Kosto, laki, armo ja karma

'Provokatiivis-kasvattava’ kommentti Ironmistressille hänen päreeseensä ‘Miksi en ole kristitty, osa II’.

.

1

Armon vastakohta ei ole laki vaan kosto. Niinpä laissa säädetty rangaistus ei voi olla pelkkää kostoa jos kohta ei armoakaan. Armo voi tulla vain Jumalasta, jos on tullakseen, sillä ihmisillä on aina pyyteelliset syynsä antaa anteeksi. Ihmisten välinen rakkaus voi olla pitkämielistä, mutta silti se perustuu vähintäänkin vastavuoroisuuteen pyyteessä ja tarvitsee kestääkseen kuuliaisuutta. Armo sen sijaan vapauttaa ihmisen kaikesta muusta paitsi yksilöllisestä eksistenssistään jättäen hänet samalla ‘alastomaksi’ muiden yhtä alastomien edessä: tällainen minä olen: olemassaololleni ei ole muuta syytä kuin se, että minut on armahdettu – ilman ehtoja.

.

2

Rikolliset pitää tietysti saattaa vastuuseen teoistaan, mutta he eivät menetä armoa. Muutenhan heidät pitäisi sulkea loppuiäkseen vankilaan ja siihen ei yhteiskunnalla ole varaa eikä tilaakaan. Kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä rikollisia ajatuksia ja suunnitelmia, jopa tekoja, joista ei ole jääty kiinni.

.

3

Jos laki ei olisi oikeuden ja kohtuuden väline, ei oikeusjärjestelmiä oikeastaan edes tarvittaisi, koska mikään ei silloin erota niiden tarkoitusta pelkästä kostosta. Ja se, joka kostosta nauttii, rakentaa tietysti ‘itsensä näköisen’ lain. Niinpä en ymmärräkään, Ironmistress, että vastustat kuolemarangaistusta. Mutta sehän ei todellakaan ole ainut eikä edes pahin sisäinen ristiriita sinun ajattelussasi. Ajattelun epäjohdonmukaisuuksia ei tietenkään voi välttää [1], mutta ne pitää pystyä tunnistamaan ja tunnustamaan. ‘Buddhalaiselta koston enkeliltä’ tällainen oivalluskyky näyttää kuitenkin puuttuvan.

.

4

Karman laki on yhtä aikaa sekä triviaalia [siitä ei de facto voi päätellä etukäteen yhtään mitään] että horoskooppeihin verrattavaa taikauskoista höpinää, jolla omat itsekkäät motiivit kätketään buddhalaisuuden maireaan hyväntahtoisuuteen. Mutta miten luonnoltaan perustavasti paha ihminen [ihmislaji] voisi olla uskottavasti edes hyväntahtoinen ilman perusteellista mielenmuutosta, joka nousee kaikkia, ei vain joitain ihmisiä, koskevasta armosta?

.

5

En väitä, etteikö buddhalaistyyppistä tekopyhyyttä ja fatalismia löytyisi yhtä lailla kristinuskosta. ‘Järkevässä’ kristillisessä monergismissa ei kuitenkaan väitetä, että ihminen pystyy pelastumaan [pääsee nirvanaan] sekä omilla ansioillaan/teoillaan että myös silloin, kun karma-lotto häntä suosii [mikä jo sinänsä tekee hyvistä töistä täysin merkityksettömiä tulevaisuuden kannalta/vrt. predestinaatio-oppi]. Mikä looginen sekasotku. Mikä psykologinen dissonanssi.

.

6

Et sitä paitsi näytä vieläkään ymmärtävän kalvinismin teologista ‘itsepetosta’. Minun mielestäni predestinaatio-oppiin uskovan pitäisi joko tappaa itsensä tai luopua uskostaan tehdäkseen johdonmukaisen päätelmän predestinaatiosta. Menestys pelastuksen ‘mittarina’ on tekopyhyyttä ja omahyväisyyttä, sillä predestinaatio [‘karma-arvonnan’ tavoin] on kuin lottoa, jonka tulosta ei voi tietää eikä ennustaa. Jos ihminen on ytimeltään paha ja predestinaatio-oppi otetaan todesta, niin ei siinä juuri vaihtoehtoja jää, koska Jumala on silloin pikemminkin kuin natsi-sadisti, joka valitsee teloitukseen joutuvat keskitysleirivangit jollain random-menetelmällä [esim. joka toinen henkilö rivistä, muut pelastuvat – sillä kertaa] kuin ‘lupaus’ edes sattumanvaraisesta armosta [jota siis sattuman ja välttämättömyyden jollain triviaalilla tavalla yhdistävä karma-lottokin ilmentää].

