Kirjoitettu kommentiksi Homo Garrulukselle päreessäni Itse seulot itseäsi, ikävässä ainaisessa, haikeassa, vaikeassa.
*
HG kirjoitti mm.:
'Leuka ylös. Älä tee kärpäsistä härkäsiä hyvä Rauno. Olet jämähtänyt siihen sinun mielisairausteemaan - ehkä olit itsekin vähän sairas? Ehkä et ollutkaan ohjaaja vaan itse sairas?'
*
Minä en ole koskaan kieltänyt omaa psyykkistä epävakauttani. Sinä sen sijaan ilmennät vaikeaa persoonallisuuden patologiaasi syyttämällä jatkuvasti muita ongelmistasi ilman, että näkisit käytöksessäsi ja sanomisissasi mitään huomautettavaa tai vakavaa narsistista vinoutumaa - ehkä jopa persoonallisuuden rakenteessa piilevää perustavaa laatua olevaa 'rikkinäisyyttä'.
Mene itseesi. Ota etäisyyttä itseesi, jos pystyt. Eivät kai nyt sentään kaikki elämässäsi kokemat vastoinkäymiset ole olleet pelkästään muitten syytä ja/tai heidän pahantahtoisuutensa seurausta.
Omien sanojesi mukaan etsit minusta aiemmin (ja pitkään) jotain tiettyä 'oikeaa miestä', mutta osoittaudunkin 'vääräksi mieheksi' keskustellessamme puhelimitse ensimmäisen kerran.
Ikäänkuin olisit jumankauta kahden vuoden blogiteksteihini ja henkilöprofiiliini tutustumisen jälkeen pitänyt näin kehkeytynyttä henkilökuvaani, jopa melko intiimejä viestejä itsestäni ja henkilöhistoriastani, kirjoitustyyliäni sekä kirjoitussisältöjäni pelkkänä harkittuna roolina, jonka takana oli joku muu eli tässä tapauksessa se 'toinen mies'.
Jopa huolimatta siitä, että jo kerran aikaisemmin hääsin sinut pois kommentoimasta itseäsi - tarkoitan: kirjoittamasta provosoivaa ja joskus asiayhteyksiin nähden (päreen teema, muiden kommentit) lähes käsittämätöntä monologiasi, sillä sitähän sinä lopulta teet: kirjoitat omaa elämääsi ja sen ongelmia joka paikkaan - olipa kyseessä sitten mikä tahansa juttu - kenen tahansa blogissa.
Tällä tavoin saat nimimerkkisi näkyviin ja sanomaasikin kuuluviin, mutta jutut, joista kirjoitat kuuluvat aivan selvästi omaan blogiisi.
Kuten tiedät, koska lienet tsekannut lukijamittareitasi, sieltä näitä juttujasi ei ilmeisesti kovinkaan moni lue, ja koska sinä haluat äänesi kuuluviin, ilmestyt muutamiin blogeihin yhtä säännöllisesti kuin troijalainen virus.
Joka tapauksessa voi pitää kumoamattomana tosiasiana, että minä en ole se tyyppi, joka osaa, haluaa ja kykenee kirjoittamaan edes kahta blogia, joista ei voisi hyvin nopeasti löytää yhteisiä tekijöitä, jotka paljastavat kirjoittajan olevan yksi ja sama henkilö eli RR.
Mutta silti sinä etsit minusta sitä tiettyä miestä lähes pakonomaisen, projektiivisen - siis omassa persoonassasi vaikuttavan toivekuvitelman - vallassa. Ja kun en ollutkaan SE, petyit, vaikka muka olinkin kiva.
Kysyin - ketä oikein lopulta etsit? Kuka se ihminen on? Et halunnut vastata ja lopulta kierrellen ja kaarrellen väistit kysymyksen toteamalla, että kyseessä on jossain määrin yksityisasia.
En voi ymmärtää. Edustan nimittäin aivan toisentyyppistä ihmistä ammatillisesti ja intressieni suhteen kuin, mitä oletan sinun etsivän/-neen - olkoonkin, että olen kiinnostunut psykiatriasta ja filosofiasta ja - tosin melko harvoin - jopa talouspolitiikasta ja politiikasta yleensä - mutta siitäkin lähinnä vain filosofisena diskurssina.
Okei - myönnän siis, että kiinnostuksemme kohde oli ja on - joskin yleensä toistemme ohi puhuen - filosofia.
Silti sinä oletit koko ajan löytäväsi tämän em. 'idealisoidun' ihmisen minun - Rauno Räsäsen - jota nimeä pidit pseudonyyminä! - takaa.
Minäpä kerron sinulle, mistä tässä kaikessa on sinun kohdallasi ollut kysymys.
Sellaista 'oikeaa miestä', josta puhut, ei ole olemassa muualla kuin sinun mielikuvituksessasi - omissa fantasioissasi ja fiktiivisissä, psykologisesti projisoituneissa toiveissasi.
Sellaista miestä ei ole olemassa kuin sinun luomanasi HARHANA, joka kompensoi, puolustaa ja pelastaa sinut umpikujaan ajautuneesta tilanteestasi, jossa koet tulleesi kaltoin kohdelluksi ja sorretuksi.
