Loogikkoja, nihilistejä ja populisteja

Kirjoitettu kommentiksi PJ:n päreeseen "Tieteestä".
(Lisäyksiä 30.3)

*
Kirjoitin, että myös Timo Airaksinen edustaisi analyyttisen filosofian koulukuntaa.

Miten tuon nyt ottaa.

Tarkoitin lähinnä sitä, että Airaksinen on tietenkin omaksunut Hesan yliopiston tieteenfilosofisen kaanonin - siis analyyttisen filosofian näkökulman (tuskinpa häntä muussa tapauksessa olisi aikoinaan valittu käytännöllisen filosofian professoriksi), mutta hän on myös jossain vaihessa nuorempana jopa harrastanut logiikkaa.

Toisaalta esim. "Markiisi de Saden fiosofia" on tematiikaltaan ihan jotain muuta kuin analyyttista filosofiaa (kirjallisuustiedettä, kriittistä teoriaa ym.), vaikka kirjan alussa Airaksinen esitteleekin ja lopulta tiivistää perusongelmansa - pahuuden määritelmän ja mahdollisuuden - aika näppärästi yhteen loogiseen kaavaan.

Pakko myöntää, että kun tuota kirjaa intensiivisesti ja osittain kerratenkin luin (syksyllä -95), oivalsin mielestäni jotain olennaista logiikan tehtävästä ja mahdollisuuksista.

Airaksisen ydinajatuksenahan oli Edgar Allan Poen määritelmä pahuudesta, jota hän vielä hiukan sofistikoi.

Miten rikkoa jokaista moraalisääntöä tai arvoa ("hyvää") ilman että muodostaa tällä rikkomisella minkäänlaista pahuuden arvojen "vastahierarkiaa", koska sellainen olisi pahantekijän kannalta hyvää eli taas uusi moraalikoodisto.

Eli miten rikkoa "johdonmukaisen epäjohdonmukaisesti" kaikkia sääntöjä?

Vasta se olisi määritelmällisesti ja loogisesti ymmärrettynä pahuutta - siis että henkilö pysyttelee kaikkien arvohierarkioiden ulkopuolella.

Tällainen ei toki liene käytännössä mahdollista, mutta Nietzschestä ja Foucault`sta on joskus sanottu, että heistä löytyy tällaisen, filosofisen "terrorismin" aineksia.

Ehkä myös Wittgensteinista ("minä tuhoan" - hänen kuvaus "metodistaan") ja Heideggerista (destruktio filosofisena metodina; vrt, dekonstruktio).

*
Nietzschen suhteen olen epäilevä - kuten aina.

Nietzschellä oli nimittäin sisimmässään niin vahva tarve uusien ja tavallaan "vahvempien" arvojen luomiseksi, että hänen perspektivisminsä, jonka johdonmukainen ääripiste on hänen nihilisminsä, että pidän Foucault`n varsin tosikkomaista ja kyynistä tulkintaa Nietzschen vallantahdosta hieman harhaanjohtavana.

Mutta kuten tiedetään - Foucault viis veisasi siitä tulkisiko hän Nietzscheä "oikein" vai ei.

Tavallaan hänen asenteensa Nietzscheen oli hyvinkin "nietzscheläinen", mutta painotan vielä kerran, että Nietzschen filosofian tausta-ajatuksena on (ehkä uskonnollinen) tarve torjua! nihilismi - ei elää oletetun arvotyhjiön keskellä pitäen ainoina suurina asioina elämässä akateemista valtaa ja San Franciscon homosaunojen nautintoja! (sorry Michel!).

*
Noo - Airaksisen lähtökohdat ovat siis analyyttisessa filosofiassa, mutta hänen aiheensa ja tapansa kirjoittaa on useimmiten esseemäinen ja siis vapaampaa kuin skolaarisen, analyyttisen filosofian jargon - parhaimmillaan mukava lukea, pahimmillaan yhteen virkkeeseen aivan liikaa asioita tiivistävää (tuttu ongelma ;-])

Toisaalta Airaksista on myös pidetty silkkana populistina, joka kirjoittaa tahallaan provokatiivisesti ja arkipäiväisesti, jotta saisi aikaan keskustelua.

Tuossa voi olla perää, mutta luulenpa, että Airaksisella on myös ihan aito ja vilpitön motiivi tällaiseen ilmaisuun.

Hobbesilaisena yhteiskuntafilosofian naturalistina ja berkeleyläisenä nominalistina hän vain haluaa palauttaa filosofisen keskustelun selkeästi arkijärjen tasolle.

Tässä hän näyttää myös lukeneen kohtuullisen hyvin myöhemmän Wittgensteininsa.

Filosofiasta näyttäisi siis Airaksisen mielestä olevan mahdollista puhua antimetafyysisesti ja "luonnollisesti" - ikäänkuin olisimme ostoksilla/RR.

Uskokoon ken haluaa.

*
LISÄYKSIÄ

Järveläinen

Mitä eroa on matematiikan ja filosofian laitoksella? Matematiikan laitoksella tarvitaan kynä, paperi ja roskakori ja filosofian laitoksella vain kynä ja paperi, sillä kaikki mikä kirjoitetaan, julkaistaan.
Ehkä tuota kuvaamaasi muutosta kuvaa osuvasti von Wrightin vastaus hieman ennen kuolemaansa kysymykseen, lähtisikö hän erääseen analyyttisen filosofian kokoukseen: "No, it is over, boys!"

Järveläinen

Miten rikkoa kaikkia sääntöjä siten, ettei tuota uutta vastahierarkiaa.Tuo on kiinnostava kysymys.
Yleensä vastauksena esimerkiksi saatananpalvojien logiikkaan on esitetty, että pahuus on sananmukaisesti pirun vaikeaa, koska paha päämääränä on sitä kannattavan henkilön kannalta hyvää.

RR

Niinpä juuri. Eikö olekin vaikea tehdä pahaa? Ainakin jos on loogikko ;]

Järveläinen

Kyllä Perkele on pirun tyhmä! Oikein hävettää moisen loogisen luuserin puolesta.