Tekniikka eli teknis-matemaattiset järjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja väistämättä. Ihminen ei kehity. Ihminen muuttuu koneeksi. Kone ei muutu ihmiseksi. Ihminen on teknologisten järjestelmien orja. Vaihtoehtoa ei ole. Vapaus on orjuutta. Orjuus on vapautta.
Automatisoi tämä
Radio 1/Eurooppalaisia puheenvuoroja/ Juha Kulmanen/26.10
*
Algoritmit ovat tulleet hallitsemaan maailmaamme, sanoo amerikkalainen Christopher Steiner. Hän on juuri julkaissut teoksensa, jossa kerrotaan kuinka elämänalue yksi toisensa jälkeen pystytään siirtämään algoritmien hoidettavaksi.
Huhtikuussa 2011 eräs amerikkalainen biologi huomasi hämmästyksekseen, että hakiessaan sähköisestä Amazon- kirjakaupasta yhtä akateemisissa piireissä suosittua hyönteisiä käsittelevää kirjaa, joka yleensä maksoi 30 – 40 dollarin väliltä, kirjasta pyydettiin kuitenkin tähtitieteellistä summaa, lähes kahta miljoonaa. Kohta summa nousi yli kahden miljoonan ja lopulta yli 23 miljoonan dollarin, yhdestä kirjasta, mutta postituskulut olivat edelleen vain alle neljä dollaria.
”Miksi Amazon myi yhtä vanhaa hyönteisten genetiikasta kertovaa kirjaa lähes 24 miljoonalla dollarilla? Oliko siitä tullut yhtäkkiä osa miljardöörien keräyskokoelmaa? Sisälsikö se jotain vihjeitä jostain aarteesta vai oliko siitä tullut kirjojen Châteu Latife Rothschild? Se mitä oli oikein tapahtunut, oli että algoritmi, jonka avulla säädellään kirjojen hintoja, oli määrännyt hinnoittelemaan teoksen vähän kalliimmaksi kuin millä kilpailijat sitä myivät. Toinen algoritmi puolestaan aina nosti hintaa vastatessaan toiseen hinnan nousuun. Ja tämä jatkui niin kauan, että kirja oli yhtä kallis kuin kattohuoneisto Manhattanilla. Tilanne ei normalisoitunut ennen kuin ihminen puuttui peliin ja pysäytti menon.”
Kyseessä oli siis algoritmien ohjelmointivirhe, josta Forbes-talouslehden entinen toimittaja ja nykyinen yrittäjä-kirjailija Christopher Steiner kertoo uudessa kirjassaan `Automate This ´ eli `Automatisoi tämä, kuinka algoritmit tulivat hallitsemaan maailmaamme`. Äsken kerrottu sinänsä harmiton pieni kohtaus ei Steinerin mukaan ollut ainoa, vaan paljon vakavampia on sattunut. Esimerkiksi toukokuussa vuonna 2010, samaan aikaan kun maailma keskusteli Kreikan velasta, säästöistä ja ensimmäisistä mellakoista. Vajaassa viidessä minuutissa Wall Streetin osakekurssit putosivat lähes tuhannella pisteellä ja melkein 1000 miljardia dollaria rahaa hävisi sähköiseen avaruuteen. Mutta melko pian tapahtuneen jälkeen kurssit alkoivat nousta takaisin vielä nopeammin kuin olivat pudonneet alas. Ja ne nousivat, sillä myös kaikki mahdolliset meklarit olivat jo huutamassa osta-käskyjä. Markkinat olivat joutuneet turbulenssiin mutta oikein kukaan ei tiennyt että miksi. Eikä siitä vieläkään ole täyttä yksimielisyyttä mitä tapahtui, mutta Steinerin mukaan monia selityksiä löytyy:
”Yksi varteenotettava syy löytyy Kansas Citystä, jossa erään rahamarkkinatoimijan algoritmi myi yli 4 miljardin dollarin arvosta osakefutuureja liian nopeasti potkien samalla muita algoritmeja tekemään saman. Jotkut puolestaan syyttävät tuntematonta osakevälittäjäryhmää, joka tietoisesti halusi osakkeitten arvon putoavan ja käytti hyväkseen tähän tarkoitukseen yhteen sovitettuja algoritmeja. Jotkut uskovat, että kyseessä oli vain vanhanaikainen paniikki, joka muistutti vuoden 1929 pörssiromahdusta. Kuitenkin varmaa on se, että markkinat eivät olisi voineet elää sellaisella nopeudella ilman algoritmeja, jotka toimivat riippumatta ihmisistä ja voivat toteuttaa osakekaupan kaikki toimenpiteet alle sekunnissa. Algoritmit hallitsevat markkinoita.”
