May 13, 2008

Rasismiefekti

Kirjoitettu kommentiksi takkiraudan päreeseen "Juutalaisefekti" ja sen kommentteihin.
(Korjauksia asiatietoihin 17.5)
*
puolimieli kirjoitti osuvasti iron maidenille:
'Kysyn uudestaan, että mitkä ovat ne "kaikki mittarit", joiden mukaan Israel on suoriutunut huonommin kuin länsimaat.'

Hän (minä) kiittää puolimieltä em. kysymyksestä, mutta haluaa huomauttaa, että iron maidenilla on todellakin 'ihan kaikki muuttujat hanskassa' - kuten ei näytä aina olevan esimerkiksi Suomen sinänsä hyvällä jääkiekkomaalivahdilla.

Mielenkiintoista muuten, miten intensiivisesti 'paikallisilla ei-muka-rasisteilla' kuten i-maidenillakin toistuu tämä sama ÄO-aihe, joka kuitenkin ilmiselvästi viittaa tiettyyn rotuhyeniseen 'tarpeeseen' - tarpeeseen 'puhdistautua huonosta perimästä 'läheisyydessään' - ikäänkuin tuo huono perimä 'tarttuisi' ja/tai pilaisi oman hyvän perimän edut.

Toisin sanoen - aina kun arvioimme huonoa ÄO:ta ja huonoa perimää (miten ne sitten eri muuttujineen keskenään korreloivatkin), pyrimme niiden 'edustajiin hajurakoa tehdessämme vapautumaan' tällä tavoin omasta traumastamme/oireestamme eli tosiasiasta, että kannamme perimässämme myös 'huonoja geenejä'', mutta jonka haluamme itsessämme kieltää.

Vai ei siis muka ole piilevä rasistinen motiivi näittenkin i-maidenin juttujen takana?

Rasisti on kuin mustasukkainen henkilö (mies tai nainen), joka ei lakkaa lyömästä puolisoaan, vaikka hänelle kuinka todistettaisiin, ettei tämä ole häntä pettänyt.

Näin on siksi, että rasistin ongelma piilee hänen oman projektiivisen fantasiamaailmansa epäonnistuneessa käsittelyssä: hän ei pysty koskaan hyväksymään omaa 'puutettaan/haluaan', joka ei koskaan täyty, ja joka saa hänet tuntemaan itsensä alamittaiseksi/epätäydelliseksi - asiaintila, joka muka johtuu häntä pettävän ja sortavan 'liian läheiseksi' muuttuvan/ttuneen ihmisen kyvyttömyydestä sekä pahasta tahdosta turvata ja antaa hänelle tuon puutteen/halun täyttymys.

Mustasukkaiselle ihmiselle tällainen 'henkisesti vajaa=paha' läheinen merkitsee kastroivaa (hänet 'mitätöivää') hahmoa.

Jotakuinkin samaan tapaan alemman ÄO:n omaavat ja siten ÄO:n suhteen sekä kulttuurisesti 'ylempänä' olevan omaa statusta 'kalvavat' etniset, kulttuuriset ja kansalliset ryhmät ovat muuttuneet rasistille kastroiviksi - toisin sanoen ne toimivat jatkuvana muistutuksena ja uhkana oman rotuhygieenisen (normaali-) 'mitan optimille/-sta'.
*
Mutta jos/kun ryhdyt tällaisesta perspektiivistä arvioimaan kaikki psykologiset muuttujat tieteellisesti testattaviksi havainto-objekteiksi palauttavaa preferenssi-utilitaristia, havaitset puhuvasi 'pyhälle tieteelliselle 'Kaaban' kivelle' (= iron-maidenin maailmakuva), joka ei 'reagoi' hyväksyvästi muihin kuin itseensä kohdistuvan palvonnan eleisiin.

Kyseinen 'kaikki mittarit ja muuttujat' hallitseva 'kohtalokas ylimieli' (tarkoittaa tässä tasan päinvastaista kuin Fr. Hayekillä) - joka ei siis lainkaan tarvitse/halua itseään ja muita ymmärtääkseen kommunikatiivisten (esim. loogisten ja performatiivisten) paradoksien tajua eikä torjutun dialektiikkaa - ignoroi käyttämäsi metodin pitäen sitä käydyn tieteellisen diskurssin kannalta sekavana että mystifioivana.

Havaitsetkin siis itse olevasi ikäänkuin puolihullu 'kokonaan "terveitten"?' seurassa.

Ja kenelläpä - etenkin juutalaisella - sekä tieteen, taiteen että filosofisen ja humanistisen alan intellektuellilla ei 1930-luvun Saksassa olisi omassa maassaan ja valloitetuilla saksalaisilla kielialueilla herännyt sama 'kammottavan vierauden tunne' - 'unheimlich' - sekä natsien taholta että oman ihmisarvoisen elämisen ja intellektuaalisen oikeutuksen suhteen.

