien ja kohteiden vaihtuessa myös menetelmien on vaihduttava.
Tuloksemme voivat toki aina olla periaatteessa luotettavia (reliabileja), mutta ovatko ne valideja eli päteviä - toisin sanoen mittaavatko mittarimme/metodimme juuri sitä ominaisuutta, asiaa tai ilmiötä, jota niiden oli määrä mitata?
Ruukinvalmistuksen kaava ei siis ole siirrettävissä edes paradigmaattisena mallina mihin tahansa koeympäristöön, koska se mittaa yksinomaan kohteessa vallitsevan ruukkiaineksen kehittymistä (haha) - ei juurikaan muuta.
Kapitalismin ja rasismin 'ruukkipitoisuuden' arviointi ja määrittely eri yksilöissä - - kas sepä mielenkiintoista. - Odotan innolla tuloksia omalta kohdaltani.
*
http://www.feministing.com/international/
Räsänen nousi kanveesista ja jatkaa.
*
Okei Ironmistress. Myönnän. Olet teknokraattina pahinta/parasta mahdollista lajia, mikä merkitsee vain sitä, että erkanemme entistä tiukemmin omiin bunkkereihimme.
*
Tarpeen ja pääoman välillä vallitsee kapitalismissa ilman muuta sisäinen kytkös, mutta koska et edes suostu ajattelemaan asiaa, tuntuu turhauttavalta jatkaa aiheesta enempää.
'Kapitalismi on talousjärjestelmä, ei ideologia. (Sen sisällä on kyllä mahdollista laatia monia, keskenään ristiriitaisia ideologioita keynesiläisyydestä monetarismiin.)'
Tällainen jaottelu on hyödytöntä tautologiaa aivan samassa mielessä kuin se, että rasismi määritellään syrjinnäksi pelkästään ihonvärin, rodun tai etnisyyden perusteella ottamatta lainkaan huomioon etenkin Zizekin esittämiä psykoanalyyttisia tekijöitä molempien (kapitalismi, rasismi) ymmärtämiseksi.
Kapitalismin ja rasismin ongelmat ovat huomattavasti laajempia, monimuotoisempia ja psykososiaalisesti syvempiä kuin, mitä sinun tavallaan foobinen jaottelutarpeesi antaa ymmärtää niiden olevan.
Yrität vain tällä tavoin välttää kohtaamasta sitä tosiasiaa, että sinunkin (kuten kaikkien ihmisten - vastoin jopa Adornon ym. oletusta autoritaarisesta persoonallisuudesta erotuksena normaaliin) luonteenrakenteesta voitaisiin tuoda esiin ainakin lantetti rasistinen piirre.
*
Kysyt 'Mikä ideologia?' - Minä selitin sen kyllä, vaikken tietenkään valmiiksi suuhun annosteltuna. - Ymmärrys hoi IM!
*
Ylipäätään puhut totuudesta jonain täysin triviaalina asiana. Sitä se tietysti common sense-mielessä onkin. Mutta ajattelun kentällä totuutta ei voi saada kuin vettä kraanasta.
Tarvitaan muutakin kuin muka 'ilmiselviä faktoja' (mikä on pelkkä pseudoformaalinen määritys) - esimerkiksi tuo monesti aiemmin esimerkkinä käyttämäni G. E. Mooren ylös nostettu käsi: 'Tiedän käteni olevan olemassa, eikä minun tarvitse todistaa/oikeuttaa tätä tietoani', koska se siis on itsestään selvää jo pelkän havainnon perusteella.
Moore on oikeassa, mutta ei yksinomaan niiden syiden vuoksi, jotka hän esittää perusteluikseen: tottumus, intuitio jne.
Sillä jos/koska esiin nostettu käsi on ollut (myös esi-)kokemuksellisesti olemassa niin kauan kuin Moore muistaa, tämä merkitsee, että hän on elänyt koko ikänsä kätensä aina jo valmiissa olemassaolossa, omaan kehoonsa kuuluvana osana bodynsa kokonaisuutta.
