Idean mukainen elämä

 

Set Theory and the Foundations of Mathematics

*

Idean mukainen elämä

.

“Kutsun ‘ideaksi’ sitä, minkä nojalla yksilö luo käsityksen maailmasta, hänet itsensä mukaan lukien, heti kun hän on totuusprosessiin liityttyään tullut osaksi uskollista subjektia. Vain idea saa yksilön, ihmiseläimen,elämän ottamaan suuntansa totuudesta. Tai toisin sanoen, idea toimii välittäjänä yksilön ja totuuden subjektin välillä – ‘subjekti’ viittaa tässä siihen, mikä maailmassa antaa suunnan tapahtuman jälkeiselle ruumiille.

.

Tämä sanan idea’ merkitys on oma tulkintani platonilaisesta ideasta, ja aivan erityisesti ‘hyvän ideasta’, jolle seuraava Valtion yhtä kuuluisa kuin arvoituksellinen katkelma on omistettu. Jos korvaamme sanan ‘hyvä’ – jonka loputtomat moralisoivat teologiat aina antiikin uusplatonismista lähtien ovat turmelleet – sanalla ‘tosi’ tai ‘totuus’, voimme kääntää Platonin sanat seuraavalla tavalla:

.

Ainoastaan sikäli kuin se, mikä voidaan tietää on totuudessa, voidaan sanoa, että se tiedetään olemisessaan. Se ei kuitenkaan ole velkaa toden idealle tai totuudelle vain sitä, että se voidaan tietää [olemisessaan], vaan myös tiedettynä-olemisensa, nimittäin sen mikä sen olemisessa ‘on’ vain siinä määrin kuin sitä ajatellaan. Tästä huolimatta totuus itse ei kuulu sen järjestykseen, mikä on ajattelun saavutettavissa, sillä vasta se tuo tämän järjestyksen esiin ja siten sillä on oma erityinen tehtävänsä ja se edeltää kaikkea ja on myös kaikkea voimakkaampi [*].

.

Platonin ongelma – joka edelleen askarruttaa myös meitä – on saada selville, kuinka kokemuksemme vain jostain tietystä maailmasta [se mikä voidaan tietää, ‘tiedettävissä oleva’] voi antaa meille pääsyn ikuisiin, universaaleihin ja tässä mielessä maailmojen rajat ylittäviin totuuksiin. Jotta tämä ilmiö olisi mahdollista, täytyy Platonin mukaan myös tämän kokemuksen itsensä olla jollain tavalla ‘totuudessa’, ja tämä immanenssi '- totuudessa oleminen - on ymmärrettävä täysin kirjaimellisesti: ainoastaan sikäli kuin kaikki meidän kokemusmaailmamme objektit sijaitsevat myös samassa ulottuvuudessa totuuden kanssa, ne voidaan tietää, ei ainoastaan erityisyydessään, vaan myös itse olemisessaan. Ja Platon lisää, että jos maailmassa oleva objekti kyetään näin käsittämään olemisessaan, tämä johtuu siitä, että se osa objektia, joka on vain sikäli kuin sitä ajatellaan, on ‘totuudessa’. Olemme näin saavuttaneet pisteen, jossa objektin olemista ei voi erottaa siitä, mikä tästä olemisesta on ajateltavissa. Tämä piste, jossa objektin erityisyyttä ja objektin ajattelemisen universaalisuutta ei voida enää erottaa toisistaan, on juuri se, minkä Platon nimeää ideaksi. Ja mitä lopulta tulee ideaan itseensä, kun se kerran on olemassa ainoastaan kyvyssään tuoda objekti esiin ‘totuudessa’ ja siis kyvyssään todistaa jonkin universaalin olemassaolosta – idea itse ei ole esitettävissä, sillä se itse on toden esitys. Sanalla sanoen, ei ole olemassa idean ideaa. Tämä puute voidaan sitä paitsi nimetä ‘totuudeksi’. Näin idea on tosi, koska se paljastaa olion totuudessa, ja siinä on siis aina kyse toden ideasta, mutta toisaalta se mikä on totta ei koskaan voi olla pelkkä idea. [....]”

.

[*] Käännös seuraa Badioun omaa käännöstä kreikan kielestä.Vrt. Platon, Valtio (Teokset IV), suom. Marja Itkonen-Kaila, Otava, Helsinki, 1999 [1981], 508e-509b [s.243]: ‘Sitä, mikä antaa tiedon kohteille totuuden ja tietoon pyrkivälle tietämisen kyvyn, voi siis nimittää hyvän ideaksi, ja sinun tulee ajatella, että se on ymmärrettävä tiedon ja totuuden alkusyyksi. [....] - Ja ettei hyvällä ole tiedon kohteisiin vain sitä vaikutusta, että ne voidaan tietää, vaan että hyvä antaa niille myös olemassaolon ja olevaisuuden, vaikka hyvä ei itse olekaan olevaista vaan kohoaa arvoltaan ja voimaltaan olevaisen yläpuolelle’ (Suom. huom.)

.

Alain Badiou: Filosofian puolesta, Kaksi manifestia [s.178-180]

.

PS.

Pidettiinpä Alain Badioun 'matemaattista' filosofiaa sitten intellektuaalisena metafysiikkana [Scruton] tai ei, niin tässä siteerattu Badioun Platon-tekstin tulkinta natsaa silti erittäin lähelle sen kanssa, miten minä olen ymmärtänyt representaation perimmäisen mielen tai ontologian. Tosin Platonille ja Badioulle idea vaikuttaa olevan jotain sisällöllisesti enemmän [eli 'totuus'] kuin pelkkä ajattelevan [reflektoivan] ymmärtämisen ‘akti’. Minulla sellaisesta ei ole tietoa [toistaiseksi].

*

http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=164&option=com_virtuemart&Itemid=26

http://en.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alain_Badiou

http://www.settheory.net/