Ironmistress kirjoitti päreensä ‘Avioero ja älykkyys’
kommentissa: ‘Älykkyyden ja ulkonäön välillä on selkeä korrelaatio: älykkäät
ihmiset säilyvät hyvin.’
.
Mikäli kyseessä ei ole harkittu provokaatio, joka on asia
erikseen, niin eihän tällaista ‘korrelaatiota’ voi pitää edes
kyökkipsykologisointina vaan nimenomaan eugeniikkana eli enemmän tai vähemmän
‘tieteelliseen asuun’ naamioituna piilorasistisena
bullshittina, jonka kytkökset todellisuuteen löytyvät sinun omista
projektioistasi, ennakkoluuloistasi ja toiveunistasi [1].
.
Ne ihmiset, joista pidämme
henkilökohtaisesti [kyse on siis preferenssistä eli ‘makuasiasta’] ovat aina
‘kauniita’, kun taas ne, joista emme pidä ovat ‘rumia’ [kukaan ei rakastu
‘rumaan’ ihmiseen]. Ihmettelenkin siis, miten sinulla ylipäätään voi olla
älyllistä omaatuntoa väittää, ettet tässäkin tapauksessa sekoittasi
sumeilemattomasti tosiasioita ja arvoja keskenään? Vastaus kuuluu: siksi, koska
sinä et joko ymmärrä tai et jostain syystä edes halua ymmärtää koko ongelman
perimmäistä luonnetta tietoteoreettisesti ja semanttisesti
[2].
.
Toisaalla käsittelet asioita ja ilmiöitä
täysin emotionaalisista lähtökohdista, toisaalla rakentelet näistä
tunne-asenteistasi argumentti-palapelejä kuin ne olisivat toisiinsa hitsattavia
teräslevyjä, joista rakentuu ‘objektiivinen näkemys’. Tämä käytäntö varmaankin
toimii hyvin insinööritieteissä mutta ei tiedon filosofisessa analyysissa.
Saatat olla hyvä insinööri [tai vastaava], mutta filosofinen ymmärryksesi on
vähintäänkin alkeellista, mistä ‘yhdistelmästä’ osaltaan seuraa ensimmäisessä
kappaleessa todettu asiaintila.
.
[1] ihmiset toki useinkin päättelevät asioista ja ilmiöistä samaan tapaan
kuin sinä [myös minä teen niin], mutta tunnustakoot samalla olevansa
ennakkoluuloisia. Tieteeseen ja totuuteen vetoaminen preferenssien
oikeuttamisessa sen sijaan kuvottaa minua.
.
[2] Tosiasioiden ja arvojen välisessä erossa/kytköksessä on
kyse ontologisesta dilemmasta [*], koska tosiasioista triviana ei todellakaan
voi seurata mitään ei-triviaalia eli tiedollisesti merkityksellistä ilman aina
jo annettua ‘semanttista kontekstia’ [vrt. myös kokemuksen transsendentaaliset
ehdot]. Tästä seuraa, että ihminen tietoisena ja rationaalisena olentona ei elä
triviaalissa todellisuudessa vaan aina jo itse ‘luomassaan’ todellisuuskuplassa,
jossa tosiasiat kuuluvat aina jo väistämättä johonkin todellisuuskielipeliin
ollakseen tiedollisesti selitettävissä ja ‘hallittavissa’.
.
[*] Kyse on kahden eri olemisen tavan välisestä suhteesta, joka on kielen
luoma. Kielen pitäisi ‘hävittää’ itsensä, jotta tämä ‘suhde-ongelma ratkeaisi’
[vrt. ‘mistä ei voi puhua, on vaiettava’/Wittgenstein].
*
4 comments:
Niin, miten sen ottaa. Sarvikuonojen mielestä sarvikuonot ovat kauniita.
Ehkä olisi pitänyt sanoa "esteettisesti miellyttäviä". Mutta tällainen yhteys estetiikan ja älykkyyden välillä todella on.
Voit toki kiistää sen ja kutsua sitä rasismiksi. Tällöin joudut taistelemaan tiedettä vastaan.
