Hänen uskomaton, loistava, taiturimainen ‘Mauttomuutensa’ – Jeff Beck!

Rock guitar virtuoso Jeff Beck dazzles the crowd at celebrated London jazz club Ronnie Scott's with an extended set that includes hits such as "Beck's Bolero" and "'Cause We've Ended as Lovers." The former Yardbird proves he's still got the chops on other tunes including "Blast from the East," "Eternity's Breath," "People Get Ready" (with vocalist Joss Stone), "You Need Love" (with fellow Yardbird Eric Clapton) and more.

Tracklist:
1. Beck's Bolero
2. Eternity's Breath
3. Stratus
4. Cause We've Ended As Lovers
5. Behind The Veil
6. You Never Know
7. Nadia
8. Blast From The East
9. Led Boots
10. Angel (Footsteps)
11. People Get Ready - with JOSS STONE
12. Scatterbrain
13. Goodbye Pork Pie Hat / Brush With The Blues
14. Space Boogie
15. Blanket - with IMOGEN HEAP
16. Big Block
17. A Day In The Life
18. Little Brown Bird - with ERIC CLAPTON
19. You Need Love - with ERIC CLAPTON
20. Rollin' And Tumblin' - with IMOGEN HEAP
21. Where Were You
.
Geoffrey Arnold "Jeff" Beck (born 24 June 1944) is an English rock guitarist. He is one of the three noted guitarists to have played with The Yardbirds (the other two being Eric Clapton and Jimmy Page). Beck also formed The Jeff Beck Group and Beck, Bogert & Appice.
Much of Beck's recorded output has been instrumental, with a focus on innovative sound, and his releases have spanned genres ranging from blues-rock, heavy metal, jazz fusion and an additional blend of guitar-rock and electronica. Although he recorded two hit albums (in 1975 and 1976) as a solo act, Beck has not established or maintained the sustained commercial success of many of his contemporaries and bandmates. Beck appears on albums by Mick Jagger, Tina Turner, Jon Bon Jovi, Malcom McLaren, Kate Bush, Roger Waters, Donovan, Stevie Wonder, Les Paul, Zucchero, Cyndi Lauper, Brian May, Stanley Clarke and ZZ Top.
He was ranked 5th in Rolling Stone's list of the "100 Greatest Guitarists of All Time”. and the magazine has described him as "one of the most influential lead guitarists in rock". MSNBC has called him a "guitarist's guitarist". Beck has earned wide critical praise and received the Grammy Award for Best Rock Instrumental Performance six times and Best Pop Instrumental Performance once. He has been inducted into the Rock and Roll Hall of Fame twice: as a member of the Yardbirds (1992) and as a solo artist (2009).

*

http://www.youtube.com/watch?v=_ndyILodYwM

http://en.wikipedia.org/wiki/Jeff_Beck

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeff_Beck

Runous ja dekoherenssi

'Aaltofunktio romahtaa ja runoutta tuottaa. Poks! Kas kummaa? Aineen emergenssi tää iäks alkuun palaamatta jää' [RR, runoilijafyysikko]

*

Runo on epäröintiä merkityksen ja rytmin välillä [Paul Claudel]

*

http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Claudel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielifilosofia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dekoherenssi

http://en.wikipedia.org/wiki/Poetry

https://fi.wikipedia.org/wiki/Runous

http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/sanataide/files/Runo/rakennetasolla.htm

http://www.tulijasavu.net/2012/08/runon-rytmista/

http://www2.uiah.fi/~mahlfors/kuvitus.html

Kateellinen filosofi kiusaa tiedeuskovaisia

Tieteiden välille leimahti ilmiriita

.

Filosofi syyttää fyysikkoja valmiista totuuksista. Fyysikko syyttää filosofia kateudesta.

9.5.2013, HS.fi

Juhani Karila

Helsingin Sanomat

Antti Hämäläinen, Outi Pyhäranta / HS

Kari Enqvist ja Esko Valtaoja.

Fakta

. 

Tieteellisen maailmankuvan puolesta

.

Kuusikymppiset professorit Kari Enqvist ja Esko Valtaoja tunnetaan erinomaisina tieteen popularisoijina, jotka osaavat esittää asiansa selkeästi ja mehevästi myös väittelyissä ja haastatteluissa.
Hiljan kumpikin on käynnyt debattia uskosta, Valtaoja yhdessä Juha Pihkalan kanssa laatimassaan teoksessa Tiedän uskovani, uskon tietäväni, ja Enqvist omalla kirjallaan Uskomaton matka uskovien maailmaan.

Kotona maailmankaikkeudessa toi Valtaojalle Tieto-Finlandian vuonna 2001. Enqvist sai oman Finlandiansa kaksi vuotta aiemmin teoksesta Olemisen porteilla.

Akateemisessa maailmassa käydään kovaa taistelua tiedettä popularisoivien teosten vastuusta.
Teoreettisen filosofian dosentti Juha Himanka kyseenalaistaa Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan populaarikirjallisen tuotannon tuoreessa Tieteessä Tapahtuu -lehden numerossa (3/2013).
Dosentti Himangan mielestä teoreettisen fysiikan professori Enqvist ja avaruustähtitieteen professori Valtaoja laukovat totuuksia ihmiselämästä heppoisin perustein.
"Enqvistin ja Valtaojan mielestä he tietävät, mistä todellisuus koostuu", puhelimitse tavoitettu Himanka kertoo.
"Ja että se rakennelma on niin vaikea, että ihmisten ei kannata ajatella itse, vaan luottaa heihin."
Artikkelissa Himanka kirjoittaa, että perustelematta jää muun muassa tämä Valtaojan uskallettu väite:
"Tuhannet vuodet filosofiaa ja teologiaa eivät ole tuoneet meille yhtään [sic] ainoaa oikeaa oivallusta maailmankaikkeudesta; siihen pystyy vain tiede." (Kosmoksen siruja, Ursa, 2002).
Himanka myös vihjaa, että teoksessaan Kaiken käsikirja vuodelta 2012 Valtaoja olisi poiminut virheellisesti ajoittamansa solipsismin synnyn englanninkielisestä Wikipediasta.
Enqvistiä Himanka suomii siteeraamalla filosofi Pauli Pylkköä, joka teki arvion Enqvistin teoksesta Kuoleman ja unohtamisen käsikirja (2009).
Enqvist "on opettelemassa filosofian alkeita julkisuuden valokeilassa", Pylkkö toteaa viime vuonna verkossa ilmestyneessä 70 sivun tekstissä, jossa käsittelee myös muita Enqvistin teoksia.
Himanka kirjoittaa:
"On tietysti ymmärrettävää, että Enqvistin ja Valtaojan nopealla tahdilla ilmestyvät kirjat ovat argumentaatioltaan puutteellisia ja sisältävät virheitä."
Enqvist vastaa, että kritisoijat eivät ymmärrä hänen ja Valtaojan teosten luonnetta.
"Ne eivät ole tieteellisiä artikkeleita vaan yrityksiä popularisoida luonnontieteitä ja filosofiaa. Yhtä hyvin voisi tutkia 7 päivää -lehteä filosofian näkökulmasta."
"[Himangan] artikkeli koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä sätitään minua ja Valtaojaa, toisessa kyseenalaistetaan suhteellisuusteoria. Viimeksi mainittu on todennettu hiukkasmaailmassa miljoonin tavoin. Himanka kirjoittaa myös kaksoisparadoksin ongelmista. No, jo ensimmäisen vuoden fysiikan opiskelijat pystyvät ratkaisemaan ne muutamalla laskulla."
Enqvist sanoo olevansa pahoillaan filosofian puolesta tieteenä.
"Kun ihmiset lukevat tällaista kaunaista ja kateellisuuden värittämää tekstiä, he ajattelevat, että tätäkö se filosofia nyt sitten on."
Enqvist syyttää Himankaa asiattomuuksista, ja toivoo rakentavaa keskustelua.
Esko Valtaoja puolestaan toteaa, että "minä teen tieteellisen työni aivan muualla kuin populaareissa julkaisuissa".
Hän myös vakuuttaa, että tuntee solipsismin sen verran hyvin, ettei hänen tarvitse turvautua Wikipediaan.
Himangan mukaan debatin siemen kylvettiin vuonna 2002, kun hänen kirjoittamansa Se ei sittenkään pyöri ilmestyi.
Tammen kustantama teos käsitteli sitä, voidaanko Maan sanoa kiertävän Aurinkoa vai päinvastoin.
"Suhteellisuusteorian mukaan asian voi nähdä molemmin päin", Himanka sanoo.
Enqvistin mielestä epäselvyyttä ei ole, ja viittaa jo aiemmin käytyyn keskusteluun:
"Hän [Himanka] ei ole tajunnut, että Maa kiertää Aurinkoa sen gravitaation takia."
Himanka myöntää, että "luonnontieteiden voittokulku on ollut hämmentävän hieno", mutta perää ennen kaikkea pelisääntöjä, joilla akateemista keskustelua käydään.
"Tiedettä popularisoivia teoksia pitää ehdottomasti tehdä. Mutta jos aletaan väittää asioita ilman perusteluja, pitää selkeästi ilmaista, että kyseessä on spekulaatio."
"Luonnontieteet eivät todennäköisesti ratkaise meidän elinaikanamme vaikkapa ihmissuhteisiin ja rakkauteen liittyviä ongelmia, joista Enqvist ja Valtaoja niin varmaan sävyyn kirjoittavat. Siksi ihmisten on edelleen syytä pohtia perustavanlaatuisia kysymyksiä."
Juha Himangan artikkelin voi lukea osoitteessa www.tieteessatapahtuu.fi
.
2
Pauli Pylkkö upottaa Kari Enqvistin kaulaansa myöten reduktionismin suohon
.

