March 12, 2010

'Do you really want to fuck me?' (Freud)

Freud: 'So so lapset. Älkääs nyt innostuko liikaa.'

(K-mafian korjauksia viimeksi klo: 22.20)

'Fuck Freud.', hokee Androgyynihullumies blogissaan jo ties kuinka monetta kertaa. Kuten kommentissani kirjoitin, hänellä on kieltämättä aika vaikuttava Oidipus-reaktio päällä.

Jaha. - - Vai että on Freud oikein todistetusti epätieteellinen? Eipä ollut uusi muttei myöskään mikään 'veriä seisauttava' uutinen. - Entä sitten? Mitä tarjotaan Freudin tilalle?

Mitä ovat nuo AHM:n sitaatissa (ks. LIITE) mainitut evoluutiobiologian edustajat (ja evoluutiobiologit yleensä) löytäneet sellaista, mikä auttaa meitä ymmärtämään ihmisen psykodynamiikkaa tavalla, joka helpottaisi ihmissuhteittemme joskus paradoksaalisten ellei peräti mielipuolisten ristiriitojen sekä halumme kontradiktorisen fantasia-luonteen oivaltamista ja tulkintaa?

Evoluutiobiologia toimii väistämättä äärimmäisten yleistysten tasolla, joiden soveltaminen ihmisyksilöön on kuin käyttäisi kosmologisia teorioita reseptinä makkarakeiton valmistamiseen.

Sitäpaitsi on tautologia väittää, että sopeutuvimmat selviävät, koska he valitsevat lisääntymiskykyisimmät partnerit, koska he ovat sopeutumiskykyisimpiä jne.

Luulisi AHM:n olevan tietoinen näistä ilmiselvistä tieteenfilosofisista kritiikeistä, joita mm. luonnontieteen filosofi jos kuka: Karl Popper esitti evoluutioteoriaa kohtaan. Ei hän tietenkään evoluutiota kiistänyt, mutta ei siis kokenut, että sen teoreettinen argumentaatio pätisi vastaansanomattomasti.

Ja onhan itse R. Dawkins myös sanonut (hiukan suostuttelevasti minun mielestäni), että evidenssin määrä evoluutioteorian puolesta on niin merkittävää (ei siis täydellistä), että sen hyväksyminen on jo tietoa eikä uskoa (kyseessä on oma muotoiluni, joskin luulen Dawkinsin tarkoittaneen juuri tätä).

Mutta missä kulkee se raja, jonka ylitettyään empiirisen evidenssin määrä on tarpeeksi suurta, kattavaa ja uskottavaa (!), jotta se legitimoisi teorian tieteellisesti? Sen rajan tietysti määrittelee tieteen auktoriteetti eli tiedeyhteisö, joka taas muuttaa käsitystään lisäevidenssin (hypoteesin puolesta tai vastaan) perusteella. Toisin sanoen tieteen tulokset hyvin harvoin ovat teoreettisesti yhtä varmoja kuin esim. Pythagoraan lause.

Olen Dawkinsin kanssa noin yleisesti ottaen samaa mieltä. Evoluutioteoria on tosi, mutta jos sen sovellutusaluetta laajennetaan sinne, missä vain kielelliset symbolit pystyvät kuvaamaan kielellisesti konstituoituneita merkityskokemuksia, tuloksena on pahimmillaan reduktionista humpuukia, joka toimii kuin fundamentalistinen dogmi kannattajansa hokiessa yhtä ja samaa tautologista mantraa (jolloin hokija pikemminkin propagoi tiettyä ideologiaa kuin jotain faktaa neutraalina totuutena).

Väitän myös (kun tässä kerran kritisoimaan on ryhdytty), että sekä mikrotasolla: ihmisten henkilökohtaista parinmuodostusta tai sitten makrotasolla: ihmisten kulttuurista pärjäämistä ja ylipäätään selviämistä selittävinä malleina evoluutioteoreettiset yleistykset ja tautologiat tuottavat lähinnä horoskooppiin verrattavia tilastollisten todennäköisyyksien ja antropomorfis-metaforisten analogioiden sekasotkua.

On tietysti niin, että perimmäiset reaktiomme ovat hyvin samankaltaisia kuin vaikka simpansseilla, mutta simpansseilta saatu opetus ei paljon auta, jos haluaa ymmärtää psyykkis-kulttuuristen merkitysten syntyä, tarkoitusta ja tavoitteita.