On ymmärrettävää, että etsit tukea ja ikäänkuin ongelmiesi suhteen 'kollegiaalisesti' asennoituvaa ystävyyssuhdetta, joka voisi jopa taata asiantuntijan pätevydellä legitimoiden sinun ideoittesi, mielipiteittesi, asenteittesi ja innovaatiottesi oikeutuksen - jopa nerokkuuden.
Mutta ei - minä en ole sellainen ihminen. En ole koskaan ollut enkä tule koskaan olemaan. Olen sinun harhasi, joka myös osoittautui harhaksi.
Et saa minusta irti enempää kuin tuon harhan - ja totta puhuen - itse asiassa - et edes sitä!, koska - vielä kerran - minä en ole edes tämä fantasioittesi luoma 'TODELLINEN HARHA' - mies, jota ei ole olemassa kuin toiveajatteluna. Minä olen oikeasti ihan joku muu ihminen, jonka kommenttilaatikko jostain syystä näyttää kuitenkin yhä vielä kelpaavan loputtomien kommenttiryppäittesi 'kasvualustaksi'.
Ergo: Sinä se näin ollen vinksahtanut olet - ainakin jossain määrin enemmän kuin minä (mikäli pannaan skaba pystyyn siitä, kumpi on hullumpi ;]): etsit olematonta miestä, joskin - sen myönnän kyllä avoimesti - olematonta, joka voisi tarjota sinulle pääsyn pois siitä ahdingosta, boikotista ja epäluottamuksen kierteestä, johon olet ajautunut suhteessa niihin, jotka elämästäsi viime kädessä ovat jossain määrin paternalistisesti päättäneet ja päättävät.
Joka tapauksessa - vielä kerran ja yhä uudestaan - sanoudun jyrkästi irti projektistasi minun suhteeni.
Kirjoittele mitä kirjoittelet, mutta kuten jälleen olen jo monesti todennut - keskustelumme luonnetta voinee kuvata pikemminkin monologiseksi kuin dialogiseksi.
No - onhan tällaisessakin kommunikaatio-performaatiossa tietysti jotain kiinnostavaa, vaikken itse siitä likikään aina ole niin kovin otettu, imponoitu ja vakuuttunut.
Silti saatan aina silloin tällöin saada 'keskinäisestä monologistamme' impulsseja omaan ajatteluuni.
Vaikka siis olenkin 'väärä mies' - olen aina ollut ja tulen aina sellaisena pysymään, en kiellä sinua kommentoimasta (siis kirjoittamasta monologeja) blogiini. Mutta en voi edelleenkään luvata, että suhtaudun niihin sillä vakavuudella, kuin sinä ehkä haluaisit.
Minä todellakin olen VÄÄRÄ MIES myös siihen hommaan, ja kuten sinulle sanoin ja kirjoitin: sinä olet jo alunperinkin ollut minulle VÄÄRÄ NAINEN.
Ystävällisesti RR
*
www.cartoonstock.com/directory/d/dislikes.asp.
21 comments:
kuka taalla vinksahtanut on? onko Sinulla ammatti ja missa valissa kerkiat sita harjoittamaan rane?
mina luulen etta haluat kirjoittaa itsesi pussiin
anonymous
Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä elävä vapaaherra, jolla on 24 tuntia/vrk aikaa kirjoittaa dramaturgioitaan mm. Blogistanin 'screenille'.
Eli se siitä ammatista. Ja oman vinksahtaneisuutenihan minä tunnustin jo päreen ensimmäisessä virkkeessä.
Pistäs muuten oikea nimesi kehiin, niin päästään samaan neliöön. Hyvähän tuolta tuntemattomuudesta on rokottaa - ikäänkuin pelko perseessä, jos nyt sattuisi vaikka joutumaan edesvastuuseen sanomisistaan.
Minä olen valmis raastupaan vaikka tältä istumalta. Tulkoon se jälleen kerran tiedoksi varsinkin kaikille anonyymeille.
Minulla ei ole (enää) mitään sellaista menettävää tässä elämässäni, ettenkö voisi mennä vastaamaan siitä oikeuteen - vaikka mulle sitten lätkähtäisi pari vuotta linnaa herjauksesta.
Sitä ennen ehdin joka tapauksessa haastaa syytöksen esittäneen kunnianloukkauksesta, joten jos joku välttämättä julkisuutta haluaa, hän tulee sitä varmasti saamaan kajotessaan minun sananvapauteeni.
Mutta kuten olen vuosien mittaan anonyymien käytöksestä havainnut: tuntemattomana on (liian) helppoa vittuilla, mutta ans olla, kun pitäisi ottaa vastuu sanomisistaan: se on sitten jo lähes ylivoimaisen vaikeaa ellei suorastaan kauhistuttavaa oman maineen ja kunnian kannalta.
Tällainen on small talk-kulttuurin luonne. Edessäpäin puhutaan kaiken maailman mitäänsanomatonta muka-kohteliasta-hyvää-päivää-kirvesvartta-kaunis-ilma-tänään, mutta takanapäin revitään ihmisiä kappaleiksi kuin verikoirat.