Minulla herää sama tunne takkirautaa lukiessa: 'kauhistuttava outous ja vieraus'.

Epäilemättä myös hän kokee minun tekstini vieraiksi ja etenkin pätevästä tieteellisestä fakta- ja todistekielipelistä vieraantuneiksi.
Koska tekstieni 'vieraantuneisuus' on kuitenkin ironmistressin mukaan osoitettavissa tieteellisesti, hänen ei tarvitse turvautua tuohon epämääräisen runolliseen ja 'uhkaavaan' unheimlich-termiin - jonka tosin uskon vakaasti kuvaavan autenttisesti 'mistressin' sisintä itseymmärrystä suhteessa minun tapaani siirtää 'älykkyysosamäärä-kulttuuri-rasismi-aiherypäs totaalisti toisenlaisen ymmärrys- ja selitysparadigman piiriin, josta hänellä ei vaikuttaisi olevan sen suurempaa oivallusta kuin asesepillä (kaikki kunnia heidän käsityömestaruudelleen) siitä, miksi muun muassa ristiretket pyrittiin valheellisesti oikeuttamaan vedoten muslimien ja juutalaisten 'saastaiseen' luonteeseen ja saastaisiin tekoihin, jotka olivat häpäisseet sekä Pyhän kaupungin Jerusalemin että tappamalla Vapahtajan.
Selitykset nimittäin ilmaisivat paitsi roomalaiskatolisen kirkon omaa dogmaattista vallanhalua hereettisten liikkeiden suhteen, myös sen kulttuurista jälkeenjääneisyyttä, rappiota ja korruptiota verrattuna 1000-luvun Islamin kukoistukseen etenkin Cordobassa ja Toledossa, joissa renessanssi (ja uskontojen välinen yhteistyö) itse asiassa oli jo ottanut ensimmäiset merkittävät askeleensa - askeleet, jotka paavin kirkko sitten tukahdutti ristiretkeilyllään miltei pysyvästi.

Ristiretket olivat paavi Urbanus II tekosyy (monien muiden syiden lisäksi) ajaa liian kukoistava islamilainen (ja siinä sivussa juutalainen) kulttuuri ulos sekä Euroopasta (reconquista) että Palestiinasta.
Tosin ristiretket olivat yleisesti ottaen Rooman kirkon rankaisu- ja laajentumispolitiikkaa, joka kohdistui kaikkeen, minkä se koki uhkaksi tai otolliseksi käännytyskohteeksi.

Espanjassa Vatikaanin asiaa edesauttoi kuitenkin paljon, kun Iberian niemimaalle hyökkäsi vähän ennen ensimmäistä ristiretkeä hyvin aseistettu fundamentalistinen berberiheimo almoravidit, jonka kukisti jo 100 vuotta myöhemmin myöskin fanaattinen berberiheimo almohadit.

Nämä heimot murskasivat melko helposti sotilaallisen varustautumisen kustannuksella kehitetyn, aiemman, rauhanomaisten islamistien johdolla kukoistaneen espanjalais-islamilaisen kulttuurielämän.

Almoravidien ja almohadien aseellisesta voimasta ja oikeaoppisesta, islamilaisesta fundamentalismista oli siis Espanjan muslimien menestykselle ja yhtenäisyydelle lopulta pelkkää haittaa johtuen heidän fanatismistaan, sotaisuudestaan ja sisäisistä ristiriidoistaan - mutta ennenkaikkea juuri siitä, että kulttuurinen yhteistyö kristittyjen ja juutalaisten kanssa kiellettiin.
Paljoa eivät radikaalimuslimit ole näistä ajoista näköjään oppineet - jos sitten ovat oppineet mitään ylipäätään minkään uskonnot ja aatteen fundamentalistit.

Mutta takkiraudallehan tällainen historiankirjoitus on vääristelyä, koska kaikki muslimit ovat hänelle jo 'itsessään' aggressiivisia, 'vähä-älyisiä' ja uskonnolliselta kulttuuriltaan taantumuksellisia. Ristiretkien oikeutus taas lienee hänelle perimmältään täysin oikeutettu, mitä edellä esitämiini Urbanuksen reconquista-motiiveihin tulee.
*
Sanottakoon kuitenkin lopuksi vielä uudestaan: yksilön fantasioista kumpuavien kulttuuris-ideologisten käänteisperspektiivien pohtiminen, josta minä näitä älykkyyteen, geeneihin, elintasoon, rotuhygieniaan ja rasismiinkin liittyviä syiden ja seurausten verkostoa tarkastelen, ei liene takkiraudalle muuta kuin jonkinlainen älyllisen 'hulluuden' oire.