Sitäpaitsi evoluutio etenee usein melko sattumanvaraisten ominaisuuksien varassa, koska kehitys, jolla tarkoitan tässä nimenomaan laadullisia muutoksia kaikissa erityyppisissä populaatioissa, on riippuvainen ympäristön tilan muutoksista, eikä kukaan voi silloin ennustaa, minkälaisen biologisen ominaisuuden omaavalle yksilölle tai lajille avautuu selviämisen mahdollisuus, millaiselle taas sukupuutto. - - 'Idioottikin' voi siis pärjätä.

LIITE

AHM:n väitteet:

Marko Hamilo teki (HS 6.5.) Freudin 150-vuotispäiväjuttuun lyhyen kommenttin, jossa mainitiin useat tässäkin teoksessa osoitetut Freudin virheet: 1) Freudin teoriat ovat kumoutumattomia, 2) lapsuuden kokemukset ovat monissa suhteissa merkityksettömiä verrattuna perimään, 3) Westermarck oli insestin suhteen oikeassa, Freud väärässä, 4) Freudin "dynaamista tiedostamatonta" ei ole löydetty ja 5) traumat muistetaan yleisesti ottaen hyvin, niitä ei siis torjuta." (Osmo Tammisalo, Tavataan ensi viikolla, 2007, 84)

RR:n kommentit/vastaväitteet:

1) Evoluutiobiologian hypoteesit ovat valtavia yleistyksiä ja tautologioita.

2) Perimä ei määrää kausaalisesti merkityskokemuksia, jotka ilmenevät fantasioina ja kielellisinä symboleina.

3) Westermarck puhuu eri asiasta kuin Freud (tai ainakin eri asiasta kuin Lacan). Westermarck ymmärtää insestin vaiston/vietin, Freud taas halun ilmentymänä. Näin ollen lapsen fantasianomainen insestinen halu ei ole sama asia kuin aikuisen genitaaliseksuaalisen vietin vaikuttama/määräämä halu.

Lapsi ei siis halua 'nussia' vanhempaansa käyttääkseni kaikille ymmärrettävää termiä vaan hänen halussaan seksuaalisuus sekoittuu fantasianomaisesti koko hänen psykosomaattiseen kaipuuseensa takaisin alkuperäiseen ykseyteen/harmoniaan=kohtuun.

Sama 'takaisin paluun' toive on tietysti myös aikuisenkin rakkauden merkityskokemuksellisena motiivina, mutta siinä missä ihminen kokee avoimen (ei-fantisoidun) genitaalisen seksuaalisuhteen vanhempaansa epämiellyttäväksi, siinä hänen ruumiiseensa 'stigmatisoitunut' kaipuu tuohon edellä mainittuun ykseyteen puolestaan ylläpitää insestistä halua rakkauden muodossa.

Oleellista tässä on ymmärtää laukemaan pyrkivä vaisto-vietti (orgastinen yhdyntä geeni-informaation siirtona ;\) erilliseksi fantasiaan sekoittuneesta halusta kaipuuna alkuperäiseen ykseyteen, joka vallitsi äidin ja lapsen symbioosissa.

4) Ei tiedostamatonta voi löytää muualta kuin kielestä (Lacan), joten tavallaan se on 'liian lähellä' tullakseen noin vain tiedostetuksi.

5) Vain ne traumat muistetaan hyvin, jotka muistetaan muistetaan hyvin = tautologia.
*
http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2009/06/ida-fossiilin-nousu-ja-tuho.html
http://mikejohnduff.blogspot.com/2008/09/freuds-objections-to-schizophrenia.html
http://savant.vuodatus.net/

12 comments:

Homo Garrulus said...

Erittäin hyvä kirjoitus ja lisätä voisi, että teksti oli selvempi 1900-alussa kuin mitä se on nyt .Psykologit ovat sotkeneet yleistä kirkkautta aika paljon 1900-luvun puolella etenkin 1970-luvun jälkeen kun indoktrinaatio ja manipulaatio otti oppia mm Venäjältä avautuneista lähteistä joita siksi julkaistiin ihmeen myöhään. Julkaisevat aina sen jälkeen kun ovat itse ensin sisäistäneet, pystyneet varmistamaan oma suvereenisuus ja sen jälkeen saa kansakin lukea koska eivät voi ehtiä muuttamaan mitään joka on mennyt tapetteihin. On siis etumatka ja se on nyt kuroutumassa umpi kun on nettikeskusteluja ja sinunlaisia sinnikkäitä jatkajia, uudelleen ja uudelleen (ja minunlaiset vankilassa istuvat; istun samasta syystä mistä sinä kirjoitat: totuus on ruvennut vaivaamaan niin perkeleesti).