Algoritmi on alkujaan vanha matemaattinen käsite, jonka juuret mahdollisesti johtavat jonnekin muinaiseen Persiaan. Kyseessä on äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päätehtävän suoritusta. Digitaalisella tietokoneajalla tätä on vasta voitu hyödyntää laajasti ja kokonaisvaltaisesti ja kiihtyvällä tahdilla.
Christopher Steiner kertoo kirjassaan Automatisoi tämä kuinka oli päädytty tilanteeseen, jossa jo 60 prosenttia kaikesta osakekaupasta Yhdysvalloissa ja lähes sama osuus Euroopassa ja Aasiassa, käydään algoritmien välityksellä.
Laajamittaisemmin tämä sähköisesti ohjelmoitu kaupankäynti alkoi jo vuonna 1987 kun Budapestissa toisen maailmansodan oloihin syntynyt ja myöhemmin Yhdysvaltoihin itsensä siirtolaiseksi keplotellut Thomas Petterffy keksi keinon päästä kiinni Wall Streetin osakekauppoihin silloisella IBM:n valmistamalla yksittäisellä tietokoneella. Hän skannasi kameran avulla tietokoneruudulta osakepörssitiedot ja käsitteli niitä kehittämällään algoritmipohjaisella tietokone-ohjelmalla, syötti sitten jalostetut tiedot Wall Streetin kaupankäyntijärjestelmään ja alkoi vähitellen kerätä voittoja. Tämä unkarilainen pakolainen käynnisti siis tapahtumaketjun, joka on tehnyt hänestä itsestään upporikkaan ja toi ennen vuoden 2008 pörssiromahdusta tuhannet ja taas tuhannet lahjakkaat koodaajat eli tietokoneohjelmoijat toimimaan pörssimaailman ytimeen.
Heille maksettiin huimia palkkoja kunnes finanssimaailman luhistuminen potki suurimman osan heistä ulos. Mutta he olivat ison osan työstä jo ehtineet tehdä.
”Kilpailu Wall Streetin algoritmien välillä oli käynyt niin omituiseksi, että oli päiviä jolloin 40 prosenttia amerikkalaisesta kaupasta käytiin kahden NYSE:n ja Nasdaqin puitteissa toimivan keskilännessä sijaitsevan lähes tuntemattoman yrityksen välillä. Toinen niistä, Getco, oli Chicagosta ja toinen, Tradebot, Kansas Citystä. Kummankin firman palveluksessa oli maailmanluokan hakkereita ja insinöörejä, joiden tehtävänä oli keskittyä voittoihin, jotka olivat usein vähemmän kuin yksi sentti osakkeelta. Getco ja Tradebot pyörittävät tuhansia algoritmeja, jotka etsivät markkinoilta sen pienimmänkin mahdollisuuden tehdä tuottoa. Näiden kahden lisäksi on tuhansia muitakin sekä pieniä että keskisuuria yrityksiä, jotka ovat olemassa tehdäkseen samaa eli automatisoidusti web-robotin avulla ansaitakseen rahaa markkinoilla.”
Vaikka Lehman Brothersin konkurssin ja muiden markkinapyörteiden jälkeen suurin osa koodaajista on siis siirtynyt muihin tehtäviin, useimmat Piilaaksoon Kaliforniaan, sähköisen osakekaupan vauhti kiihtyy edelleen. Christopher Steiner kertoo kuinka Daniel Spivey nyt on rakennuttanut kalliin, uuden valokuitukaapelin Chicagon ja New Yorkin välille, ja sen ansiosta kaupankäynti nopeutuu sekunnin sadasosiin. Tiettävästi samanlaista vain huippunopeaan sähköiseen osakekaupankäyntiin soveltuvaa uutta valkokaapelia suunnitellaan vedettäväksi myös Atlantin yli New Yorkin ja Lontoon finanssikeskusten välille. Mutta kaapelien rinnalle suunnitellaan myös mikroaalloilla eteneviä langattomia järjestelmiä.