Analogisesti (ja enemmänkin) aivan samalla tavalla kokee fundamentalisti uskossaan Jumalansa ikuisen (aina jo olleen) olemassaolon ja ikuisen vaikutuksen omaan elämäänsä/kehoonsa/tajuntaansa.
Toisin sanoen Moore (kuten fundamentalisti Jumalansa suhteen) esittää varmaksi kokemansa uskon/uskomuksen siitä, että käsi on olemassa, mutta ei tule itse asiassa todistaneeksi, verifioineeksi, että hän nimenomaan tietämällä tietää sen olemassaolosta (Wittgenstein on mainiosti analysoinut tämän todistuksen argumentatiivisia 'hyppäyksiä' Varmuudesta-pohdinnoissaan.
Haluan tällä klassisella tietoteorian esimerkillä osoittaa sen, että tietäminen ja etenkin totuuden (haha) tietäminen, ollakseen muodollisesti pätevää (en puhu nyt probabilistista 51% todennäköisyyksistä, koska sellainen ei koskaan täytä tiukkojen dialektisten tiedon ehtojen kriteereitä) vaatii verfikaatiomenetelmän ehdotonta erillisyyttä todistettavasta kohteesta, jottemme ajatuisi tautologioihin, kehään tai auktoriteettiuskoon.
Luonnontieteellis-teknologisen koulutuksen saaneena pidät Mistress kuitenkin itsestään selvänä, että (ockhamilaisittain) pelkästään yksi ja periaatteessa sama - kvantitatiivisesti luotettava ('kalibroitu ;\?') metodi/testi/mittari (= metodologinen monismi) voi toimia totuuden verifioijana - kaikissa mahdollisissa koeasetelmissa.
Ei voi! Ja joka tuollaiseen uskoo, on naivi, koska hänellä ei ole pätkän vertaa tajua siitä, mitä erilaisia ehtoja verifikaatiomenetelmien on täytettävä ollakseen valideja suhteessa tutkittavaan ilmiöön.
Ongelmien ja kohteiden vaihtuessa myös menetelmien on vaihduttava.
Tuloksemme voivat toki aina olla periaatteessa luotettavia (reliabileja), mutta ovatko ne valideja eli päteviä - toisin sanoen mittaavatko mittarimme/metodimme juuri sitä ominaisuutta, asiaa tai ilmiötä, jota niiden oli määrä mitata?
Ruukinvalmistuksen kaava ei siis ole siirrettävissä edes paradigmaattisena mallina mihin tahansa koeympäristöön, koska se mittaa yksinomaan kohteessa vallitsevan ruukkiaineksen kehittymistä (haha) - ei juurikaan muuta.
Kapitalismin ja rasismin 'ruukkipitoisuuden' arviointi ja määrittely eri yksilöissä - - kas sepä mielenkiintoista. - Odotan innolla tuloksia omalta kohdaltani.
*
http://www.feministing.com/international/
12 comments:
Okei Ironmistress. Myönnän. Olet teknokraattina pahinta/parasta
Teknokraattina vaiko teknologina?
mahdollista lajia, mikä merkitsee vain sitä, että erkanemme entistä tiukemmin omiin bunkkereihimme.
Siihen ei ole mitään tarvetta. Pysytellään vain tieteellisessä metodissa argumentaation pohjana, niin ongelmia ei ole.
Tarpeen ja pääoman välillä vallitsee kapitalismissa ilman muuta sisäinen kytkös, mutta koska et edes suostu ajattelemaan asiaa, tuntuu turhauttavalta jatkaa aiheesta enempää.
Mitään sisäistä kytköstä ei ole. Kyseessä on pikemminkin korrelaatio kuin kausaatio.