Siinä tämänkin yhteiskunnan todellinen establisment-moraalikäytäntö.
Sen verran otan takaisin edellisestä, että vilpitön kohteliaisuus ei milloinkaan ole pahasta, millä tarkoitan, että pahantahtoista moukkamaisuutta täytyy aina pitää tuomittavana ilmiönä.
Tässä suhteessa englantilainen kommunikointikulttuuri on toki suomalaista paljon hienostuneempaa ja arvostettavampaa.
Mutta muistettakoon tässä yhteydessä heti perään, että juuri brittiläinen - edelleenkin perin säätyperustainen - kulttuuri on synnyttänyt maailman ehkä kaikkien purevimmat ja älykkäimmät irvileuat kuten Oscar Wilde, G.B. Shaw, G. K. Chesterton, Monty Python-ryhmä, Stephen Fry ja monet muut.
Toki Wilde ja Shaw ovat alunperin irlantilaisia, mikä antakoon hieman ajattelun aihetta englantilaisille - emmekä voi tietenkään tässä yhteydessä jättää mainitsematta Wilden ja Shawn irlantilaisia sukulaissieluja: Joycea, Beckettiä, Yeatsia ja Seamus Heanya.
Ainakin kahta ensinmainittua voi pitää omanlaatuisinaan humoristeina heitäkin.
ninni kirjoitti
'mina luulen etta haluat kirjoittaa itsesi pussiin'
*
No joo. Onhan se toisaalta niinkin. Mutta miksi? Vastaapa siihen itse, koska itse tuon vaihtoehdon esitit.
Minulla on siitä kyllä omakin käsitys ja vastaus, joskaan se ei ole ihan yksiselitteinen juttu.
pelko missä, tuohan mielenkiintoista. vastuu sanomisistaan, hä
mina en revi kertaaan ketaan ellet halua
ei
ole pussia
Rauno, intelligenttejä kommentteja tunnut saavan osaksesi - siis mää en tajua mitään noista HG:n j kumppaneiden jutuista.
Mulla on tästä postauksesta tietämättömänä
ylläri sivullani sulle;)
Ja se EI OO VITTUILUA!
niin vaativuus voi sopia kouluun joskus muttei kotii
iines ei olekaan
nai nen
HG= 'Omituinen höpöttäjä' latinaksi, suomennettu joskus paskanjauhajaksikin - Homo Garrulus.
Sullon kiva tekniikka: heität läppää, ja vastaat omiin kysymyksiis. Kannattaisko vetää henkee välillä?
Veljeni Herrassa. Sinulla näkyy olevan muitakin ihailijoita. Käväisepä Kompostin sivulla katsomassa, kenestä sanotaan näin: "Sitten saapuikin itse huumorintajuton isäntä/diktaattoritörkyhuuli paikalle ja loihe lausumaan seuraavasti:"
Diktaattoritörkyhuuli! Miksi ei kukaan sano minusta yhtä kauniisti?
PeeÄR:
Vastaan silti siitä (!!) mitä sanon, vaikka olen "småprataren" - ja tästä otinkin nikkini: johtui Habermasin kommunikaatioteoriasta.
Fyi:
lainattu netistä, Helena Leinon tekstistä UTA.fi
"Jürgen Habermasin kommunikaatioteoria (Theorie des Kommunikativen Handelns) on luonut suunnitteluteorialle edellytyksiä ymmärtää suunnittelutyössä vaikuttavia sosiaalisia ja kommunikatiivisia prosesseja. Habermas perustelee teoriassaan avointa, julkista keskustelua demokratian toimintatapana. Hänen mielestään modernissa yhteiskunnassa tulisi lisätä keskustelua yhteiskunnallisista asioista ja muokata päätöksentekoa keskustelevampaan suuntaan. Habermasin teoriaa on useissa eri otteissa kuitenkin syytetty siitä oletuksesta, että puhetilanne voisi toteutua vapaana osallisten erilaisista intressi- ja arvolähtökohdista. (ks. esim. Flyvbjerg 1998, Gunder 1998, Lapintie 1999, Sotarauta 1999.)"
tsekattu on
zezezekatttttu on
nyt on tsetse ztsekattu siis
miten toi toimii jotta tietää sit
jos pitää couchata jotain chacha chaa
paitsi ettei saa kun cha cha chaa on poissa muodista
nyt mennään maailmanloppua kohti tanssimalla jotain muuta: tangoa esimekiksi: passiolla ilman loppua.
Tango tarkoittaa "kosketan"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tango
ja se on siksi niin oleellista tänä päivänä koska ihmisten sielut ovat alienoituneita ruumistaan ja minä osaisin laittaa ne takaisin mutta en saa koska kansa haluaa tanssia, tanssia tanssia ja unohtaa realiteetit ja minä toisin vain kepeää cha-cha-chaata joka tosin on vaikeaa koska mies tanssii eteenpäin ja nainen taaksepäin
http://www.tanssi.net/fi/tausta/cha-cha-cha.html
Harvemmin näkee blogeissa tällaista ottelua sanojen avulla...
sui t
Post a Comment