Tähän voin vapaamuotoisesti vastata Paavalin tavoin (ateenalaisille): jos te pidätte minua hulluna näin väittäessäni, niin mieluummin olenkin hullu kuin ryhdyn puhumaan vastoin sitä, minkä tiedän olevan Totuus enkä triviaalia kivikuvien ('tosiasioiden') palvontaa.

11 comments:

Homo Garrulus said...

Olipaha analyysi; oletko ihan itse? En kylläkään usko, että sinua tukee kaikki analyytikot: tuntuu todella miehen näkökulmasta koko sinun kastraatio-diskurssisi. Aikamoinen juttu vaikka jotkut osat tuntuivat menevän jokseenkin oikein. Tämä on sitä kun tuolissa istuva kädet ylösnostava HÄN on kuvitellut itsensä jo lähes Jumalaksi.

Sellaisesta seuraa sitten vielä yksi maailma uusi; jos teikäläiset pääsisitte valtaan olisimme takaisin jossain - en osaa sanoa missä.

Rauno Rasanen said...

Juuri tätä odotin. Ketkä teikäläiset?

Jos minä olen sinulle=teikäläisille 'teikäläinen', niin kuinka paljon rasismia sinussa='teissä' itsessänne piileekään?

*
Logiikkani saattaa vaikuttaa nurinkurikuriselta, mutta sen tehtävä onkin paljastaa - tavalla tai toisella - ei siis pelkästään kirjoitetun kautta vaan pikemminkin kirjoitetun herättämien projektioitten ja tranferenssien - reaktioitten - kautta.

Enkä tarkoita välttämättä kirjoitettuja kommentteja.

Homo Garrulus said...

Teikäläiset jotka kirjoitatte ettei saa tietää ketä tarkoitatte ja missä ja milloin: te, jotka kirjoitatte niin, että olette aina kolmannes osapuoli jotenkin. Aina yläpuolella ja siksi kritiikkikään ei mene perille. Mutta sen minkä tämä sukupolvi tärvelee olemalla ylimielinen seuraava sukupolvi maksaa konkretiassa. Menetyksenä siis.

Rauno Rasanen said...

Olet ansassa HG - samassa ansassa, johon myös takkiraudan ja vasarahammerin kaltaiset ihmiset lankeavat heti, kun heitä ärsytetään 'oikealla tavalla'.

Mutta koska he eivät ole kommentoineet tätä tekstiä, he eivät myöskään ole ottaneet riskiä tulla paljastaneeksi ajattelunsa mystifikaatioita: sitä miten nopeasti he itse muuttuvat (tosiasioihin vedoten ja rationaalisesti perustellen) splittaaviksi puolirasisteiksi: asia, jonka tällä tekstillä juuri halusinkin osoittaa.

Ehkä olen epäoikeudenmukainen, mutta olen sitä tietoisesti: nimittäin se, joka tosissaan ryhtyy käyttämään projektiivista ammusvarastoaan tätä tekstiä vastaan ikäänkuin VAIN minut voisi osoittaa muslimien ja juutalaisten puolustajaksi sekä rasismisyytösten 'keksijäksi' - paljastaa itsensä heti - on siis ansassa, koska hän kääntää oman hämmennyksensä ja kykenemättömyytensä psykoanalyyttiseen argumentaatioon tuomitsevuudeksi sitä ja sen esittäjiä kohtaan - ja huom! pitää tuon ymmärtämättömyyden vuoksi (eli kun jotain 'logiikkaa' ei ymmärrä, se on virheellistä - MOT) juuri minua ja kaltaisiani myös itse vastustamansa? rasismin kannattajina.

Ehkä HG ymmärrät ainakin 'vulgaarin' psykoanalyysin (kyseenalaisiakin) metodeja sekä mahdollisuuksia paremmin kuin teknokraatti takkirauta ja 'yhden asian' vasarahammer, mutta ehdotan silti, että välttääksesi muita ikäviä itsepaljastuksia, vältät myös lisäkommentointia.

En todellakaan kirjoittanut tätä juttua nimenomaan sinulle ja sinua silmälläpitäen, mutta reaktiosi kuten sanottu vaikuttaa olevan karkeasti ottaen sama, jonka em. tosiasioihin vetoavat tilastoautomaatit suuntaavat minua kohtaan - yrittäen siten välttää suoraa leimaamista, joka kuitenkin on heidän todellinen intentionsa.

Selvyyden vuoksi vielä kerran: ei tuo leimaaminen ja kritiikki minua sinänsä loukkaa - tarkoituksenanihan on nimenomaan saada aikaan kontrolloimaton reaktio islamofobiansa rationalisoineissa monokulturalisteissa!

Mutta toki puolustaudun omalla tavallani, vaikka tiedänkin, että keskustelumme ei kohtaa...