Tällainen jaottelu on hyödytöntä tautologiaa aivan samassa mielessä kuin se, että rasismi määritellään syrjinnäksi pelkästään ihonvärin, rodun tai etnisyyden perusteella
Mutta juuri tästä on kyse. Rasismi on diskriminaatiota, joka kohdistuu ihmisen synnynnäisiin ominaisuuksiin - siis sellaisiin, joille hän ei itse mahda mitään eikä hän kykene vaikuttamaan. Syrjintä muiden ominaisuuksien pohjalta voi olla rumaa ja se on varmasti diskriminaatiota, mutta se ei ole rasismia.
ottamatta lainkaan huomioon etenkin Zizekin esittämiä psykoanalyyttisia tekijöitä
1) Psykoanalyysi on pseudotiedettä
2) Name-dropping on hyvin huono argumentointitapa
3) Argumentin totuusarvo ei riipu sen esittäjän persoonasta.
Kapitalismin ja rasismin ongelmat ovat huomattavasti laajempia, monimuotoisempia ja psykososiaalisesti syvempiä kuin, mitä sinun tavallaan foobinen jaottelutarpeesi antaa ymmärtää niiden olevan.
Perustele.
Ylipäätään puhut totuudesta jonain täysin triviaalina asiana. Sitä se tietysti common sense-mielessä onkin. Mutta ajattelun kentällä totuutta ei voi saada kuin vettä kraanasta.
Totuus ei myöskään synny bullshittaamisesta eikä sitä saada selville bullshit-argumentein.
Tarvitaan muutakin kuin muka 'ilmiselviä faktoja'
Kuten mitä?
Jos nyt vain pysytellään ihan verifioitavissa olevissa faktoissa, niin emme eksy toisaalta uskonnon emmekä toisaalta bullshittaamisen puolelle. Keskustelusta tulee tällöin helpompaa ja selkeämpää, kun pidämme jalat maassa eksymättä bullshitin sfääreihin.
Analogisesti (ja enemmänkin) aivan samalla tavalla kokee fundamentalisti uskossaan Jumalansa ikuisen (aina jo olleen) olemassaolon ja ikuisen vaikutuksen omaan elämäänsä/kehoonsa/tajuntaansa.
Sana "ikuinen" liittyy aikaan ja aika on materian ominaisuus. Aikaa voi olla olemassa vain systeemissä, jossa on materiaa, sillä aika on entropian gradientti ja entropia puolestaan on materian suure. Jos Jumala on immateriaalinen, niin tällöin hän myös on ikuinen.
Järjestelmässä, jossa ei ole materiaa, ei ole myöskään aikaa. Tämä on hiukkasfysikaalisesti todennettavissa. Siellä vallitsee tila, jossa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat käpertyneet yhteen pisteeseen, jossa kaikki on läsnä samanaikaisesti. Tämä kuulostaa oudolta, mutta on kvanttifysikaalisesti todennettavissa.
Luonnontieteellis-teknologisen koulutuksen saaneena pidät Mistress kuitenkin itsestään selvänä, että (ockhamilaisittain) pelkästään yksi ja periaatteessa sama - kvantitatiivisesti luotettava ('kalibroitu ;\?') metodi/testi/mittari (= metodologinen monismi) voi toimia totuuden verifioijana - kaikissa mahdollisissa koeasetelmissa.
Täällä teollisuuden puolella ei ole kertakaikkiaan varaa mihinkään spekulointeihin eikä luonnonlakien kiistämisiin. Kun prosessit tapahtuvat 1000+ asteen yläpuolella, pienikin virheolettamus voi koitua tuhoisaksi. Luonnonlait otetaan annettuina ja niiden mukaan toimitaan.
Ongelmien ja kohteiden vaihtuessa myös menetelmien on vaihduttava.
Esimerkkejä?
Tuloksemme voivat toki aina olla periaatteessa luotettavia (reliabileja), mutta ovatko ne valideja eli päteviä - toisin sanoen mittaavatko mittarimme/metodimme juuri sitä ominaisuutta, asiaa tai ilmiötä, jota niiden oli määrä mitata?
Esimerkkejä?
Pupu. Sinä olet ihana.
Hiihoo! Saipa Malmin filosofi kerrankin kokoisensa vastuksen! Antakaa palaa vaan, tätä on ilo seurata vierestä.