Hyvää viiikonloppua, paljon olen kirjoittanut ihan asiallisesti mutta kun lehtorit nauroivat hihittivät ja lopulta yhtyivät tuomioon noin kaukoviisaasti (oma rahakukkaro mielessä..höhö anteeksi). Mutta oikea ongelma remain.

On sama tilanne plus että minä annoin paitsi älymystölle selkoa niin myös rosvoille tapa millä kukistaa vastaisku tulevaisuudessa. Olisi ollut parempi jos olisi silloin kahdeksan vuotta sitten saanut jutella: olisi säästänyt paljon vaivaa mutta uskottavuus kasvaa kun on turhia vankilakeikkoja kuten Rytillä ja minulla. Mitäs me residentit: täällä residenssissämme olemme.

Söin Pirkkapizzan perjantain kunnaiksi. Oikein kiviuunipizza eikä mikään roiskeläppä-pizza.

Röyhäys, nyt juon viiniä: ei siksi,että tarvitsen viiniä vaan sen takia että juhlin perjantaita - olen yksin.

Olen aina yksin. Nyt on perjantai ja yksin perjaitaina pitää juhlia ja jos saisi kilot menemään yli 80 kg.
--

Onpa sika elämä; ei voi muuta sanoa. Joku sai vähän narsismia tyydytettyä. Toivottavasti ovat onnellisia sadismissaan nuo hienostoämmät ja niitten typerät seuraajat. Voi kun joku ottaisi ne ja veisi vaikka helvettiin.

Olisi kivaa. Vaikka en ole sadisti, mutta alan seuraamaan niitten ajatustenjuoksua. Koskakohan Thors ja muut inisiät heräävät realismiin? Tuskin vielä ,eivät tajunneet alun perin mitään - olivat täynnä itseään ja täynnä jotain joka oli mennyt jo vuosia sitten. Mutta kunhan kuuntelivat sotaherroja jostain Ranskasta, oli seksikkäämpää ja kuulemma tarkka vielä eikä lainkaan huonooosti kirjoittava.

No niin. Äly voitti - vai mitä ActusPurunen.

Arhi Kuittinen Finnsanity said...

Freudin mukaan ihminen ei toteuta viettiään vaan itseään.

Feministit ym Freudin kautta oman isänsä tappofantasiaa suorittavat yrittävät esittää väitteitä, jotka ovat niin kaukana Freudin teoreemoista kuin olla ja saattaa.

Freudiahan syytetään nimenomaan viettiorjuuden ja nihilismin julistajaksi.

Freud piti itseään sosiologina.

Alkukielen Freud-opuksissa Freud itse käyttää paljon sosiologisia käsitteitä mutta suomalaiset teokset on käännetty englanninkielisistä kirjoista.

Joissa käsitteitä on sitten vaihdettu ja kompressoitu yleistäviin ja mekanistisiin ilmaisuihin.

Ihmisen tietoisuus syntyy suhdeprosessina. Pelkästään.

Mikään vietti ei voi ohjata ihmisen kehitystä mutta ihminen voi fiksoitua vietteihin epäsuhteellisten ja epätasapainoisten suhteiden takia.

Ihmisen pakkomielle uskontoon oli Freudille ensimmäinen selvä johtolanka ihmiselämän ja identiteetin prosessointiin.

Ihminen etsii aina suurta tarinaa. Mitä suurempi vamma ja epätasapainotila, sitä suurempi metatarina vastapainona.

Vastapainona mille?
Tietoisuudelle.


* H Garrulus näköjään pitää täällä blogia blogissa.

Anonymous said...

hi there u relaxed finns

dudivie said...

haha finsanity: blogi blogissa. parempi jotain kun mitään

tulkaa kaikki buzziin siellä on ihanaa!

Rauno Rasanen said...

HG on kuin käenpoika, joka tarpeeksi kasvettuaan saattaa lopulta syödä myös ruokkijansa/ bloginpitäjänsä.

Homo Garrulus said...

Käki itse stoppaa munansa muiden sekaan hautumaan: vaikka voisi haudutta ne itse.

Homo Garrulus said...