Fyysikkoviikari filosofian ihmemaassa – eli olisiko tiedeuskovaisuutta hoidettava lääkkeillä ja kirurgialla? - - Kari Enqvistin 'Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat' ja muita hänen kirjoituksiaan

http://www.uunikustannus.fi/fysiikkaviikari.pdf

*

http://www.hs.fi/kulttuuri/Tieteiden+v%C3%A4lille+leimahti+ilmiriita/a1367987951707

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pauli_Pylkk%C3%B6

Tuonelan joutsen

Jean Sibelius,The Swan of Tuonela (Tuonelan joutsen), Royal Stockholm Philharmonic Orchestra, Paavo Järvi

*

Sibelius: The Swan of Tuonela

*

http://www.youtube.com/watch?v=E1jUrKGGnDY

http://www.youtube.com/watch?v=zfBTiv3WGU0

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Swan_of_Tuonela

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonen_joutsen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmink%C3%A4inen_%28Sibelius%29

Kemppisestä misantropiaan ja historian loppuun – demokraattisesti.

1

Kemppinen is back ja hänen paluupäreessään kuvaamaan diagnostiikkaan assosioiden voin kertoa, että Meilahden sairaalan kardiologan osastolla on niin tuhdit ruoka-annokset, että laihduin siellä käydessäni about 4 kiloa vajaassa vuorokaudessa [eilen/tänään]. Eivätkä ne löytäneet edes tukoksia sydämen varjoainekuvauksissa, vaikka piuhaa rannevaltimosta sydämeen tungettiinkin. No – vajaatoiminta silti jatkuu [loppuun asti], vaikka materiaalinen elopainoni putoaa jatkuvasti [jo yli 30kg]. Mutta henkinen painoarvoni – se tietysti nousee aina tähtiin saakka. Ei mitään rajaa.

.

2

‘Misantropian historiaa’ lukiessa hieman huvittaa Jussi K. Niemelän taivastelut Schopenhauerin ja Nietzschen elitismistä ja neronpalvonnasta. Totuus on kuitenkin, ettei massa ole koskaan saanut aikaan muuta kuin sen, minkä se on a] manipuloitunut johtajiensa vaikutuksen alaisuudessa tekemään jai b] saanut läpihuudettua muodollisesti demokraattisissa äänestyksissä kyltymätöntä mukavuudenhaluaan tyydyttääkseen. Kuten esim. jo hiipuvan hyvinvointivaltion.

.

Niemelää voisi muistuttaa vaikka nuoren Sibeliuksen muistikirjaansa kirjoittamasta toteamuksesta: ‘Paina nyt kalloosi – ego – että sinä olet nero.’ Nykyään tuota samaa toistetaan loputtomiin esim. Idolseissa hiukan eri versiona: ‘painakaa nyt kalloihinne – tulevat tähdet – että te olette suosittuja julkkiksia.’ 

.

Paitsi jo synnynnäisen lahjakkuuden substanssin asteessa ero näiden kahden ‘itsekohotuksen’ subjektin välillä piilee siinä, että Sibelius tavoitteli ensisijaisesti luovan työnsä huippulaatua, tulevat tähdenlennot [massa] sen sijaan tuottajan suunnitteleman julkisuuden tuottamaa kaupallista menestystä [ei väliä sillä, minkälainen syltty menee kaupaksi]. Itse kuuntelen joka tapauksessa yhä suuremmassa määrin mieluummin Sibeliusta kuin pirtsakkaa mutta mitäänsanomatonta laulajapoika-tyttöä.

.

Ai niin – Sibeliushan oli salanatsi. Eivätkä natsit tai heidän hengenheimolaisensa ole koskaan syvällisiä ihmisiä vaan pelkkiä barbaareja. Kuten Heidegger, Carl Schmitt, Ernst Jünger, Wilhelm Fürtwängler, Richard Strauss ja niin monet muut.

.

Olet siis oikeassa Jussi K. Kuten aina. Minulta voit kuitenkin sanoa massalle [Nietzschen ‘viimeisille ihmisille’, ent./nyk. ‘porvareille’] sellaisia terveisiä, ettei se ikinä ryhtyisi harrastamaan todella syvää taidetta, koska se kertakäyttö- ja viihde-status-sibeliuksillaan vain pilaa ja latistaa kaiken, mihin kapitalistisen isäntänsä ohjaamana tarttuukin. 

.

Jussi K. haluaa [Sibbeä soveltaaksemme] kuitenkin painokkaasti sanoa itselleen ja itsensä kaltaisille: ‘Paina nyt kalloosi – ateisti – että sinä olet nerokas tavis’. Mutta tässä piilee syvä psykologinen ja älyllinen ristiriita. Massa ei koskaan voi olla nerokasta [ei edes antiikin klassisen kauden Ateenassa]. Vain yksilö voi. Eivätkä tavikset ole yksilöitä vaan massatyypin klooneja. 

.

Jotenkin vaikuttaa siltä, että Jussi K.:n logiikalla todella lahjakkaat ja itsenäiset ihmiset ovat väistämättä jonkinlaisia fasisti-narsisteja [muistakaamme tässä yhteydessä myös/jopa Einstein], koska he, pelkästään kyetäkseen hahmottamaan omaa ainutlaatuista näkemystään, joutuvat jossain määrin [mutta ratkaisevalla tavalla] irrottautumaan massasta oman tiensä kulkijoiksi. – ?! - Mutta voiko itseään lahjakkaana pitävä ihminen [kuten Jussi K.?] enää sen selvemmin ajautua jotakuinkin typerään ja hedelmättömään ristiriitaan itsensä kanssa kuin tekemällä itsestään demokraattisen ‘tyypin’ ja pitää tuota tunnustusta lahjakkuuden takeena. 

.

Hehheh. Älä unta näe. Tavis. Sinun ‘nerokkuutesi’ on pikemminkin markkinavoimien masinoima mainostemppu, jota demokraattinen massakulttuuri hypettää kuin jotain substantiaalisesti sinusta itsestäsi lähtevää ja siinä mielessä jotain alunperin vain sinulle kuuluvaa. Kapitalistinen liberaali-demokratia näyttää siis ‘demokratisoineen’ paitsi lahjakkuuden myös sen, mistä lahjakkuus ammentaa sisältönsä. Historian loppu on tässä mielessä täyttä totta.