PS. Viittaan päreeseeni:

http://actuspurunen.blogspot.com/2008/04/sitaatteja-zizekilt-6-jota-voi-kytt.html

Ironmistress said...

Rauno, nyt kyllä ammut niin kovilla, että tuo tekstisi vaatii kommenttia.

Mielenkiintoista muuten, miten intensiivisesti 'paikallisilla ei-muka-rasisteilla' kuten i-maidenillakin toistuu tämä sama ÄO-aihe, joka kuitenkin ilmiselvästi viittaa tiettyyn rotuhyeniseen 'tarpeeseen' - tarpeeseen 'puhdistautua huonosta perimästä 'läheisyydessään' - ikäänkuin tuo huono perimä 'tarttuisi' ja/tai pilaisi oman hyvän perimän edut.

Nyt tuo lähestyy niin paljon loukkausta, että se vaatii kommenttia.

Ensinnäkin ÄO on vain yksi luku, joka mittaa ihmistä. Samalla tavoin kuin pituus, paino tai kengännumero. Ei mitään muuta. Ja samalla tavoin kuin pituus, paino tai kengännumero, myös ÄO on monen asian kombinaatio.

Ruukinmatruunan ÄO:ksi on mitattu 159. Se oli silloin, kun hän oli nuorena suisidiaalisuutensa ja ahdistuksensa vuoksi hoidettavana. Eli se on keskimääräistä korkeampi. Mutta ruukinmatruunalle itselleen se on pelkkä luku. Samalla tavoin kuin hänen pituutensa tai kengännumeronsa. Ei sen enempää.

Mistä se johtuu? Tuskin ainakaan perimästä. Ruukinmatruunan yksikään neljä isovanhempaa ei ole mikään Einstein. Kenelläkään heistä ei ollut kansakoulua kummempaa koulutusta. Eniten oli isänisällä, joka oli viiden sodan veteraani. Kaikki enemmän tai vähemmän "self-made-maneja" (tai womaneja).

Ruukinmatruunan oma teoria on, että syitä on monia. 1) Ruukinmatruuna syntyi perheeseen, jossa työnteon ohella opiskelua ja lukemista arvostettiin. 2) Ruukinmatruunan äiti oli 30 - siis keskimääräistä vanhempi, kun ruukinmatruuna syntyi. 3) Ruukinmatruunan äippä imetti häntä pitkään. 4) Hän sai hyvää ja proteiinipitoista ravintoa. 5) Häntä kannustettiin opiskelemaan ja älyllisiin harrastuksiin. Eritoten hänen isänsä kannusti häntä. 6) Hän sai viettää pitkän, virikkeellisen ja suhteellisen tasapainoisen lapsuuden. 7) Hän aloitti säännöllisen sukupuolielämän myöhään.

Nämä kaikki ovat asioita, joiden tiedetään vaikuttavan positiivisesti ÄO:hon. Ja yllätys yllätys, juutalaisäiti on käsitteenä legenda. Ruukinmatruuna tietää, kuinka vahvasti K-strategisia juutalaisten perheet ovat ja miten vahvoja ne ovat ja miten paljon juutalainen kulttuuri arvostaa älyllisyyttä. Se ei voi olla näkymättä myös amerikanashenasien ÄO:ssa. Pesäviipyisyys korreloi vahvasti ÄO:n kanssa.

Toisin sanoen - aina kun arvioimme huonoa ÄO:ta ja huonoa perimää (miten ne sitten eri muuttujineen keskenään korreloivatkin),

Ruukinmatruuna tietää, että hänen äidinisänäitinsä suku, B., on Suomessa varsin tunnettu. Mutta vain yksi haara on todella merkittävä. Suvussa on seitsemän haaraa, josta muut ovat olleet torppareita, työläisiä tai muita proletaareja, ja äidinisänäiti kuului yhteen näistä. Haarat kuitenkin yhtyvät 1600-luvulla, yhdeksännessä sukupolvessa. Se ei geneettisesti katsoen ole paljoa. Jos kyse olisi genetiikasta, niin miksi nuo seitsemän muuta haaraa eivät ole tuottaneet merkkihenkilöitä samalla tavoin kuin päähaara? Sama genetiikkahan heillä on.

Ja miksi on mahdollista, että mäkitupalaisen äpärätyttären - ja huutolaisen - tyttärentyttärellä voi olla niin korkea ÄO, jos kerran genetiikka olisi huono - ja sama kääntäen? Genetiikka yksin ei siis määritä ÄO:ta, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos ruukinmatruunan esivanhemmilla olisi ollut samat kasvuedellytykset kuin hänellä itsellään, hekin todennäköisesti olisivat saavuttaneet samoja lukemia.

