Tosiasiallinen ystävä

Onko tämä hyvää vai huonoa taloustiedettä?

.

Kommentti Tiedemiehen kommenttiin Ironmistressin päreessä Vaahtokarkkidilemma.

. 

Tiedemies kirjoitti: ‘Käytännössä markkinat eivät toimi täydellisesti, koska MBA-opinnoissa on huonoa taloustiedettä.’

.

Kiitos vain jälleen asiallisesta informaatiosta, Tiedemies. Toki tarvitsen myös ns. faktoja jos ei muuten niin ad hoc taustatueksi, jottei polemiikkiani voisi liian helposti leimata pelkäksi salaliittoteorisoinniksi. Mutta että huono taloustiede? Täydelliset markkinat [joka on utopia siinä missä kommunismikin]? Miksei MBA-opinnoissa sitten opeteta hyvää taloustiedettä? Kenen etu on huonon taloustieteen viljeleminen johtamisen perustutkintotasolla? Tai miksi en kysyisi vielä suoremmin ja samalla yleisemmin? Väitätkö, että hyvän taloustieteen opettaminen, mitä ihmettä se sitten onkaan, voisi estää kapitalismia ajautumasta niihin kupruihin, mihin se näyttää väistämättä ellei peräti rakenteellisen ristiriitaisuutensa vuoksi ajautuvan? Entä väitätkö edelleen, että rahamarkkinoitten vapauttaminen [esim. Glass-Steagall Act’in lopullinen purku 1999] oli ytimeltään järkevä päätös ei ainoastaan lokaalin markkina-dynamiikan vaan myös globaalin maailmatalouden kannalta, mikä ei tarkoita vain 2008 veroparatiiseihin kuin Liisan ihmemaahan kadonneita biljoonia vaan myös keskiluokan ja ‘alemman’ väen asuntosijoitusten arvon kadonneita miljardeja. 

.

Miksi emme saa oppiaksemme ‘hyvää' ja oikeaa’ taloustiedettä? Tällainen puutoshan on skandaalimaista, jos kerran paremmalla opetuksella voidaan estää talouskriisitilanne, josta ei ole rahallista hyötyä muille kuin Goldman&Sachille [ellei juuri tämä sitten ole hyvän taloustieteen tarkoitus?] tai ylipäätään lukumäärältään yhä kasvavien Aarresaarten finanssi-zombieille [ihmisille, joita ei ole, joiden toimista ei mitään tiedetä, mutta joilla silti on kasvavilla tileillään biljoonia dollareita verotonta tuloa 'tyhjästä']. 

.

Voit tietenkin tosiasioihin pohjautuen väittää, että finanssi-zombiet ovat saaneet voittonsa legitimoidun finanssipelin puitteissa ja prosessissa. Mutta näin väittäessäsi sekoitat keskenään objektiiviseksi tulkitun [vaikka kyse on talous-ideologis-tieteellisestä valinnasta] empirian [maksimaalisen voiton tavoittelu (muka) ei-moraalisena arvo-tosiasiana] ja normatiivisuuden käsityksenä oikeudenmukaisuudesta [riskien oton rationaalisen oikeutuksen ja moraalisen oikeudenmukaisuuden yhteiskuntapoliittinen arviointi]. Tällainen deskriptiivisen ja normatiivisen semantiikan sekoittaminen ei ole sallittua empiirisiin tosiasioihin vetoavalle. Oikeudenmukaisuuden edustajan tilanne on toinen, koska normatiivisuus ei ole objektiivisesti havaittava luonnon ominaisuus. 

.

Vaikka tietyt lait [esim. laki hallintarekisterin avaamisesta] tekevät mahdolliseksi tosiasian, joka nopeuttaa markkinadynamiikkaa, niin siitä ei kausaalisesti seuraa, että markkinadynamiikan nopeutuminen edistäisi myös yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta rahamarkkinoilla. Oikeudenmukaisuus ei ole empiirinen vaan normatiivinen tosiasia, joka perustuu demokraattisiin päätöksiin eikä kilpailuttamiseen. Markkinadynamiikan vapauttamista ja nopeuttamista voidaan pitää empiirisesti [systeemisesti] hyvänä asiana, mutta se ei ole välttämättä lainkaan oikeudenmukaista tai edes toimivaa rakenteellisesti [esim. koko julkisen sektorin yksityistäminen]. 