Muta en taida matematiikalla pysty sanomaan olenko mytomaani vai en - vaikka joku itseään ihaileva toope tai joku kirjailijatynkä niin uskoo. Koska matematiikka on sellainen kieli, että se on vain yhtälö tai derivaata tai integraatio; on aina jostakin ja siksi kuten Quine ja Niiniluoto on kjrjoittanut matemaattisesti voi aina sisällyttää merkityksiä jälkeenpäin. Joten - whats the idea: voin heti sanoa että koska yhtälön on mentävä yksiin niin ykkönen tai nolla on molemmat jossain tultava ilmettyä: ja kun takaisinkytkentä rupeaa maksamaan enemmän kuin eteenpäinmeno yhtälö on menny itsensä nilkkaan ja niin on merkitykset menneet plus- ja miinusmerkkisten tarkoitustensa osalta päinvastoin. Ja kun vale on suurempi kuin totuus ei tarvitse olla kummoinen jotta tuo vaativa miinus olisi kenen tahansa osalta näyttävä.

Ollaan siinä nyt. Miinusalue (johon verrataan) on siis niin kirkas, ettei tuo omasta mielestä älykäs ole enää sitä koska plus on tätä nykyä niin paljon valetta ja siksi ei tarvittu merkonomia älykkäämpi sanomaan se. Mutta sanominen vaati kylläkin aika paljon ja siinä kohtaan olen Pedagogi. Koska tajusin, että pitää oivalluttaa eikä sanoa. Sanottu ei ole selvää; ihmiset ostavat ja uskovat täysin sitä mitä uskovat; ei mitään muuta. Ja kun se tiedetään niin pedagogiikka ei voi toistaaa ja toistaa ja toistaa koska julistaminen ja epäily ei riitä.

Sitä eivät juutalaiset taida tajuta koska pitävät itseään lopullisesti kaikentietäviä: mutta eivät ole kaikenymmärtäviä vaikka uskovat tietävänsä: koska eivät näe yli oman kutistuneen identiteetin: kun kroppa on lyhyempi sen yli näkee. Ja kun yli näkee nainen, joka on suurempi näkee sen suoraan. Mutta sanominen on noloa varsinkin kun ei haluaisi loukata mutta on pakko saada puolustauua: siinä koko mytomania tai mitä siitä haluaa sanoa: minä en ole mitään valehdellut mutta olen ottanut kirjailijan roolin taustaäänellä, kirjoittajana, päähenkilönä ja ajateltuna lukijana. Tämä on blogi, ei mikään juridinen selonteko - ?

Vai olenko väärässä? MInä käytän mieltä kuten muut. Minä en valehtele; en nyt enkä real-elämässä tai en ainakaan merkittävämmin tai liukkaammin kuin ihmiset yleensä: siinä oma sokeus tuli vastaan koska pitää tajuta aikaa ilman että ON aika.

Rauno Rasanen said...

Käenpoika-vertauksella tarkoitin, että dominoit tätä kommenttilaatikkoa loputtomilla, irrationaalisilla ja psykoottisilla höpötyksilläsi (eivät ne ole filosofiaa eivätkä edes tajunnanvirtaa vaan jonkinlaista psykoosia), eikä tänne sen jälkeen halua juuri kukaan enää tulla kommentoimaan.

Tämän takia delete paukkuu entistä tiuhemmin. - Etkö nyt jumalauta itsekin näe ja tajua, minkälaista paskaa ja häiriköintiä kirjoittelusi on - vai oletko toisiaan niin sairas, ettet enää tajua?!

Häivy täältä! Pysy poissa!

Anonymous said...

Millä perustelet että evoluutioteoria on tosi? Mitä tiedät esim fysiikasta, kemiasta, biologiasta tai lääketieteestä? Tai todennäköisyyksistä?

Rauno Rasanen said...

On järkevää uskoa jotakin enemmän todeksi kuin jotain toista.

Tämä asenne ei kuitenkaan merkitse 'dogmaattista' evidentialismia - ei myöskään relativismiin ajautuvaa pragmatismia.

Minä uskon evoluutioteoriaan - mitä tietoteoreettiseen oikeutukseen tulee - hiukan samaan tapaan kuin G. E. Moore kätensä olemassaoloon - itsestään selvyytenä.

Anonymous said...

Kiva kirjoitus. Mukava löytää samantapaisesti asiat hahmottavia. Naisista F. ei välttämättä niin hirveästi hiffannut, mutta ei kai kukaan kaikesta kaikkea tajua. Naisille tuputetulla peniskateudella on tehty naisille aika paljon vääryyttä sadan vuoden aikana. Sen tapaisia tuntemuksia voi olla, mutta syvemmältä löytyy jotakin muuta...

Mutta hieno teksti. Luen mieluusti lisää. Kuva ja otsikko yhdessä muodostivat humoristisen kokonaisuuden.