*

http://kemppinen.blogspot.fi/2013/05/arvoisa-yleiso.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_K._Niemel%C3%A4

http://www.savukeidas.com/misantropia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisviha

http://www.latvus.com/Fukuyama.html

http://herragaga.blogspot.fi/2011/04/viimeinen-ihminen.html

http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Voittamaton+videonauhuri+Francis+Fukuyama+leikkii+ajatuksella+ett%C3%A4+kapitalismi+liberalismi+ja+demokratia+ovat+ihmiskunnan+historian+p%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4/a1353050623133

http://turmiojaperikato.blogspot.fi/2012/03/arkisto-alexandre-kojeve-ja-historian.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Misanthropy

Päivän menovinkki

Intialaisia herkkuja

*

RAVINTOLA Latunviiri / BAARI Tullin Kuppi / KOKKI Pentti Hirvonen (uneksii paistellessaan) / TARJOILIJA Vieno Huttunen / VIINIKASSA Hihaton Tantti / MUSIIKKI Nasevat Kurtut & Vieraileva Huttunen / KALUSTUS Kurittajan Pallit / PÖYTÄLIINAT Mallun Pitsi / ASTIASTO Sarpanevan kyhäelmiä / KATTAUS Vellun Pitopalvelu / KALAPÖYTÄ Kalastaja Pekka / PAIKKA Sorvan kylä /

.
MENU

.
ALKURUOKIA Virmahuttua Kuivaa soppaa Kuivattua velliä Kurotettua velliä

.
SILLIÄ KULLEKIN Viitossilli Kuutossilli Sillin kurpaleita Silliä a la Kultanen Kudottu silli Kumahtanutta silliä Kuuma silli Silliä kummareissa Sillin kudetta Paatossilliä Palvottua silliä Pamputettua silliä Vallin kuhaa (kuten silliä) Lillin kuhaa (Pekan ministä) Villin kuhaa Sallin kutua Satsattua ruutanaa Tehoavaa turskaa
.

LINTUA Kuhertavaa allia Kurkiallia Kivitettyä lokkia Mustunutta kanaa Kanaista pulua Kaatunutta pulua Koskelopari
.

MAUKASTA LIHAA Uiskentelevia nakkeja Puimanakit Tolkutonta mullikkaa Ruksautettu kinkku Pehmeää jänistä Kettua vinossa Paljasta niskaa Huiskattua ratsua Vaasan lihaa (paahtovallista) Kallun pihviä Viimeistä kuttua (koristeena tullin kukka) Sikaa liittimestä

.
LISUKKEITA Viron pottua Vihottavaa pottua Solkkumuusia Hullun pipanoita (Allin nenusta) Virallisia pottuja Wirkkalan pottuja Herakuppi (tarjoiluastiana hento kuppi)

.
SALAATTEJA & MAUSTEITA Hinkattua ruohoa Pippuri hyllystä Tillin kukintoja Kuppatilliä Hellin kurkkuja Kulaus tilliä Kukkakaalia Vilukaalia Pennillä anista: Pertun anista tai Penttilän anista Kurkku Ojalta

.
JÄLKIRUOKIA Vihtorin lettuja (tervalla kypsytettyjä) Vilulettuja (Arskan tervaamia) Viskilettuja Viuhahtavia lettuja Villivattuja Vihdottuja vattuja Vattuja Virtaalta Vattua ja viikunaa Pari Toscaa Viileitä pyttyjä Hedelmiä kupissa Herkkukuppi Kanttaajan hillo Punttihillo (puntin hinnalla) Kuutospullia (nostatettu Lantin hiivalla) Viiliä tutuille Virattomia vattuja

.
JUOMIA Pikkanen kahvi Solutettua kahvia Piirisumppi Pirisevää sumppia Tuima napsu Jallua piloillaan Lallin kumautus Loskapaukku Karjalan olut (loristettuna pulloista) Olut katettuna Humppilan piimää Votkaa jäillä Turvallista kossua Kossua tukilta (tuettua kossua) Tutuille viskiä Tutunomaista virvoketta Simaa liittimestä Pikainen limpsa Pennuille jaffaa.

*

http://keskustelu.jatkoaika.com/archive/index.php/t-37833.html

http://www.damncoolpictures.com/2009/07/weird-and-funny-restaurant-names.html

Idean mukainen elämä

 

Set Theory and the Foundations of Mathematics

*

Idean mukainen elämä

.

“Kutsun ‘ideaksi’ sitä, minkä nojalla yksilö luo käsityksen maailmasta, hänet itsensä mukaan lukien, heti kun hän on totuusprosessiin liityttyään tullut osaksi uskollista subjektia. Vain idea saa yksilön, ihmiseläimen,elämän ottamaan suuntansa totuudesta. Tai toisin sanoen, idea toimii välittäjänä yksilön ja totuuden subjektin välillä – ‘subjekti’ viittaa tässä siihen, mikä maailmassa antaa suunnan tapahtuman jälkeiselle ruumiille.

.

Tämä sanan idea’ merkitys on oma tulkintani platonilaisesta ideasta, ja aivan erityisesti ‘hyvän ideasta’, jolle seuraava Valtion yhtä kuuluisa kuin arvoituksellinen katkelma on omistettu. Jos korvaamme sanan ‘hyvä’ – jonka loputtomat moralisoivat teologiat aina antiikin uusplatonismista lähtien ovat turmelleet – sanalla ‘tosi’ tai ‘totuus’, voimme kääntää Platonin sanat seuraavalla tavalla:

.

Ainoastaan sikäli kuin se, mikä voidaan tietää on totuudessa, voidaan sanoa, että se tiedetään olemisessaan. Se ei kuitenkaan ole velkaa toden idealle tai totuudelle vain sitä, että se voidaan tietää [olemisessaan], vaan myös tiedettynä-olemisensa, nimittäin sen mikä sen olemisessa ‘on’ vain siinä määrin kuin sitä ajatellaan. Tästä huolimatta totuus itse ei kuulu sen järjestykseen, mikä on ajattelun saavutettavissa, sillä vasta se tuo tämän järjestyksen esiin ja siten sillä on oma erityinen tehtävänsä ja se edeltää kaikkea ja on myös kaikkea voimakkaampi [*].

.

Platonin ongelma – joka edelleen askarruttaa myös meitä – on saada selville, kuinka kokemuksemme vain jostain tietystä maailmasta [se mikä voidaan tietää, ‘tiedettävissä oleva’] voi antaa meille pääsyn ikuisiin, universaaleihin ja tässä mielessä maailmojen rajat ylittäviin totuuksiin. Jotta tämä ilmiö olisi mahdollista, täytyy Platonin mukaan myös tämän kokemuksen itsensä olla jollain tavalla ‘totuudessa’, ja tämä immanenssi '- totuudessa oleminen - on ymmärrettävä täysin kirjaimellisesti: ainoastaan sikäli kuin kaikki meidän kokemusmaailmamme objektit sijaitsevat myös samassa ulottuvuudessa totuuden kanssa, ne voidaan tietää, ei ainoastaan erityisyydessään, vaan myös itse olemisessaan. Ja Platon lisää, että jos maailmassa oleva objekti kyetään näin käsittämään olemisessaan, tämä johtuu siitä, että se osa objektia, joka on vain sikäli kuin sitä ajatellaan, on ‘totuudessa’. Olemme näin saavuttaneet pisteen, jossa objektin olemista ei voi erottaa siitä, mikä tästä olemisesta on ajateltavissa. Tämä piste, jossa objektin erityisyyttä ja objektin ajattelemisen universaalisuutta ei voida enää erottaa toisistaan, on juuri se, minkä Platon nimeää ideaksi. Ja mitä lopulta tulee ideaan itseensä, kun se kerran on olemassa ainoastaan kyvyssään tuoda objekti esiin ‘totuudessa’ ja siis kyvyssään todistaa jonkin universaalin olemassaolosta – idea itse ei ole esitettävissä, sillä se itse on toden esitys. Sanalla sanoen, ei ole olemassa idean ideaa. Tämä puute voidaan sitä paitsi nimetä ‘totuudeksi’. Näin idea on tosi, koska se paljastaa olion totuudessa, ja siinä on siis aina kyse toden ideasta, mutta toisaalta se mikä on totta ei koskaan voi olla pelkkä idea. [....]”