Omat taitoni eivät riitä tämän tason keskusteluun, mutta vanhana ihmissielun insinöörinä otan ihaillen käteeni IM:n huomautuksen: "Luonnonlait otetaan annettuina ja niiden mukaan toimitaan."
Just niin! Keskuudessamme elää hirveän paljon näitä mutkunmustatuntuujasilleen -tyyppejä, jotka kirkkain silmin väittävät sepelikuorman jäävän kellumaan, kun se kaadetaan veteen. Heillä kun on usko.
Nerokas Tsehov kiteytti IM:n kaltaisten ihmisten ajattelun hienosti:
"Kun sinun on jano, tuntuu kuin valtameren voisit juoda. Sellaista on usko. Kun sitten alat juoda, voit juoda vain kaksi lasillista. Sellaista on tiede.
Tämä IM:n huomio kai vaivaa meitä useimmin ja pahiten: 3) Argumentin totuusarvo ei riipu sen esittäjän persoonasta.
Jumaliste, kuinka usein itse kukin on joutunut toimimaan tarpeeksi pönäkän "asiantuntijan" argumenttien mukaan. Ja kuinka usein vieläkin kuulee perusteluna sanottavan "kun Marx sanoi niin, kun Zisek sanoi näin, kun Kekkonen kirjoitti näin." Mutta menepä sanomaan se vasten naamaa auktoriteetti-uskoiselle. Välit on poikki.
No niin, jatkakaa, olkaa hyvät.
Vaari
anna olla, rauhoitu. Juna meni jo. Sinä jäät tänne meidän tsehovilaiselle asemallemme. Jos jäät niin lupaan, että tavataan, koska minä pidän tästä paikasta.
Saat tietenkin tutustua muutamiin höppänä-leideihin, mutta ennenkaikkea - minulla on sinulle tarjolla - - kuka?
Tule niin tiedät.
Rane:
Älä ole huolissasi, en tarvitse rauhoittavia. Normaali en ole, mutta en myöskään rauhaton.
Minun puolestani junat saavat tulla ja mennä. Niitä on hauska silmäillä asemalaiturilla sinun ja Tsehovin kanssa. Ja höppänä-leidejä tietty myös. Vähän kyllä jännittää se "kuka"!
Vaari:
Hän.
Ilman vaatteita. Pimpppa auki.
joo, en halua hairita ihanaa keskusteluanne...http://links.discordia.org.uk/Known%20Discordians/
eiks oikeudenmukaisuudessa ole lähinnä kysymys siitä, ketä se koskee. siis joko kaikkia ihmisiä kaikkialla tai joitakin ihmisiä jossain.
tällä hetkellä riippuu oikeudenmukaisuus siitä missä ihminen on syntynyt.
muttei tasa arvokaan sais olla sita että kaikkia kohdellaan samalla tavalla, koskei kaikki halua samoja asioita.
miksei kaikki halua sanoja asioita (samoja). siksi, että maailman on jollain lailla mentävä eteenpäin hyvinvoinnista huolimatta. hyvinvointi ei siis ole perimmäinen päämäärä vaan keino johonkin edelleen.
ruumiin hyvinvointi ja mielen ...rajattomuus. orgaaninen yleismaailmallinen tieto tm verkko
Harvoin törmää noin järkevään selitykseen ajan arvoituksellisesta luonteesta, kuin mitä Ironmistress esitti. Ei höpinää, vain faktaa. Kymmenen pistettä.
Kosmologiaan ja kvanttifysiikkaan hurahtaneena vakuutan, että faktapohja piti. Toisin kuin monella muulla näitä termejä halulla viljelevällä.
Täytynee siirtyä seuraamaan rouvan (?) blogia. Jos hän on vaikka yhtä tervejärkinen muissakin asioissa.
Kielimafian itsesensuuri kävi kylässä ja loi minuun jyrkän katseensa. - Pyydän siis anteeksi sanavalintojani. - - Mauri Pekkarisella on kuin onkin peruukki - ei tukka.
Post a Comment