Laajamittaisen sähköisen kaupankäynnin aloittaneen Thomas Petterffyn mielestä tilanne on mennyt liian pitkälle ja hän on vetäytynyt kilpajuoksusta pois.
Mutta pullonhenki on päästetty vapaaksi. Algoritmit vyöryvät kaikkialle. Steinerin mukaan enää ei oikein löydy elämänaluetta, johon algoritmit ja niihin perustuivat automatisoidut niin sanotut botit eivät tunkeutuisi.
Niiden varassa toimivat tietysti myös nykyiset internetjätit Google ja Facebook, jotka keräävät käyttäjistään kaiken sen tiedon minkä vain voivat.
Steiner kertoo useita muita esimerkkejä siitä mihin algoritmeja nykyisin sovelletaan. Esimerkiksi Beatlesin musiikin analysointiin tai vaikkapa Bach- botiin.
”Hittitehtaat eivät keskity vain popmusiikkiin. Ne ovat merkittäviä myös itse sellaisten mestarien kuin Beethoven, Mozart, Bach ja Händel teosten käsittelyssä. Mike McCreadyn ohjelmisto osoittaa kuinka kaikkien suosituimmat sävellykset muodostavat oman lajinsa.”
Musiikkialan suuri menestyjä on ollut kuitenkin Pandora, jonka arvo New Yorkin pörssissä oli vuoden 2011 lopussa yli 3 miljardia dollaria. David Cope puolestaan on luonut algoritmin, joka luo sinfonioita, oopperoita ja kuoroteoksia. Hänen algoritminsa musiikista on tullut niin hyvää että muusikot ovat jo säikähtäneinä kysyneet että mihin tämä johtaa.
Ihmisen käyttäytymistä on toki hyvin vaikea ennakoida ja ohjelmoida. Mutta yrityksiä on monella saralla. Yksi kiinnostavimmista Steinerin kirjan kertomista henkilöistä on suomalainen peliteoreetikko ja tietokoneohjelmoinnin professori Tuomas Sandholm, joka muutti Yhdysvaltoihin jo kauan sitten ja on kehittänyt mm. ohjelmistoa, jonka avulla munuaistensiirtoa tarvitseva löytää oikean luovuttajan. Hän on myös sukeltanut pokeripelimaailmaan, jossa liikkuu paljon rahaa, mutta on myös tavattomasti haasteita.
”Niin kuin markkinoillakin, pokeri sisältää pareja, väärennöksiä, teräviä ja tyhmiä kauppiaita, sisäpiiritietoa, ja kaikkien muiden tuhansien tekijöiden lisäksi vielä ikuisesti uhkaavan näkymän inhimillisestä irrationaalisuudesta.
Joten on hyvin järkeenkäypää, että professori, joka kesytti monimutkaiset markkinat omilla kehittyneimmillä algoritmeillaan voi hyvin kiinnostua maailman houkuttelevimmasta korttipelistä. Carnegie Mellon tietokoneohjelmoinnin professori Tuomas Sandholm on viettänyt jo yli puoli vuosikymmentä kehittääkseen algoritmin, joka pelästyttää parhaimmatkin maailman pokeripelaajat.”
Shakki on peli, jossa tietokoneohjelma päihittää jo ylivoimaisesti suurimman osan vastustajistaan. Mutta erityisesti viiden kortin pokeri sisältää niin paljon muuttujia, että algoritmin tehtävä on lähes ylivoimainen. Vai onko? Christopher Steinerin mukaan Sandholmin algoritmi löi vuoden 2012 alkupuolella kaikki vastustajansa, jopa ammattilaiset. Silti edessä on vielä pitkä tie.
”Sandholmin pokeriprojekti on osoittanut kuinka ja milloin ihminen voi tehdä irrationaalisen päätöksen saavuttaakseen epätodennäköisen lopputuloksen – kuten bluffatessaan pelaajaa, jolla on kädessään piilossa kunkkupari. Sen ennakoiminen kuinka ihminen toimii irrationaalisesti omaksi hyväkseen, on algoritmien yksi suurimmista vielä ylitettävistä muureista.”
Avopokerin pelaajien lisäksi on siis monia tavallisempia ammatteja, joita voidaan jo algoritmeilla korvata. Aiemmin yksinkertainen tehdastyö siirtyi suurelta osin halpatuotantomaihin, nyt se sielläkin aletaan jo korvata roboteilla. Mutta länsimaissa algoritmit korvaavat nyt valkokaulustyötä.