.

[*] Käännös seuraa Badioun omaa käännöstä kreikan kielestä.Vrt. Platon, Valtio (Teokset IV), suom. Marja Itkonen-Kaila, Otava, Helsinki, 1999 [1981], 508e-509b [s.243]: ‘Sitä, mikä antaa tiedon kohteille totuuden ja tietoon pyrkivälle tietämisen kyvyn, voi siis nimittää hyvän ideaksi, ja sinun tulee ajatella, että se on ymmärrettävä tiedon ja totuuden alkusyyksi. [....] - Ja ettei hyvällä ole tiedon kohteisiin vain sitä vaikutusta, että ne voidaan tietää, vaan että hyvä antaa niille myös olemassaolon ja olevaisuuden, vaikka hyvä ei itse olekaan olevaista vaan kohoaa arvoltaan ja voimaltaan olevaisen yläpuolelle’ (Suom. huom.)

.

Alain Badiou: Filosofian puolesta, Kaksi manifestia [s.178-180]

.

PS.

Pidettiinpä Alain Badioun 'matemaattista' filosofiaa sitten intellektuaalisena metafysiikkana [Scruton] tai ei, niin tässä siteerattu Badioun Platon-tekstin tulkinta natsaa silti erittäin lähelle sen kanssa, miten minä olen ymmärtänyt representaation perimmäisen mielen tai ontologian. Tosin Platonille ja Badioulle idea vaikuttaa olevan jotain sisällöllisesti enemmän [eli 'totuus'] kuin pelkkä ajattelevan [reflektoivan] ymmärtämisen ‘akti’. Minulla sellaisesta ei ole tietoa [toistaiseksi].

*

http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=164&option=com_virtuemart&Itemid=26

http://en.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou

http://www.settheory.net/

Kierkegaard 200v.

*

http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%B8ren_Kierkegaard

http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B8ren_Kierkegaard

http://en.nkfu.com/soren-kierkegaard-quotes/

Poliittinen pilkkapäre [itsekriittisin maustein]

Kuvion erilaiset ja ristiriitaiset ajatelmat ja määritykset osoittavat hyvin, kuinka vellovaa politiikkakeskustelu on. Jotkut korostavat politiikan ilmiön harkinnanvaraisuutta, sopimuksellisuutta ja rauhallisuutta, jotkut taas pitävät sitä taisteluna. Mediayhteiskunnassa politiikka määrittyy usein likaisena pelinä tai välttämättömänä pahana, kun taas idealistisina aikakausina politiikka voi olla kansalaishyve ja maailmanparantamisen mahdollisuus. Myös politiikan toimijat voivat vaihdella: joskus vain valtion instituutiot hoitavat yhteisiä asioita; radikaalifeministit taas uskovat vain henkilökohtaisten tekojen ja tasa-arvon merkitykseen maailman muuttamisessa. Voidaan perustellen esittää määritelmiä, jotka lyövät toisiaan korville. Politiikan tutkijoidenkin keskuudessa uskotaan hyvin erilaisiin politiikan määrityksiin. Kansalaiskeskustelusta poiketen tutkijat ovat kuitenkin tietoisia omista perinteistään ja perspektiiveistään politiikkaan.(Berndtson 1991,17-23.)

*

Tämä päästö oli alunperin tarkoitus kirjoittaa kommentiksi Ironmistressin kommenttiin edellisessä päreessäni.

*

Miten sinä Ironmistress yhdistät matematiikan ja politiikan? Et näköjään mitenkään. Vai sanotko vain taikasanat eli kaavan ja simbsalabim - yhtäkkiä kaikki muuttuu hyväksi! - - Ei ei. Tarvitaan kokonainen ajattelujärjestelmä eikä pelkkää matemaattista peliä. - - Analyyttiselta puolelta tällaisesta kokonaisvaltaisuudesta käy esimerkiksi amerikkalainen John Rawls, joka ei ollut sosialisti vaan maltillinen [vasemmisto?] liberaali.

.

Mutta liberaali analyyttinen yhteiskuntafilosofia [kuten analyyttinen filosofia ylipäätään] jää aina puolitiehen [se jämähtää pelkkään argumentaatio-peliin, vaikka varsinainen ‘totuus’ tapahtuu aina sekä ennen että jälkeen argumentaation] – toisin kuin konservatiivinen protofasismi, jonka mukaan jotkut ovat ‘luonnostaan’ vapaampia kuin toiset [kykyjensä, ansioittensa ja/tai rahan antaman ‘legitimaation’ vuoksi] tai vasemmistolainen vakaumus, jonka mukaan kaikki ovat samanarvoisia [ei kuitenkaan absoluuttisen tasa-arvoisia, koska tasa-arvo ja vapaus ovat pelkkiä teoreettisia abstraktioita] ja jolloin hierarkioita tarvitaan vain proseduurina, joka takaa periaatteellisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen yhteiskunnassa.

.

Konservatiivien ihanne on siis perimmältään aina aristokraattis-rasistis-fasistinen, kuten kaikki ‘luonnolliseen (darwinistiseen) ihmiskäsitykseen’ ja staattisen, agraarin yhteiskunnan traditioon vetoavat tekevät. Konservatiiveilla on silti/juuri näin ollen yksi merkittävä vahvuus vasemmistoon verrattuna: he pystyvät perinteeseen, arvojen yhdenmukaisuuteen ja moraaliseen kuriin vetoamalla ilmaisemaan yhteiskunnallisen ajattelunsa sisällöllisen ulottuvuuden [‘hyvän/t’] paljon selkeämmin kuin vasemmistolainen tasa-arvo-liberalismi pystyy koskaan tekemään sen jälkeen, kun yleinen elintaso on noussut niin paljon, että köyhäkin ihminen tässä maassa on rikas verrattuna Afrikan köyhien absoluuttiseen köyhyyteen.

.

Vasemmistolle jää pelkkä muodollisen tasa-arvon [oikeudenmukaisuutena], muodollisen vapauden [oikeudenmukaisuutena] osoittaminen, vaatiminen ja ylläpitäminen, mutta arvojen suhteen vallitsee [etenkin nykyään] pluralismi [tämä arvio pätee myös Rawlsin ‘reflektiiviseen tasapainoon ja modus vivendiin’]. Sisällöllisten ‘hyvien’ määrittelyssä vanha ja edesmennyt puoluevasemmisto oli omituinen sekoitus konservatiivisuutta ja liberaali-anarkismia, mutta nykyiseltä anarko-vihervasemmistolta sen sijaan näyttäisi puuttuvan sisällöllisen hyvän käsitys lähes kokonaan - [nykyisistä ‘kommunisteista’ (lainausmerkit, koska en täysin ymmärrä, mitä kommunismi Z:lle ja B:lle lopulta merkitsee) vain Zizek ja Badiou näyttäisivät (kumpikin hiukan omalla tavallaan) avoimesti ja tietoisesti jääneen ristiriitaan konservatiivisten ja liberaalisten arvojen suhteen].

.

Kunhan vain annetaan kaikkien kukkien kukkia ja luullaan, että anarkososialismi on ei ainoastaan muodollisessa [negatiivinen vapaus] vaan myös sisällöllisessä mielessä positiivista vapautta. Tällainen ajattelutapa ei itse asiassa eroa uusliberalistien yleisestä laissez faire’stä’ juuri lainkaan. Uusliberalisteilla tosin on aina hallussaan se ‘luonnollinen darwinistinen arvolähtökohta/-päämäärä’, jonka mukaan raha ratkaisee eli mahdollisimman suuri voitto on perimmäinen ‘arvo’, kun taas anarko-liberaalin vasemmiston arvomaailma hajoaa savuna ilmaan kuin dadaistisen taiteen substanssi.

.