Älykkyysosamäärä teini-iässä korreloi käänteisesti sukupuolielämän aloittamisen aikaisuuden kanssa. Kumpi on syy ja kumpi on seuraus ja onko niillä takaisinkytkentä, onkin sitten oma kysymyksensä.

pyrimme niiden 'edustajiin hajurakoa tehdessämme vapautumaan' tällä tavoin omasta traumastamme/oireestamme eli tosiasiasta, että kannamme perimässämme myös 'huonoja geenejä'', mutta jonka haluamme itsessämme kieltää.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

- J.K. Paasikivi -

Vai ei siis muka ole piilevä rasistinen motiivi näittenkin i-maidenin juttujen takana?

Onko etnisten ryhmien sekä Cavalli-Sforza-klusterien välisten erojen tutkiminen, toteaminen ja sen, mistä ne johtuvat, pohtiminen rasismia? Onko rasismia todeta, että huippuälykkäistä ihmisistä enemmistö on miehiä, ja ruukinmatruunan ÄO:lla yhtä naista kohti on kolme miestä? Se on vain tosiasia, ja sen kanssa on tultava toimeen. Olettaisin sinulla, Rauno, olevan vielä korkeampi ÄO. Mitä se sinulle merkitsee?

Me olemme toisen maailmansodan ja holocaustin jälkeen hyvin varuillamme rasismin osalta ja poliittisen korrektiuden nimellä tunnettu puhdasoppisuus pitää huolen siitä, että näistä eroista on tehty tabu ja niistä puhumisesta rasismia. Mutta ne ovat silti olemassa, eikä niiden kiistäminen hävitä niitä pois.

Sensijaan se on rasismia, jos alamme muodostamaan niiden pohjalta arvolauseita. Tietänet Humen giljotiinin. Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla. Korkea ÄO on sama asia kuin iso pituus: auttaa paljossa, mutta luo myös paljon ongelmia.

Jotakuinkin samaan tapaan alemman ÄO:n omaavat ja siten ÄO:n suhteen sekä kulttuurisesti 'ylempänä' olevan omaa statusta 'kalvavat' etniset, kulttuuriset ja kansalliset ryhmät ovat muuttuneet rasistille kastroiviksi - toisin sanoen ne toimivat jatkuvana muistutuksena ja uhkana oman rotuhygieenisen (normaali-) 'mitan optimille/-sta'.

Eli siis aateliset olivat Ranskan vallankumouksessa porvareille henkisesti kastroiva ryhmä? Samoin sillähän ei ole mitään merkitystä, että Eestissä kantaväestö oli alistettu maaorjiksi ja saksalaiset etuoikeutettu ryhmä? Kastraatiopelkoako vaiko vihaa sortajaa kohtaan?

Jotenkin tuntuu, että miehillä on vain se yksi asia mielessä. Miehille kaikki asia on pelkkää seksuaalisuutta, ja miehet pelkäävät kastraatiota kuin ruttoa. Naisille koko juttu on melko lailla yhdentekevä, varsinkin sen jälkeen kun lapset on jo hankittu ja hedelmällisyysikä siellä jälkipuoliskolla. Tulee mieleen se vitsi, missä naista verrataan eri ikäkausina kuuteen eri valtioon, mutta miehellä niitä on vain yksi: 15-75 "Kuin Irak: mulkun hallitsema".

Mutta jos/kun ryhdyt tällaisesta perspektiivistä arvioimaan kaikki psykologiset muuttujat tieteellisesti testattaviksi havainto-objekteiksi palauttavaa preferenssi-utilitaristia, havaitset puhuvasi 'pyhälle tieteelliselle 'Kaaban' kivelle' (= iron-maidenin maailmakuva), joka ei 'reagoi' hyväksyvästi muihin kuin itseensä kohdistuvan palvonnan eleisiin.

"Maiden" tarkoittaa neitoa. Ruukinmatruunan neitoikä on jo kaukana takana, ja hän on naimisissa. Siksi tuo "mistress" eli rouva on se oikea puhuttelunimi, joskin "ironmistress" viittaa hänen ammattiinsa. Ja ruukinmatruuna ei ole Panu Höglund, jos sitä ihmettelet.

Mitä tuohon tajunnanvirtaan tulee, niin luonnontieteissä ei ole Kaaban pyhiä kiviä (joka on pelkkä meteoriitti) eikä auktoriteetteja. Luonnontieteissä on vain faktoja ja niiden pohhjilta muodostettuja paradigmoja, ja luonnontieteiden tärkein vaatimus on objektiivisuus. Se vanha esimerkki tiiliskivestä varpaille on tietysti olkiukko, mutta silti totta.

Kyseinen 'kaikki mittarit ja muuttujat' hallitseva 'kohtalokas ylimieli' (tarkoittaa tässä tasan päinvastaista kuin Fr. Hayekillä) - joka ei siis lainkaan tarvitse/halua itseään ja muita ymmärtääkseen kommunikatiivisten (esim. loogisten ja performatiivisten) paradoksien tajua eikä torjutun dialektiikkaa - ignoroi käyttämäsi metodin pitäen sitä käydyn tieteellisen diskurssin kannalta sekavana että mystifioivana.