.

Tässä kohtaa pitää tajuta, ettei matemaattinen ja/tai loogis-atomistinen kausaalianalyysi eksplikoi kokonaisuuden tilaa kuin deskriptiivisesti. Kokonaisuuden aitoon ymmärtämiseen tarvitaan ‘riittävä peruste’, joten kausaalinen selitys ei riitä, koska se ei vastaa kysymykseen kokonaisuudesta vaan ainoastaan kuvailee syy-seuraus-ketjua [Leibniz]. Tarvitaan normatiivinen käsitys oikeasta mitasta eli oikeudenmukaisuudesta [Aristoteles]. Ongelmana on, ettei oikeudenmukaisuusvajetta voi osoittaa sitoutumalla talousliberalistisen argumentaation atomistiseen saivarteluun, joka pohjautuu tiettyihin filosofis-antropologisiin perusaksioomiin omistusoikeudesta ja markkinoitten vapaudesta. Niinpä nuo aksioomat pitää jo lähtökohtaisesti kyseenalaistaa [tämä on maailmankatsomuksellinen eli ideologis-normatiivisiin tosiasioihin perustuva valinta] ja vasta sitten suostua pitkin hampain keskusteluun laissez faire-monetaristin kanssa. 

.

Jan Vapaavuori siis etsiköön asiallista ystävää, mutta minusta hän ei sellaista [ruiskukukan väristä porvarikaveria] tule saamaan, koska se merkitsisi hänen asettamiensa aksioomien ja ehtojen hyväksymistä keskustelun perustaksi. Ei käy, vaikka haukuttaisiin tosiasioista piittaamattomaksi. Kokoomuslaisten ja varsinkin aarresaarelaisten tosiasiat ovat aina hiukan erilaisia kuin ‘alemman’ väen tosiasiat. Miksiköhän? Kysyn aiempaan ihmettelyyni viitaten: olenko saanut huonoa oppia taloustieteessä? Jos olen, niin jo pelkästään tästä seuraten [koska saamaani oppia julistetaan totena] taloustieteen kaanon sisältää erityyppisiä strategisia tosiasioita, mikä tekee tosiasia-käsitteen käytöstä peräti omituista ainakin/myös tässä yhteydessä. 

.

Älkää siis kysykö minulta, miksi suhtaudun käsitteeseen tosiasia enemmän tai vähemmän ironisesti. Mikä paradoksaalisinta – siellä missä kaikkein voimallisimmin vedotaan tosiasioihin, siellä ideologiset sitoumukset näyttävät saaneet uskonvarmuuteen rinnastettavan näkymättömän legitimaation, jota ei voida milloinkaan epäillä, koska sen antaa tiede – moderni uskontomme. Edes uskonnolliset ajattelijat eivät voi kuin haaveilla moisesta varmuudesta. Mutta heidän aikansa alkaa olla ohi, sillä nykyään fyysikko [Kari Enqvist] todistaa jo Jumalankin olemattomaksi matemaattisella triviallaan. Ikään kuin Jumala tai Jumalan olemattomuus olisi kaikkein eksakteimmin representoitavissa matemaattisella symboliikalla. Voi pyhä yksinkertaisuus mitä typeryyttä suureen oppineisuuteen voikaan kätkeytyä!

*

http://en.wikipedia.org/wiki/Glass%E2%80%93Steagall_Act

http://fi.wikipedia.org/wiki/Glass%E2%80%93Steagall-laki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloustiede

http://runeberg.org/tieto/1/0109.html

http://takkirauta.blogspot.fi/2012/10/vaahtokarkkdilemma.html

http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/10/kokoomuslainen-teknokraatti-etsii.html