.

7

Ihmisen omalle tahdolle on kuitenkin pakko jättää jonkinlainen valinnan mahdollisuus, olkoon tuo mahdollisuus de facto vaikka miten illusorista [‘pelastus’ kun ei ole tämän puoleinen tapahtuma kuin ‘optiona’]. Tärkeintä on, että ‘löydämme/meille annetaan’ sellaista toivoa, joka voi toimia olemassaolomme mielekkyyden ‘kannustimena’. Armo nimenomaan mahdollistaa ja täydentää maallisen lain puitteisiin asettuvan toivon, mutta ei suinkaan täysin korvaa sitä. Ilman suhteellisesti [sillä vapaus ei ole jokin absoluuttinen olemus, muttei myöskään psykologinen taipumus] vapaata tahtoa myös uskon asioissa [ja siten yksinomaan pelkän armon eli ‘hyväntahtoisen? sattuman’ varassa] olisimme [mikäli pysytään loogisesti johdonmukaisina loppuun asti] joko kykenemättömiä uskoon [ja itse asiassa kaikkeen hyvään] eli robotteja [= ei tahdon vapautta] tai masokisteja [= predestinaatio-opin psykologinen seuraus].

.

8

En siis ole mikään dogmaattinen monergisti. Armon ei pidä olla ‘halpaa’ vaan ‘kallista’, kuten natsien 9.5 1945 teloittama teologi Dietrich Bonhoeffer ajatteli. Merkitköön kallis armo syvästi katuvan ja kärsivän saavaa armoa ja halpa armo tuosta vain syntinsä ilman mielenmuutosta [esim. ripillä] tunnustavan saamaa ‘automaattista’ anteeksiantoa [ja ensi kuussa taas uudestaan; katolinen armo kun ei ole ‘pitkävaikutteista’: vasta Luther kehitti pitkävaikutteisen: so. elinkautisen armon (tosin Melanchton myöhemmin lievensi tämän lopullisen ‘vapauttavan tuomion’ määräaikaiseksi). Juristi Calvin tehosti forenssista armoa ‘itsehoidollisella optio-vaihtoehdolla’: sitä saa ostaa [ja myydä - tietenkin] ilman reseptiä ‘Pelastuslaitoksen’ apteekista, koska Calvinin mukaan yliannostuksen vaaraa ei armon hankkimisessa ja nauttimisessa ole: onhan predestinaatio jo määrännyt kohtalomme].

.

9

Kumpi näistä ‘armoista’ osoittautuu Jumalan edessä ‘arvostettavammaksi’, halpa vai kallis, ei ole enää ihmisen päätösvallassa, mutta välinpitämätön hän ei tässä asiassa voi eikä saakaan olla [ks. PS.]. Tässä kohtaa saatan olla Ironmistressin kanssa samoilla linjoilla ja tässä mielessä myös buddhalaisuus voi näyttäytyä loogisesti ja psykologisesti hyväksyttävältä -[?]

*

PS. - ‘[...] Paavali kirjoittaa: En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen. Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat.’

*

[1] Sitä paitsi täydellinen logiikka on suljettu, triviaali systeemi, joka ei ihmiskokemusta kosketa, ellei sitten saada ‘mystisiä kicksejä’ theoriasta [ikuisten ideoiden ‘katselemisesta’], kuten Platon ja hänen perillisensä [varhainen kristillinen teologia, uusplatonismi, Tuomas Akvinolaisen aristoteelis-uusplatonistinen tomismi (visio beata)]. - - No, kicksejä ‘todellisuuden katselusta’ ylipäätään saavat eivät ainoastaan käsiterealistit vaan myös kvanttifyysikot, kosmologit ja etenkin arkitodellisuuden inflatorisesta teknistymisnopeudesta hurmioituneet teknologit. Esko Valtaojalle jopa pelkkä sähköjunamatka Helsingistä Hyvinkäälle vastaa melkein pyhiinvaellusta verrattuna saman matkan vaivalloiseen kävelyyn tai täryyttävään hevoskyytiin.

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2014/05/miksi-en-ole-kristitty-osa-ii.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Dietrich_Bonhoeffer

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dietrich_Bonhoeffer

http://koti.mbnet.fi/mattipo/saarnat/saarna230105.html