Suoraan sanoen tuo oli kuin suoraan postmodernistisesta puppugeneraattorista, ja humanisteja on ennenkin jymäytetty Sokalin jäynällä. Suurin osa humanistisista tieteistähän ei perustu tieteelliselle metodille, vaan lähinnä auktoriteetin sanalle, hypoteeseille ja uskomuksille, jotka voivat joko olla tosia tai eivät.

Mutta jos pysytellään luonnontieteissä ja pidetään kiinni objektiivisuusvaatimuksesta, niin se merkitsee, että ihminen voidaan ja tuleekin demystifioida ja riisua kaikesta sanahelinästä. Tällöin ihmisiä ja ihmispopulaatioita voidaan tutkia samalla tavoin kuin mitä tahansa eläimiä, sekä biologian että etologian keinoin, ja kulttuurievoluutio voidaan rinnastaa analogiseksi biologisen evoluution kanssa. Ainoa, mitä emme voi tehdä, on muodostaa arvolauseita. Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden tulisi olla.

Humanistit kritisoivat jatkuvasti kapitalismia ja pitävät sitä riistona ja sortona ja epäoikeudenmukaisena järjestelmänä. Mutta kulttuurievoluutio sanoo, että se on luonnollisen lamarckistisen olemassaolotaistelun kautta syntynyt järjestelmä, johon ei sisälly mitään ideologiaa, ja joka on osoittautunut kaikkia kilpailijoitaan tehokkaimmaksi ja parhaimman tuloksen tuottavaksi. Se ei ole hyvä eikä paha. Se vain on, ja sen kanssa on tultava toimeen.

Ja kenelläpä - etenkin juutalaisella - sekä tieteen, taiteen että filosofisen ja humanistisen alan intellektuellilla ei 1930-luvun Saksassa olisi omassa maassaan ja valloitetuilla saksalaisilla kielialueilla herännyt sama 'kammottavan vierauden tunne' - 'unheimlich' - sekä natsien taholta että oman ihmisarvoisen elämisen ja intellektuaalisen oikeutuksen suhteen.

Ubi bene, ibi patria. Minkä saksalainen kielialue hävisi, sen englantilainen voitti. Mutta karmeinta oli Puolan juutalaisilla - puolalaiset vihasivat heitä, sillä juutalaiset olivat olleet etuoikeutettu ryhmä rzeczospolitan aikana (he olivat veronkerääjiä, kun 90% puolalaisista oli maaorjia), venäläiset vihasivat heitä, sillä he pitivät heitä puolalaisina, ja saksalaiset taas - no, natsismi on tiedossa. Saksan juutalaiset pääsivät suurelta osalta karkuun ennenkuin holocaust alkoi, Puolan juutalaisilla ei ollut minne paeta.

Minulla herää sama tunne takkirautaa lukiessa: 'kauhistuttava outous ja vieraus'.

Sitä voi sanoa akateemiseksi kuiluksi. Luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välinen kuilu.

Epäilemättä myös hän kokee minun tekstini vieraiksi ja etenkin pätevästä tieteellisestä fakta- ja todistekielipelistä vieraantuneiksi.

Todettakoon näin, että Sokalin jäynä puhuu puolestaan.

Koska tekstieni 'vieraantuneisuus' on kuitenkin ironmistressin mukaan osoitettavissa tieteellisesti, hänen ei tarvitse turvautua tuohon epämääräisen runolliseen ja 'uhkaavaan' unheimlich-termiin - jonka tosin uskon vakaasti kuvaavan autenttisesti 'mistressin' sisintä itseymmärrystä suhteessa minun tapaani siirtää 'älykkyysosamäärä-kulttuuri-rasismi-aiherypäs totaalisti toisenlaisen ymmärrys- ja selitysparadigman piiriin, josta hänellä ei vaikuttaisi olevan sen suurempaa oivallusta kuin asesepillä (kaikki kunnia heidän käsityömestaruudelleen) siitä, miksi muun muassa ristiretket pyrittiin valheellisesti oikeuttamaan vedoten muslimien ja juutalaisten 'saastaiseen' luonteeseen ja saastaisiin tekoihin, jotka olivat häpäisseet sekä Pyhän kaupungin Jerusalemin että tappamalla Vapahtajan.

Eiköhän se riitä ristiretkille syyksi, että sillä tavoin vietiin sota vihollisen alueelle. Islamilainen maailma oli käynyt pyhää sotaansa länsimaista sivistystä vastaan jo 500 vuoden ajan ja olivat jatkuvasti hyökkäyskannalla. Nyt länsimaat ryhtyivät vastaiskuun.

