Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
May 16, 2014
Mysteeri
Suurin mysteeri on se, että mitään mysteeriä
ei ole.
Voi hurja, mun piti lukea tämä viimeisin PÄRE sinulta, mutta luinkin tuon edellisen ja tipautin sinne tarpeeni saada kosketusta kieleesi, siis kielellistä kosketusta.
No, tämä on niin lyhyt ja selkeä. Että otan heti kantaa. Joku sanoo:" Suurin mysteeri on se, että mitään mysteeriä ei ole."
Ajattelen - - - No nyt! Nyt minä sanon mielipiteeni (kun keksin sen): Minun mielestä KAIKKI on mysteeriä maan päällä! Koko maapallo ihmisineen, eläimineen, kasveineen, kivineen , kallioperäineen, tulipalloineen sen sisällä, kaikki, kaikki on pelkkää mysteeriä, ihmettä. Vai voiko joku selittää minulle miksi kaikki sekä maapallolla että avaruudessa on mitä on ja miksi? Voiko kukaan sanoa minulle mitä on elämä ja mistä se tulee? Kuka keksi elämän? Tiedemiehet? Tähtitieteilijät? Jumala? (jotkut sanovat, että Jumala, mutta eikö ihmiset keksi jumalia niin, että niitä on iso lauma, jokaisella melkein omansa? Ja jos se on toisinpäin, että Jumala on keksinyt ihmisen, niin mistä se Jumala sitten tulee ja milloin se on syntynyt? Ai ollut aina, ikuisesti? Mutta onko sillä perhettä? No jotkut sanovat että on ainakin poika. Mutta juutalaiset väittävät ettei se TÄMÄ Jeesus ole Jumalanpoika, vaan se on vasta tulossa? Kuka tietää kummat on oikeassa?
EI, ei. Elämä on Suuri Mysteeri kaikkine lieveilmiöineen! Minun mielestä. (Voin olla väärässä.) Kuka kertoisi minulle totuuden?
Jotenkin tuntuu siltä, että tällaisessa asiassa [olemisen olemassaolon ongelma] asettuminen jollekin kannalle on pikemminkin koko kysymyksen perusteellista väärinymmärtämistä kuin adekvaatti ja relevantti [asianmukainen- ja asian selventämiseen soveltuva] yritys saada siihen selvyyttä. Koskee tietysti myös minun omia pohdintojani. .... Suurin mysteeri on se, ettei mysteeriä ole tai se, ettei sitä ainakaan pystytä ‘paikallistamaan’. Silti mysteeri on koko ajan jollain tavalla olemassa tai ainakin 'läsnä', koska kysymyksemme eivät koskaan lopu, vaikka vastauksia tulisi miten paljon tahansa. Olemassaolo on ‘tyhjentymätön’
8 comments:
Voi hurja, mun piti lukea tämä viimeisin PÄRE sinulta, mutta luinkin tuon edellisen ja tipautin sinne tarpeeni saada kosketusta kieleesi, siis kielellistä kosketusta.
No, tämä on niin lyhyt ja selkeä. Että otan heti kantaa. Joku sanoo:" Suurin mysteeri on se, että mitään mysteeriä ei ole."
Ajattelen - - - No nyt! Nyt minä sanon mielipiteeni (kun keksin sen): Minun mielestä KAIKKI on mysteeriä maan päällä! Koko maapallo ihmisineen, eläimineen, kasveineen, kivineen , kallioperäineen, tulipalloineen sen sisällä, kaikki, kaikki on pelkkää mysteeriä, ihmettä. Vai voiko joku selittää minulle miksi kaikki sekä maapallolla että avaruudessa on mitä on ja miksi?
Voiko kukaan sanoa minulle mitä on elämä ja mistä se tulee? Kuka keksi elämän? Tiedemiehet? Tähtitieteilijät? Jumala? (jotkut sanovat, että Jumala, mutta eikö ihmiset keksi jumalia niin, että niitä on iso lauma, jokaisella melkein omansa? Ja jos se on toisinpäin, että Jumala on keksinyt ihmisen, niin mistä se Jumala sitten tulee ja milloin se on syntynyt? Ai ollut aina, ikuisesti? Mutta onko sillä perhettä? No jotkut sanovat että on ainakin poika. Mutta juutalaiset väittävät ettei se TÄMÄ Jeesus ole Jumalanpoika, vaan se on vasta tulossa?
Kuka tietää kummat on oikeassa?
EI, ei. Elämä on Suuri Mysteeri kaikkine lieveilmiöineen! Minun mielestä. (Voin olla väärässä.) Kuka kertoisi minulle totuuden?
Se on mysteeri, että me ylipäätään pohdimme mysteeriä. Emme voi olla pohtimatta. Tavalla tai toisella.
Asetun Liisun kannalle: se vasta mysteeri on, että on Joku/Jokin/Jotakin pohtimassa Mitään.
Niinhän minä lisäyksessä sanoinkin, Tapsa.
Jotenkin tuntuu siltä, että tällaisessa asiassa [olemisen olemassaolon ongelma] asettuminen jollekin kannalle on pikemminkin koko kysymyksen perusteellista väärinymmärtämistä kuin adekvaatti ja relevantti [asianmukainen- ja asian selventämiseen soveltuva] yritys saada siihen selvyyttä. Koskee tietysti myös minun omia pohdintojani.
....
Suurin mysteeri on se, ettei mysteeriä ole tai se, ettei sitä ainakaan pystytä ‘paikallistamaan’. Silti mysteeri on koko ajan jollain tavalla olemassa tai ainakin 'läsnä', koska kysymyksemme eivät koskaan lopu, vaikka vastauksia tulisi miten paljon tahansa. Olemassaolo on ‘tyhjentymätön’
Kyllä mysteeri on.
Vaikka ihminen poistaisi itsensä maailmasta, esim. ydinsodalla, mysteeri jäisi.
Mistäs tiedät? Sinähän olisit silloin kuollut.
Ihminen kaipaa mysteerioita, ei mysteerio ihmisiä.
Post a Comment