Dadaismissahan ei ole mitään mielekästä sisältöä ja juuri tuo sisällöttömyys on sen ainoa ‘positiivinen’ sisältö. Ellei sitten myönnetä sisällön tuottamiseksi esim. surrealisti Salvador Dalin pyrkimystä ensisijaisesti myydä [eikä niinkään luoda] julkkis-imagoaan ja shokeeraavaa ‘taidettaan’ mahdollisimman kovaan hintaan kuten kaikki kunnon kapitalistit tekevät. Sittemmin Andy Warhol vei tämän kusetuksen aina tappiin asti.

.

Niinpä dadaismi kuten lähes koko nykyvihervasemmistokin ilmentää arvopluralismissaan silkkaa romanttis-libertaristista, globaalin kapitalistisen brändäyksen siivittämää narsismia ja ego-performanssia – emotionaalisesti ja intellektuaalisesti häilyvää, järjestäytymätöntä ja esipuberteettista laumaa, joka iloitsee pelkästä bailauksesta an sich [bailaajat siis toimivat tajuamattaan ja tahtomattaan brändi-mainonnan mannekiineina].

.

Tällaisesta ‘globaali-ideologiasta’ ei löydy vahvaa ja omaleimaista yhteisöllis-yhteiskunnallista arvopohjaa, jos sitä nyt koskaan on edes ollut muuten kuin tavoitteena parantaa työläisten elintasoa ja yhteiskunnallisia oikeuksia [siis perimmältään sama noidankehämäinen kasvuajattelun projekti kuin kapitalismissakin]. Mutta tämä tavoite on Suomessa jo pääosin saavutettu ja sitä voidaan enää vain yrittää ylläpitää ja kontrolloida – jopa niin hyvin, että vasemmiston kannatti mennä oikeistohallitukseenkin pelkän valtajulkisuuden takia [toki asia ei ole ihan näin yksinkertainen, myönnän].

.

Hyvästi siis vasemmisto ja vasemmiston uskottavuus. Bailatkaa, ostakaa ilokaasua, mutta muistakaa säästää sitä pahan päivän varalle. Tulette nimittäin tarvitsemaan synteettistä stimulanssia kaikkein eniten juuri silloin, kun usko omaan moniarvoiseen bailaukseen alkaa vakavasti horjua. Toisin sanoen aina, kun yritätte edes hiukan syvällisemmin miettiä arvomaailmanne perimmäisiä lähtökohtia. Ja jos ette vielä siinäkään vaiheessa tajua, että pelkkä hyväntahtoisuus ja universalismi eivät ole kestäviä yhteiskunnallisia arvoja ilman yhdenmukaisuuden ja traditioitten niille antamaa sisältöä, olette älyllisesti ja psykologisesti tuuliajolla ja täysin eksyksissä politiikan filosofioissanne. Mutta jos uskallatte avoimesti kohdata tämän peräti ristiriitaisen ja ahdistavan totuuden, nousette eettisesti ja jopa ihmisyydessä [hehheh] korkeammalle kuin yksikään Ironmistressin kaltainen ‘kaava-konservatiivi’ tai jopa taantumuksen litterääristä kärkeä edustava Timo Hännikäinen.

.

Ystäviään ei voi valita, mutta vihollisensa kai voi – ainakin tiettyyn rajaan asti. Niinpä Timo Hännikäinen saakoon markkeerata minulle suomalaisen konservatismin sivistyksellistä huippua. Sellaista vihollista voi kunnioittaa paljon enemmän kuin jotain monikulttuurisuuden hypettämiseen dogmatisoitunutta suvaitsevaisuus-kloonia ja arvo-löperö-pluralismin ideologisista sisällöistä tyhjentämää laissez faire-eetikkoa, joka löytää luonnollisimman poliittisen petikaverinsa uusliberaalista sijoituskonsultista.

*

Moniarvoinen sekoilu ajautuu lopulta aina rahan vallan marionetiksi, koska arvopluralismi on aseeton [se tavallaan antautuu] finanssimarkkinoitten saalistuskoneiston edessä. Monoliittinen yksiarvoisuus [Puolue tai Führer/Il Duce idolina] sen sijaan johtaa pahimmillaan joko stalinistiseen puoluekommunismiin tai fasistiseen mafia-organisaatioon. Valitkaa vasemmistolaiset näistä kolmesta, mutta varatkaa tosiaan pari ylimääräistä patruunaa ilokaasua käden ulottuville. Ettei pääse suuri hämmennys ja ankara ahdistus yllättämään kesken iloisten anarko-bailujen. Tulee itku pitkästä ilosta [sillä mies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta].

*

Vasemmiston perimmäinen ongelma on aina ollut hajaannus. Kommunistit, anarko-sosialistit, vasemmisto- ja oikeisto-sosiaalidemokraatit [samassa puolueessa] jne.. On ylipäätään jonkinlainen ihme, että näin hajaantunut porukka pystyi vastustamaan kapitalismin saatanallista myllyä ja saamaan jopa merkittävästi parannuksia työläisten asemaan viime vuosisadalla.

.

Nykyään jäljelle jääneestä vasemmistosta voidaan siirtää parlamentaarisen plutokratian leiriin kuuluviksi niin oikeisto-sosiaalidemokraatit kuin anarko-sosialistitkin. Oikeistodemarit [Giddensin/Blairin ‘kolmas tie’] ovat selvästi kapitalismin asialla, kun taas anarko-sosialistit elävät täydessä utopiassa, kukin oman napansa ympärillä [libertarismi], vailla kykyä tehokkaaseen organisoitumiseen. Jäljelle siis jää [1960-luvun lopun poliittista vokabulaaria päivittääkseni] joko stalinistinen dogmatismi, saarislainen ‘peruskommunismi’, aleniuslainen eli kommunistiseen puolueeseen kuulumaton SKDL [‘fiksu’ sosialismi] tai vasemmisto-demarit [yhtä kaikki demaripuolue]. Jos anakronismiin langeten eläisin nyt 1960-luvulla valitsisin luultavasti SKDL:n. Mutta en edelleenkään liittyisi puolueeseen.

.

Perimmäinen poliittinen ongelmani ei ole se, olenko vasemmistolainen vai oikeistolainen vaan se, missä asioissa olen liberaali ja missä konservatiivi, koska vaikuttaa epärealistiselta ellei mahdottomalta olla yksipuolisesti vain jompaa kumpaa.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/05/onko-olemassa-oikeudenmukaista.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_H%C3%A4nnik%C3%A4inen

http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/valtiooppi/avoin/osa1.htm

Onko olemassa oikeudenmukaista matematiikkaa?

Onko tässä etiikan matemaattinen kaava?

*

Pärekommentti koskien Ironmistressin pärettä Negatiivinen takaisinkytkentä eli miksi sosialismi ei toimi.

*

Ulkolinja: Wall Streetin koskemattomat

http://areena.yle.fi/tv/1876207

Wall Streetin pankkiirien ahneus ajoi Yhdysvallat lamaan 2008. Kansa pitää pankkiirien toimintaa moraalittomana, mutta pankkien korkeinta johtoa ei ole tuomittu oikeudessa.

*

Kas tällä tavalla [ks. linkki] kapitalisti ratkaisi talousmatemaattiset yhtälöt käytännössä viime vuosikymmenellä. Jopa niin hyvin, ettei edes USAn valtakunnan ykkösjuristi halunnut/kyennyt/uskaltanut osoittaa niiden sovellutuksia vääräksi. Big Money rules.

*

Ja mitä mielekkyyteen ylipäätään tulee, niin matematiikka voi osoittaa ainoastaan annettujen muuttujien funktionaalisen toimivuuden/toimimattomuuden kaavan muttei niiden perimmäistä mielekkyyttä. Tällä tavoin voidaan toki laskea [määrätyn] suurimman mahdollisimman hyvän toteutumismahdollisuuden ehdot, mutta emme välttämättä ole vielä silloin kuin sivunneet oikeudenmukaisuutta.