Ja kun sotaa käydään, se kannattaa aina siirtää vihollisen alueelle. Tällöin sitä kyetään käymään omia resursseja suojellen ja omaa ydinaluetta vahvistaen.

Selitykset nimittäin ilmaisivat paitsi roomalaiskatolisen kirkon omaa dogmaattista vallanhalua hereettisten liikkeiden suhteen, myös sen kulttuurista jälkeenjääneisyyttä, rappiota ja korruptiota verrattuna 1000-luvun Islamin kukoistukseen

Et ole oikein tainnut tutustua islamin todellisiin kasvoihin???

Islam oli tuhat vuotta sitten täsmälleen sama kuin tänäänkin. Äärimmäisen aggressiivinen, sotaisa ja verenjanoinen uskonto, kulttuurievolutiivisesti katsoen valloittajameemipleksi. Sillä oli veriset rajat jo silloin ja sillä on veriset rajat tänäänkin. Islam oli jatkuvasti hyökkäyskannalla ja laajenemaan päin - sodassa - ja kristillinen Eurooppa oli ainoa kulttuuripiiri, joka kykeni vastaiskuun. Kaikki muut - zarathustralainen Persia, buddhalainen Keski-Aasia, hindulainen Intia - sortuivat tämän fanaattisen valloittajauskonnon edessä. Ja valloitetuiden alueiden asukkaille annettiin kaksi vaihtoehtoa: kuolema tai kääntyminen islamiin, tai dhimma jos sattuivat olemaan kristittyjä tai juutalaisia.

Ymmärtänet varmaan, että despotialle, orjanomistusyhteiskunnalle ja sharialle perustuva äärimmäisen aggressiivinen ja fanaattinen uskonto saattaa herättää hiukan närää kristikunnassa. Varsinkin, koska nuo kaikki alueet olivat kerran olleet kristittyjä, ja ne pyrittiin valtaamaan takaisin.

Sodankäynti ei ole kansansuosion tavoittelua eikä oidipuskompleksien pohtimista. Se on politiikan tekoa fyysisen väkivallan keinoin, ja väkivaltaan voi vastata vain väkivallalla.

etenkin Cordobassa ja Toledossa, joissa renessanssi (ja uskontojen välinen yhteistyö)

Dhimmaa ei kyllä parhaimmalla tahdollakaan voi kutsua sen enempää renessanssiksi kuin uskontojenväliseksi yhteistyöksikään. Meillä on tapana romantisoida islamilainen Espanja, mutta reconquistan historia antaa kyllä toisen kuvan asiasta - maurihallinto ei ollut oikeasti niin kivaa ja suvaitsevaista kuin valistusajan ei-espanjalaiset historioitsijat sen romantisoivat.

itse asiassa oli jo ottanut ensimmäiset merkittävät askeleensa - askeleet, jotka paavin kirkko sitten tukahdutti ristiretkeilyllään miltei pysyvästi.

Metsä vastasi juuri niinkuin sinne huudettiin. Islamin tarkoituksena oli alistaa kristikunta dhimmaan. Voi olla, että alistetuilla ei löydy sympatiaa alistajilleen. Kotitehtäväksi tulee sitten etsiä merkitys sanoille "dhimma" ja "dhimmi".

Ristiretket olivat paavi Urbanus II tekosyy (monien muiden syiden lisäksi) ajaa liian kukoistava islamilainen (ja siinä sivussa juutalainen) kulttuuri ulos sekä Euroopasta (reconquista) että Palestiinasta.

Entä sitten?

Kulttuurievolutiivisesta katsannosta kyseessä on pelkkä memeettinen olemassaolotaistelu - kaksi toisilleen vihamielistä meemipleksiä, joista toinen (islam) on valloittajameemipleksi ja toinen (kristinusko) sopeutujameemipleksi - taistelivat olemassaolosta. Vahvempi voitti. Siinä sivussa länsimaisen sivilisaation olemassaolo turvautui, sillä kapitalismi ja markkinatalous saattoi kehittyä vain länsimaissa, ei islamissa.

Valloittajameemipleksit, kuten islam, fascismi, kansallissosialismi, kommunismi jne ovat pääsääntöisesti hyvin hankalia naapureita - ne pyrkivät tuhoamaan kaikki muut meemipleksit tieltään ja levittämään omat meeminsä mahdollisimman tehokkaasti. Ne kuitenkaan eivät kykene muuhun kuin valloittamiseen ja tuhoamiseen; jos liike pysähtyy, ne romahtavat.