Lääkäri esimerkiksi, tai ainakin iso osa lääkärintyöstä voidaan ulkoistaa algoritmeille, kertoo Steiner. Monet työntekijän palkkaamiseen liittyvät seikat, työhönottopsykologin työt, voidaan myös siirtää algoritmeille, samoin nämä toimittajan työt. Algoritmit kirjoittavat jo erinomaisia juttuja esimerkiksi amerikkalaisten rakastamista Baseball-otteluista.
Chistopher Steinerin kirjaa lukiessa miettii, että mikä on huolestuttavinta amerikkalaisen elämänmuodon säilymisen kannalta? Sekö että Google on jo kehittänyt auton, jota ajetaan algoritmien avulla eikä ihmistä tarvita siihen enää ollenkaan?
”Googlen autot, joita voidaan ohjata täysin ilman ihmismatkustajia, ovat kulkeneet jo 200. 000 kilometriä ilman yhtään onnettomuutta. Laajalti raportoitu onnettomuus sattui Googlen autolle elokuussa 2011 kun ihminen oli ollut auton sisällä ohjaamassa.”
Vai uhkaako amerikkalaista elämänmuotoa Googlen automatisoitua autoa enemmän sittenkin se, että lakimiehet, nuo amerikkalaisen yhteiskunnan tukipilarit, voidaan korvata algoritmeilla. Tästä hyvästä haastan teidät oikeuteen.
”Yksi kalleimmista oikeudenkäynnin osista on käydä lävitse kaikki siihen liittyvät asiakirjat. Yritys- tai sopimusoikeuslainsäädännössä tapaukset voivat sisältää miljoonia sivuja tekstiä, joka pitää käydä lävitse. Tämän työn tekevät omilla silmillään usein nuoret juristit, joille maksetaan siitä 100 ja 200 dollarin tuntipalkan väliltä. Silmät voivat kuitenkin olla osa tietokonerautaa ja aivot voi korvata algoritmilla. Palo Altossa toimiva yhtiö Blackstone Discovery muiden joukossa on korvannut tämän työn algoritmeilla ja ne ovat myös halvempia kuin ihmiset. Aiemmin viisi miljoonaa maksanut yli 1,2 miljoonan sivun läpikäynti maksaa nyt vain 100.000 dollaria. Ehkä tämä selittää sen miksi vuonna 2012 oli vain 26000 työpaikkaa odottamassa yli 54000 USA:n yliopistoista vastavalmistunutta oikeustieteilijää. Mikään tällainen ei ole hyvä uutinen niille kymmenille tuhansille juristeille, jotka yrittävät ja haluavat löytää työtä. Oh, anteeksi vain, mutta annoimme juuri tämän työpaikan algoritmille. Algoritmit eivät vaadi sairausvakuutusta tai lupausta siitä että siitä myöhemmin tehdään toimiston osakas.”
Algoritmien tunkeutuminen osaksi jokapäiväistä elämäämme voi tuntua pelottavalta. Steiner kysyykin, entä jos Facebook ryhtyy rankkaamaan ihmisiä heidän nettiverkostoissa syntyvän vaikutusvallan perusteella. Yritykset voivat myös ryhtyä käyttämään algoritmeja paljon nykyistä tehokkaammin, esteenä ovat vain eettiset syyt. Entä jos etiikka pettää tai muuttuu rajusti? Joka tapauksessa meitä seurataan ja mitataan tulevaisuudessa entistä tarkemmin.
Christopher Steinerin kirjan Automatisoi tämä kokonaissanoma ei ole kuitenkaan yksiselitteisen synkkä.
Hän muistuttaa, että hyvät matemaattiset ja tietokoneisiin liittyvät taidot tuottavat edelleen enimmäkseen hyvää tulosta. Ja vaikka Wall Streetin finanssialan suuryhtiöt näitä lahjakkuuksia potkikin tukuttain pihalle vuonna 2008, se aloitti samalla hyökyaallonomaisen yritteliäisyyden vyöryn. Uusia palveluja ja yhtiöitä syntyy kuin sieniä sateella. Amerikkalainen unelma elää, mutta saa koko ajan uusia muotoja. Ennen kuin sekin kenties korvataan algoritmilla.
Juha Kulmanen
(Kirja: Chirstopher Steiner: Automate This. 2012)
*
No comments:
Post a Comment