*

Onko esimerkiksi 100%:nen tupakointikielto kaukojunissa mielekäs päätös sekä kiellon hyvää tuottavien vaikutusten osalta että oikeudenmukaisuusperiaatteiden kannalta? Ei ole. Kahdesta syystä. Ensinnäkin pelkkä määrällisen hyvän edistäminen on aina puolueellista eli intressipitoista, sillä jokin yksittäinen hyöty/hyvä [miten ‘hyvä’ tahansa] ei voi samalla tavalla koskettaa kaikkia ihmisiä [‘spontaanit hyvät’ ovat siis ristiriidassa keskenään] eikä se myöskään toteutuessaan edes saavuta kaikkia ihmisiä – ei varsinkaan tapauksissa, joissa vallitsee sama petokseen perustuva riskinoton logiikka kuin linkkini kaamea esimerkki osoittaa.

*

Kaukojunien absoluuttisessa tupakointikiellossa vedotaan terveysvaikutuksiin [‘hyöty-hyvänä’] ja yleiseen mielipiteeseen [muka oikeudenmukaisuuden pätevänä kriteerinä], mutta hyvää ei voi samaistaa oikeudenmukaisuuteen eikä oikeudenmukaisuutta hyvään, kuten tässä näyttää tapahtuneen. Hyvää ei koskaan voi yleistää universaaliksi [ja siten oikeudenmukaiseksi] sisällöksi ja jos niin käy, seuraukset ovat samanlaisia kuin oikeudenmukaisuuden absoluuttisessa tulkinnassa. Oikeudenmukaisen päätöksen pitää aina ottaa huomioon myös vähemmistön oikeudet omiin huonoihin[kin] tapoihinsa, koska muussa tapauksessa siitä tulee pelkkää pakkoa ja pahimmillaan totalitarismia.

*

Oikeudenmukaisuus on kuitenkin perustavampi asia kuin hyöty/hyvä [sisällöllinen ‘hyvä’], koska vain se pystyy sekä menetelmällisesti [muodollisesti] että periaatteellisesti [aksiomaattisesti joskaan ei aina sisällöllisesti] ottamaan huomioon kaikki ihmiset.

*

Materiaaliseksi hyödyksi määriteltyä yksittäistä hyvää voidaan ja pitääkin arvioida myös matematiikalla [PS.], mutta oikeudenmukaisuuden perimmäiset periaatteet perustuvat toisenlaiseen logiikkaan [ks. Rawls], koska oikeudenmukaisuuden tulee siis koskea kaikkia ihmisiä – muuten kyseessä on reiluuden periaatteesta [justice as fairness] piittaamaton kalkyloiva pragmatismi, joka hyväksyy esim. tietyn määrän absoluuttista köyhyyttä eräänlaisena laskelmiensa välttämättömänä raja-arvona.

*

Jos nyt kuitenkin joku sanoo [ironisesti tai jopa vakavasti (heitäkin nimittäin löytyy)], että köyhät ovat eräänlainen vähemmistö, jonka kuuluu saada elää omien tapojensa mukaisesti, hän on [tahallaan?] ymmärtänyt väärin oikeudenmukaisuuden perimmäisen lähtökohdan, joka siis on kohtuus eli reiluus. Hän ajattelee, että köyhät vapaaehtoisesti joko valitsevat köyhyyden tai eivät ansaitse muuta kuin köyhyyden, joten heidän ei myöskään kuulu saada enempää [esim. Nozikin meritokratia].

*

Mutta se, joka määrittelee köyhyyden tällä tavoin, on astunut oikeudenmukaisuusperiaatteiden ulkopuolelle – ei pelkästään seurauseettisen utilitarismin suuntaan [jota toki tarvitaan hyvää arvioitaessa] vaan sen yli ja ohi psykologisen egoismin salliman ‘[oikeuttaman’ on väärä käsite tässä, koska psykologinen egoismi [vahvimman valta] ei tarvitse eikä kysy legitimaatiota] mielivallan viidakkoon. Tällainen ihminen ei ole pelkkä ei-hyviksi luokiteltuja oikeuksiaan [oikeutetusti] vaativa tupakoitsija vaan häikäilemättömän mielivallan ja yhteiskunnallisen riiston kannattaja. Hänen ja hänen kaltaisiensa ajattelutapa tulee radikaalisti kyseenalaistaa huolimatta siitä, että oikeudenmukaisuuteen kuuluu ‘siedettävässä’ määrin sallia ‘ei-hyväksi-luokiteltujen’ tapojen ja käytäntöjen harjoittaminen.

*

Oikeudenmukaisuus hyvin laajassa mielessä ymmärrettynä merkitsee minulle sitä, että a] jokainen saa yhteiskunnassa hänelle kuuluvan ‘vähimmän osansa’ automaattisesti [byrokratian vähentämiseksi ilman paperisotaa, kyttäystä ja/tai keinotekoista pakkovastiketta; myönnetäänhän toimeentulotukea jo nyt normin mukaisesti vastikkeetta], joka mahdollistaa välttämättömimmän elämisen laadun, ja että b] jokaisella on myös lain ja eräänlaisen ‘modus vivendi-kohtuuden’ rajoissa [mutta vain tapauskohtaisesti eikä yleisenä periaatteena] oikeus, vapaus ja mahdollisuus harjoittaa omia ei-hyväksi luettavia tapojaan - esimerkiksi tupakointia [itse en polta, mutta sikaria siedän silloin tällöin].

*

Meritokratia-egoistit ja/eli/tai Wall Streetin finanssi-petos-pelurit eivät kuitenkaan kuulu tällaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden piiriin, koska heidän ‘meritokraattisesti hyödylliset tapansa’ eivät kuulu yhteiskunnan hyväksyttäviin ‘ei-hyviksi-luokiteltuihin käytäntöihin’ vaan ovat silkkaa rikollisuutta eli massiivinen hyökkäys paitsi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatetta myös lähes kaikkien ihmisten hyvää [lopulta myös omaa hyväänsä] vastaan [esim. USAsta 2008 alkanut pankkikriisi, jonka syynä oli Wall Streetin harjoittama/hyväksymä systemaattinen pankkihuijaus lähes katteettomilla luotoilla].

*

Tupakoitsijan tulee saada tupakoida yksityisessä tilassa, mutta talousrikollinen ei saa harjoittaa talousrikollisuutta edes kotonaan. Jos niin käy, hänet pitää siirtää yhteiskunnan ulkopuolelle, gulagiin [ja mieluummin kahleisiin, jottei hän sielläkin pääsisi korruptoimaan yhteisöä].

*

Kumpaa painotamme enemmän – sisällöllistä hyvää [hyötyä ja seurauksia = utilitarismi, pragmatismi] vai oikeudenmukaisuutta [velvollisuuksia ja oikeuksia = Kantin normatiivinen perinne], määrittää sen, miten ymmärrämme etiikan ja ihmisluonteen ylipäätään. Valmista ja definitiivistä vastausta ei ole eikä voi olla eikä tuota vastausta myöskään voi löytää matematiikalla. Joka niin ajattelee, elää numero-abstraktioiden - ei ihmisten - maailmassa.

*

Oikeudenmukaisuus ei siis koskaan palaudu definitiivisesti proseduraalisiin alkutekijöihinsä ja alkuehtoihinsa, jotka voidaan muka mallintaa matematiikalla ja muka johtaa niistä myös käytäntöön, vaan on rationaalisten perustelujen ja irrationaalisen tahdon yhteispäätös, mikä merkitsee, että se on ideologia tämän käsitteen mahdollisimman laajassa merkityksessä.

*

On syytä kysyä, mitä sinä IM kaikella tällä matematiikka-saivartelullasi oikein luulet todistaneesi? Matematiikka elää omaa elämäänsä, ihmiset omaansa, ainakin halujen ja uskomusten tasolla, jotka yhä enenevässä määrin näyttävät muodostuneen moderneimman kapitalismin lisäarvon lähteeksi [ihminen muuttuvana/muutettavana brändinä].