Ikävä kyllä älykkäät ihmiset kypsyvät muutoinkin myöhemmin; älykkäillä ihmisillä kauneus puhkeaa vasta kahdenkympin tuolla puolen - siis sen jälkeen, kun sillä kauneudella ja ulkonäöllä todella on ollut merkitystä eli teininä.
Tässä on catch. Älykkäät ihmiset alkavat esteettisesti miellyttää vastakkaisen sukupuolen silmää vasta sen jälkeen, kun parinmuodostuksen ensimmäinen kierros on jo ehtinyt tapahtua. Yleensä sitä ennen he ovat, varsinkin jos ovat olleet miehiä, jääneet kokonaan ilman; tämä puolestaan ei voi olla vaikuttamatta psyykeen.
Eli älykkyys on positiivinen mutta ei kovin haluttava ominaisuus ulkonäöksellisesti.
'Tällöin joudut taistelemaan tiedettä vastaan.'
Sanotaanpa asia vaikka näin.
Joko meidän on a] tunnustettava tiede rasistiseksi projektiksi, joka kuvaa ihmistä ja evoluutiota objektiivisesti ja hylättävä rasismin käsite kokonaan tai b] pidettävä kiinni rasismin käsitteestä sekä rasismin ‘epäsuotavuudesta’, jolloin emme voi emmekä saa [ollaksemme eettisesti ‘kelvollisia’ ihmisiä] samanaikaisesti legitimoida tieteen tulosten ilmiselvästi ‘rasistisia preferenssejä’ tieteen objektiivisuudella ja auktoriteetilla.
Joko siis a] tunnustetaan ja hyväksytään evoluution ‘rasistinen luonne’ muutoksen luonnollisena ‘pyrkimyksenä ja ominaisuutena’ tai b] asetutaan evoluutiota ja siten tiedettä ‘vastaan’ [edellyttäen siis että tiede kuvaa todellisuutta objektiivisesti], koska vastustetaan rasismia.
Ei mikään kovin ‘mukava’ asetelma. Pikemminkin absurdi. Kumman näistä kahdesta vaihtoehdosta sinä valitsisit? Kolmas vaihtoehto on nimittäin tekopyhyys ja/eli piilorasismi.
Luulottelet itsestäsi ja tieteestä aivan liikoja. Tiede ei käytännössä ole arvovapaata [vaikka sen teoriassa pitäisi olla], ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan, ja itse asiassa juuri Aristoteles, joka ‘hajotti’ tieteen ja tiedon platonisen ‘ykseyden’ [jossa kieltämättä oli yhtä aikaa sekä harmonisia, skeptisiä, että totalitaarisia ‘piirteitä’] ‘toi’ metodisessa pluralismissaan arvot [‘tiedolliset hyveet’] tieteen olennaiseksi osaksi.
Et sitä paitsi tainnut täysin ymmärtää asetelmaani. Et voi astua ulos tästä dilemmasta valitsematta jotain noista kolmesta vaihtoehdosta. Se kolmas vaihtoehto on jätetty nimenomaan ‘sinua varten’.
Minun periaatteellani totuudesta puhuminen on kuitenkin vietävä niin pitkälle kuin vain mahdollista [Platonin sokraattisella ehdottomuudella, ehkä jopa Nietzschen ratkaisuun päätyen], vaikka sen hintana olisi ei ainoastaan skeptisismi vaan nihilismi. Kaikki muu on pelkkää tekopyhää venkoilua, jolla kätketään sellaiset preferenssit, jotka mitä ilmeisimmin osoittautuvat täysin totuudenmukaisessa tarkastelussa omien turvallisuus-, valta- ja arvointressien verukkeeksi. Jos sinä tämän tunnustat, niin puhut täyttä totta. Mutta älä ikinä tule tarjoamaan minulle tiedettä auktoriteetiksi, jolla ‘sinun totuutesi’ muka legitimoituu. Tiede on [ainakin sen ymmärtääkseni pitäisi olla] deskriptiivinen tutkimusväline, joka ei itsessään voi legitimoida yhtään mitään.
‘Tässä on catch.’
Aha. Nyt minä ymmärrän. Tarkoitit ‘sisäistä kauneutta’. Mikset heti sanonut. Sisäinen kauneus on kuitenkin ihan eri asia kuin anatomis-fyysinen kauneus.
Post a Comment