Jaah, joku kommentoija on juuttunut inttämään "feministejä" isäntappajiksi. Kuinka tylsää ja alkeellista. Yhtä kypsää kuin sanoa ko. kommentointia äidinmurhaamiseksi. Joillekuille "feministi" on metafora milloin millekin pelottavalle hahmolle siellä mielen sopukoissa. Fantasiaa.

Anonymous said...

Argumentoit tässä niin kuin uskovainen, joka päättelee, että koska emme tiedä varmasti, mistä maailmankaikkeus sai alkunsa, meidän on vain nöyrryttävä uskomaan Jeesukseen Kristukseen. Se on pakko uskoa. Jos emme usko, niin "mitä tilalle"?

No, miten olisi vaikka tieteen hengen mukainen maltti? Ei meillä ole mitään tulenpalavaa tarvetta uskoa Freudin teorioihin, eivätkä ne ole edes erityisen kiinnostavia, selitysvoimaisia tai syvällisiä. Emme tarvitse Freudia alkuunkaan, emmekä varsinkaan sen takia, että meidän on ymmärrettävä toisiamme ja tultava juttuun keskenämme. Ihmisenä olemisen ymmärtäminen ei riipu yhdestä historian partaherrasta, eikä mitään teoriaa tule olettaa todeksi pelkästään sen sisäisen yhtenäisyyden perusteella.

Ei ole myöskään mitään järkeä olettaa Freudin teorioita tosiksi vain sen takia, että tiedämme sekä intuitiivisesti että kokeellisesti, että käyttäytymistämme ohjaavat joskus motiivit, joista emme ole täysin tietoisia. Kertauksen vuoksi: Freud ei keksinyt tiedostamatonta, eikä defensiivisyyttä, eikä projektiotaipumusta, eikä muitakaan yleisiä psykologian ilmiöitä, vaan pelkästään operoi näillä käsitteillä omassa teorianmuodostuksessaan. Emme ole velkaa Freudille siitä, että tiedostamme näitä asioita, eikä niistä voi johtaa todistelua hänen erityisten teorioidensa tueksi.

Olen täysin samaa mieltä Richard Websterin kanssa siitä, että Freud ei syventänyt tai hienostanut käsitystämme ihmisenä olemisesta, vaan ainoastaan monimutkaisti ja vaikeutti sitä suunnattomasti ja täysin epäasianmukaisesti. Kuten Webster kirjoittaa, Freud kadotti näkökentästään sen, mikä on tavallista ihmisen psykologiassa, koska oli sotkenut ajattelunsa labyrinttimäiseen ja itseään pönkittävään teoriaan, jonka pohjalla ei ollut muuta kuin aiempaa teoriaa (ja sen pohjalla vain aiempaa teoriaa, ja niin edelleen).

Jokainen voi huvikseen lukea vaikkapa Websterin selvityksen psykoanalyyttisen teorian syntyvaiheista ja tulla sen jälkeen väittämään, että teoria perustuu empiiriseen havainnointiin. Freud ei välittänyt potilaistaan tutkimuskohteina sen enempää kuin ihmisinäkään. Hän tiedosti itse oman kyynisyytensä luonnehtiessaan terapiaa käytännöksi, jonka tarkoituksena on paremminkin kutkuttaa tutkijan luovaa mielikuvitusta kuin tuottaa empiiristä tietoa. Freudin koko tutkijanasenne oli alusta asti ylimielinen ja karkean epätieteellinen.

Jos meidän pitää Freudia jotenkin käsitellä, niin pseudotieteilijänä, joka yritti kidnapata tieteellisen psykologian ja pitää sitä yksityisomaisuutenaan, ja jolta meidän on anastettava se takaisin, sikäli kuin niin ei ole jo tapahtunut. Meidän on palattava maan pinnalle tavallisen, tieteellisesti perustellun ihmisymmärryksen pariin, ja parannuttava siitä älyllisen hienostelunhalun sekavuustilasta, johon Freud sairastui ja jolla hän tartutti kokonaisen kulttuuripiirin vuosikymmeniksi.

Teoriat tulevat inhimillisesti mielekkäiksi vain siten, että ne kurovat yhteen teoreettisen ja reaalisen. Se, että teoria muodostaa oman sisäisen johdonmukaisuutensa ei riitä. Se, että teoria rakentaa hypoteettisia yhteyksiä yleisluontoisten totuuksien ja omien erityisten olettamustensa välille, ei riitä. Sellainen todistelu, jota Freud käyttää, kelpaa vain älylliselle keimailijalle tai itseriittoiselle pseudotieteilijälle, mutta ei kenellekään, joka haluaa todella tietää.