*

Kun ihmisen haluihin ja uskomuksiin sovelletaan näitä sinun teekkarikaavojasi kapitalismin eli pääoman kasautumisen logiikalla, kyseessä on silkka manipulaatio eli ihmisten tarpeilla ja affekteilla keinottelu, mikä ei merkitse optimaalisen hyvän maksimaalista toteutumista oikeudenmukaisuudesta nyt puhumattakaan vaan silkkaa ahneutta, jonka varaan koko kapitalistinen systeemi perimmältään on rakennettu. Ja kuten tunnettua, ahneella on se kuuluisa loppu – olipa hän matemaatikko tai ei. Tai sitten ei, kuten linkki Wall Streetin suurimpien pomojen koskemattomuudesta osoittaa. USA ei ole demokratia vaan parlamentaarinen plutokratia.

*

PS.

Matematiikka [välineenä ei-moraalisten ‘hyvien’ arvioinnissa] voi olla luotettavaa vain empiirisesti mahdollisimman tarkoin määriteltyjen, yksittäisten ‘hyvien’ suhteen jo senkin takia, että hyvä itsessään ei ole mikään maailman luonnollinen ominaisuus. Mahdollisimman tarkasti määriteltyä eli maailmassa konkreettisesti vaikuttavaa hyötyvaikutusta ei näin ollen pitäisi edes nimittää ‘hyväksi’ vaan nimenomaan ‘ei-moraaliseksi hyödyksi’.

*

Hyöty on hyväksi koettu vaikutus, mutta onko kyseessä juuri Hyvän toteutuminen jopa Platonin tarkoittamassa merkityksessä, sitä emme voi johtaa itse matematiikasta ellemme sitten ole joko lukumystikoita [tietyin varauksin Platon, Plotinos aivan varmasti], vulgaarimaterialistisia ja ‘buddhalais’-kapitalistisia pragmatisteja [Tomi, Ironmistress] tai kuten monsieur Alain Badiou, joka lienee tällä hetkellä ainoa henkilö maailmassa, jolle näyttää onnistuneen matematiikan ontologisen käytön mielekkyyden osoittaminen [Cantorin joukko-opin lähtökohdista] ja joka aivan varmasti ymmärtää matematiikkaa substanssin tasolla [filosofisesta ymmärryksestä nyt puhumattakaan] ratkaisevasti enemmän kuin joku amis-teekkari-ironmistress.

*

Badioun Platoniin palaavasta mutta tätä radikaalisti ‘päivittävästä’ filosofiasta [joka kattaa ‘kaiken’ eli totuuden, olemisen ja subjektin] lisää joskus myöhemmin.

*

http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=164&option=com_virtuemart&Itemid=26

*

http://en.wikipedia.org/wiki/John_Rawls

http://en.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/05/negatiivinen-takaisinkytkenta-eli-miksi.html

http://www.hs.fi/kotimaa/Tupakointi+VRn+junissa+loppuu+kokonaan/a1367544821745

http://www.halvi.helsinki.fi/museo/nayttelyt/vaihtuvat_nayttelyt/matematiikka.htm

'Tuo juopotteleva mutta rosvoilunhaluinen heimo'

Tekstiä on alunperin kirjoitettu kommentiksi Finnsanityn päreeseen ‘Nyt ammutaan kovilla: Habermasin mukaan Saksa on tuhoamassa Eurooppaa’.

.
1
Saksa rulettaa nykyään sekä Euroopan Unionin politiikassa että Euroopan talouden ja finanssimaailman foorumeilla. Mestarien liigan loppuottelussa pelaa kaksi saksalaisjoukkuetta. Onko saksalaisten goottilais-natsistinen Lebensraum-nationalismi nyt [jälleen kerran] pääsemässä valloilleen?

2
Olen usein hämmästellyt, miten on mahdollista, että ihmisen perimmäiseen hyvyyteen uskova anarkososialisti voi ‘hyvällä omallatunnolla’ eli affektiivisesta ristiriidastaan piittaamatta hyökätä niin patologisella raivolla päin vastustajiaan kuin sinä Finnsanity teet, mutta tällä kertaa komppaan tekstiäsi [en välttämättä ilman ironiaa]. Sillä Habermas lienee nyt oikeassa eikä hän tällä kertaa haaveile mistään ideaalisesta kommunikaatiosta vaan tietää kokemuksesta, millaisia auktoriteetti-maanikoita saksalaiset voivat olla.

John Maynard Keynes lähti aikoinaan [1919] ovet paukkuen Versailles'n neuvotteluista havaittuaan, että Saksa jyrätään sekä taloudellisesti että henkisesti maan tasalle. Etenkään Ranska eikä lopulta myöskään USA uskonut Keynesin varoitusta, jonka mukaan lähes ikuiseen velkaorjuuteen asti nöyryytetyt saksalaiset lähtevät jossain vaiheessa suurin joukoin marssimaan jonkun tarpeeksi tehokkaan kansankiihottajan perässä kostohaaveet mielessään. Vuoden 1933 lopussa tuo ennustus oli toteutunut.

Mutta onko tosiaan myös tämä nykyinen – rauhan ja yhteistyön – Saksa sisimmässään yhä edelleen se sama roomalaisia ryöstelevien barbaaristen goottien heimo, josta kehkeytyi sittemmin Preussiksi nimetty sekä humanistisesti huippusivistynyt että teollis-teknologisesti über-innovatiivinen kasarmi/sotatalous, joka puolestaan natsien manipuloimana muuttui maailman tehokkaimmaksi tappokoneeksi? Kommunikatiivis-toiminnallista konsensus-järkeä lobbaava filosofi-sosiologi Jürgen Habermas näyttäisi [minulle hieman yllättäen] vastaavan tähän kysymykseen myöntävästi.

On[ko] siis aivan sama, minkälainen ideologia- ja talousmalli Saksassa hallinnoi, koska aina siellä päädytään toistamaan samaa muinaisten goottiheimojen luontoa, joka ilmenee ympäröivien yhteiskuntien ryöstelynä ja valloittamisena? Mikäli historia toistaa itseään, silloin vastaus on jälleen myönteinen ja Habermas näin ollen oikeassa.

3

Habermas lienee tässä kommentissaan osaltaan muistanut myös Nietzschen hilpeän-ilkeää kritiikkiä koskien muinaisten germaani-goottien juopottelevaa ja ryöstelevää heimoa sekä heidän perillistensä eli 1800-luvun saksalaisten nationalistista mentaliteettia, jota Nietzsche erityisesti inhosi. Nietzschen kritiikin kohteeksi joutui epäsuorasti myös Saksassa läpilyöneen luterilaisen pelastusopin ‘ratkaisu’ [= vapaan ratkaisuvallan mahdottomuus], jonka ilmentämä ‘liian’ vahva monergistinen eetos Jumalan armoon varaan jättäytymisestä voidaan tulkita maallisesti alttiudeksi alistua diktaattorin johtoon.

*
Uskonpuhdistuksen jälkeisessä Saksassa on toki aina elänyt paljon myös katolisia, mutta saivartelematta sen enempää Rooman juristi-teologien kehittelemän perimmältään synergistisen vanhurskauttamisopin näennäisestä samankaltaisuudesta luterilaisen monergismin kanssa [PS.] voidaan havaita, että niin Italiassa, Espanjassa kuin Saksassa juuri katoliset papit olivat valmiimpia yhteistyöhön fasistien ja natsien kanssa kuin Bonhoefferin kaltaiset kristinuskoa liberaalimmin ja evankelisemmin julistaneet Luther-teologit.
 

Pitää muistaa, että katolinen kirkko on ‘länsimaisen’ kristillis-teokratian alkuperäinen ilmentymä [PPS.] ja paavi sen ‘diktaattori’, joka oli jo aiemmin historiansa aikana joutunut kamppailemaan valtansa legitiimiydestä maallisten hallitsijoiden kanssa. Päinvastoin kuin Luther ja reformaatio paavi sen sijaan ei de facto koskaan luopunut valtansa legitiimiyden ulotta/u/misesta myös maallisen regiimin alueelle, niin virtuaalista kuin tuo valta jo parin viime vuosisadan ajan on ollutkin.

PS.

Katoliselle päinvastoin kuin luterilaiselle armo ei ole niinkään Jumalan ‘vapauttava käsky’ [vrt. Kant ja ‘tietoisuuden vapaan kausaliteetin’ asettama kategorinen imperatiivi], jota 'pitää spontaanisti totella’ vaan [armo-]lahja [kristillinen hyve], jota voi omien psykologisten taipumustensa mukaan käyttää ja kehittää hyvin tai huonosti. Ylipäätään armo ei luterilaiselle ole mikään annettu ‘oma’ lahja vaan pikemminkin ‘korkeamman kohtalon/järjen’ säätämä toimintaohje/’päiväkäsky’.

PPS.

Kristinusko ei kuitenkaan alunperin ollut mitään maallis-poliittista vapautuksen ideologiaa [erotuksena anarko-sosialistien a) höyrypäisiin antivaltio-utopioihin, b) ‘hallusino-geneettiseen’ oletukseen ihmisluonteen perimmäisestä hyvyydestä ja c) väärinkäsitykseen tietoisuuden panteistis-affektiivisesta ontologiasta] eikä myöskään itämaista yksinvaltiaan palvontaa vaan juutalaisen liittonomismin perillinen ja sen messiaanisen tradition jatkaja, mikä ilmeni eskatologisena lopun ajan julistuksena eli ‘paluuna tulevaisuuteen’ Isän Jumalan valtakuntaan, josta ihminen oli aikoinaan hairahtunut synnin seurauksena synnin tielle materiaaliseen maailmaan. 

Kristillisessä uskon- ja metafysiikan mentaliteetissa yhdistyivät näin ollen kreikkalais-itämainen henkien ja voimien gnostilaisuus [sielun pre-eksistenssi ja polyteistinen animismi] sekä juutalainen lankeemuksen eli erehtyvän ja etenkin tottelemattoman tahdon ja siitä seuraavan synnin korostus.

4

‘Loppu tulee pian. Valmistautukaa Jumalan tuomioon!’ - - Eikö juuri Hitler vienyt tämän maan piiriin tasalle siirretyn eskatologis-messiaanisen ajattelutavan karmeaan loppuunsa asti. Saksalaiset valittuna kansana. - - Päättyykö Bayern München - Borussia Dortmund tasapeliin, jonka Saksan kansa voittaa ja häviää yhtä aikaa? Jälleen kerran.

*

http://finnsanity.blogspot.fi/2013/04/nyt-ammutaan-kovilla-habermasin-mukaan.html

http://www.cartoonstock.com/directory/s/sack_of_Rome.asp

Vappu 2013

Pekka Streng & Tasavallan Presidentti – Sisältäni portin löysin

........

LP Magneettimiehen kuolema
Love LRLP 28, 1970
Pekka Valter Mattias Streng (s. 26.4.1948, k.11.4.1975)

*

http://www.youtube.com/watch?v=jX_5qzmxjWk

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Streng

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavallan_Presidentti_%28yhtye%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettimiehen_kuolema

http://www.gemilo.com/yritysblogi/gemilo-toivottaa-iloista-vappua-kaikille/

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
    Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
    Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
    Nuku tähti helmassa päivän.

*

http://www.youtube.com/watch?v=xsTo1RIZjJ0

http://mentalfloss.com/article/31633/how-did-6-feet-become-standard-grave-depth

Pohjolan tytär

 

The Danish National Radio Symphony Orchestra.
Leif Segerstam, conductor.

Op. 49 Pohjola's Daugter tytär (Pohjolan tytär), symphonic fantasy. Completed in 1906; first public performance in St Petersburg, 29th December 1906 (Orchestra of the Marinsky Theatre under Jean Sibelius).
Pohjola's Daughter is one of Sibelius's most popular symphonic poems. It was not until the late 1990s that scholars were able to work out the complicated stages of its composition.
The difficulties were caused by several intertwining ideas and projects that were going on at the same time. One of these comprised the "Daughter of Nature" material. Another project was the third symphony, and a third was Night Ride and Sunrise. A fourth project consisted of the sketches to In memoriam and a fifth the oratorio . Marjatta, which Sibelius was planning on the basis of Jalmari Finne's libretto, starting from June 1905. Finne wrote enthusiastically about this project:
"Sibelius talked about music in such a beautiful way. He also said: 'Music is for me like a beautiful mosaic which God has put together. He takes all the pieces in his hand, throws them into the world, and we have to recreate the picture from the pieces.'"
The mosaic metaphor is apt. Without knowing it, Sibelius was unknowingly already composing Pohjola's Daughter, but initially he called the earliest form of the work "Luonnotar" (Daughter of Nature). This is not the Luonnotar we know from 1913, which is why it is customary to write about the earlier project using quotes. It is not surprising that the Marjatta and Luonnotar ideas were equally fascinating to Sibelius. The female figures are mythologically very close to each other. Marjatta gives birth to the Saviour, Luonnotar to the world.

 *

http://www.youtube.com/watch?v=s_hbNeq0qy8

http://en.wikipedia.org/wiki/Pohjola%27s_Daughter

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjolan_tyt%C3%A4r_%28s%C3%A4vellys%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjolan_tyt%C3%A4r

http://fi.wikipedia.org/wiki/Leif_Segerstam

http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p1a1&s=p1a1s2&h=hp1a1&f=fp1s

http://www.archambault.ca/helsinki-philharmonic-orchestra-orchestra-sibelius-symphony-no-4-pohjolas-daughter-finlandia-ACH001662825-en-pr

Aion lumota sinut

Creedence Clearwater Revival - I put a spell on you – live at Woodstock, 1969

*

http://www.youtube.com/watch?v=7lShcgK3-gs

http://en.wikipedia.org/wiki/I_Put_a_Spell_on_You

'On metsät Pohjolassa sankat, tummat/ ne ikisalat, haaveet hurjat loi/ asunnot Tapion on siellä kummat/ haltiat väikkyy, hämyn äänet soi'

Tapiola kuuluu Sibeliuksen vahvaan myöhäiskauteen. Se oli Sibeliuksen viimeinen suurimuotoinen orkesteriteos ja moni musiikintutkija pitää sitä säveltäjän parhaiden sinfonioiden veroisena. Sibeliuksen musiikin englantilainen esitaistelija Cecil Gray sanoi Tapiolasta: "Vaikka Sibelius ei olisi kirjoittanut mitään muuta, tämä teos riittäisi sijoittamaan hänet kaikkien aikojen suurimpien mestareiden joukkoon."

 

 

 

Jean Sibelius' tone poem Tapiola (1926). Paavo Berglund (1929--2012) conducts the Finnish RSO in 1992.

*

The Danish National Symphony Orchestra
Leif Segerstam, conductor.

*

Sibelius, Tapiola, Neeme Järvi [DGG]

 

Sibelius' powerful landscape of cool waters, endlessly forests and massive rock formations in a mighty composition on one single theme, with completely new sounds. This must be one of the best compositions for the Symphony Orchestra ever made. The shots are taken from the film Sibelius - the early years, but I've edited them in a completely different matter.

*

http://www.youtube.com/watch?v=qcbCyhW5gEc

http://www.youtube.com/watch?v=vca62aTFE90

Jean Sibelius : Tapiola, op. 112, Tone-poem, Berliner Philharmoniker, Herbert von Karajan, direction.

*

http://www.youtube.com/watch?v=yFmt91a92g4

http://www.youtube.com/watch?v=leuqAROsb38

Sibelius, Tapiola, Adrian Boult [LPO]

*

http://www.youtube.com/watch?v=H5MlLKxQqiY

Sibelius : Tapiola, Op. 112
Sir Thomas Beecham (Conductor)
Royal Philharmonic Orchestra
(Rec.1946) Public Domain

*

http://www.youtube.com/watch?v=a2dd00QO2HU

http://www.youtube.com/watch?v=n0Xtg_pbLr0

http://www.youtube.com/watch?v=Yy0_zqEOp4A

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapiola_%28Sibelius%29

http://en.wikipedia.org/wiki/Tapiola_%28Sibelius%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinfoninen_runo

http://dustofhue.com/1998/05/symphonies-6-7-tapiola-lahti-vanska-bis/