Ruukinmatruuna voi sanoa suoraan, että islam merkitsee hänelle kuolemaa. Buddhalaisena hän ei kuulu kirjan kansaan, eli hänelle olisi tappotuomio tiedossa. Lisäksi hän on nainen, eli hän olisi todella tappotuomion arvoinen jumalanpilkkaaja. Vihollisuussuhde on siis olemassa. Ruukinmatruunan ei kannata tässä tilanteessa pettää itseään ja yrittää mihinkään rauhaan sellaisen instanssin kanssa, jonka tavoitteena on hänen tuhoamisensa. Hänen kannattaa tehdä viholliskuva selväksi ja valmistautua henkisesti puolustamaan fyysistä olemassaoloaan tarpeen tullen väkivallalla. Tämä on asia, joka on päivänselvä jokaiselle amikselle, mutta intellektuelleille hyvin vaikeaa ymmärtää.

Tosin ristiretket olivat yleisesti ottaen Rooman kirkon rankaisu- ja laajentumispolitiikkaa, joka kohdistui kaikkeen, minkä se koki uhkaksi tai otolliseksi käännytyskohteeksi.

Unohdat Bysantin keisarikunnan ja Aleksios I Komnenoksen ja sen tapahtumajatkumon, joka alkoi Manzikertista 1071.

Espanjassa Vatikaanin asiaa edesauttoi kuitenkin paljon, kun Iberian niemimaalle hyökkäsi vähän ennen ensimmäistä ristiretkeä hyvin aseistettu fundamentalistinen berberiheimo almoravidit, jonka kukisti jo 100 vuotta myöhemmin myöskin fanaattinen berberiheimo almohadit.

Entä sitten? Fanaattiset berberit olivat selkeästi kristikunnalle uhka. Olisiko pitänyt tyytyä virsien veisaamiseen ja rukoiluun? Se ei auttanut viikinkien kanssa eikä olisi auttanut berberienkään.

Sinulle jotenkin sotiminen on itseisarvoisesti paha ja moraalisesti väärä asia. Ruukinmatruunalle sota ei ole hyvä eikä paha asia. Se vain on. Se ei ole mitään muuta kuin yksi kulttuurievolutiivisen olemassaolotaistelun ilmenemismuoto. Koska se aiheuttaa tuhoa, sitä on syytä välttää, mutta sen kieltäminen ja teeskentely ettei sota olisi muuta kuin politiikan tekemistä fyysisen väkivallan keinoin, johtaa vain tuhoon.

Viikinkeihin tehosi teräväksi hiottu miekka ja myyräntyö lähetyssaarnaamisen muodossa. Rukoukset ja virrenveisuu olivat yhtä tyhjän kanssa.

Nämä heimot murskasivat melko helposti sotilaallisen varustautumisen kustannuksella kehitetyn, aiemman, rauhanomaisten islamistien johdolla kukoistaneen espanjalais-islamilaisen kulttuurielämän.

Väärin. Córdoban kalifaatti oli hajonnut 50 vuotta aiemmin perimysriitojen vuoksi useammaksi sadaksi taifa-pikkuvaltioksi, ja kristityt olivat vallanneet pohjoisen taifat yksi toisensa jälkeen. Etelän taifat olivat heikentyneet niin, etteivät ne kyenneet puolustautumaan fanaattisia berbereitä vastaan. Kyse ei ollut mistään rauhantahdosta eikä sivistyksestä, vaan hajanaisuuden mukanaantuomasta heikkoudesta.

Almoravidien ja almohadien aseellisesta voimasta ja oikeaoppisesta, islamilaisesta fundamentalismista oli siis Espanjan muslimien menestykselle ja yhtenäisyydelle lopulta pelkkää haittaa johtuen heidän fanatismistaan, sotaisuudestaan ja sisäisistä ristiriidoistaan

Ilman berberivalloitusta reconquista olisi päättynyt jo ennen vuotta 1100. Taifat olisivat pudonneet kristittyjen käsiin yksi toisensa jälkeen.

mutta ennenkaikkea juuri siitä, että kulttuurinen yhteistyö kristittyjen ja juutalaisten kanssa kiellettiin.

Dhimma ei ole kulttuurillista yhteistyötä. Kannattaa lukea mitä Koraanissa sanotaan kristityistä ja juutalaisista ja miten juutalaiset ovat apinoita ja kristityt sikoja.

Paljoa eivät radikaalimuslimit ole näistä ajoista näköjään oppineet - jos sitten ovat oppineet mitään ylipäätään minkään uskonnot ja aatteen fundamentalistit.

Eivät olekaan. Länsimailla on vastassaan täsmälleen sama vihollinen kuin tuhat vuotta sitten.

Mutta takkiraudallehan tällainen historiankirjoitus on vääristelyä, koska kaikki muslimit ovat hänelle jo 'itsessään' aggressiivisia, 'vähä-älyisiä' ja uskonnolliselta kulttuuriltaan taantumuksellisia.

1) Islam on aggressiivinen uskonto. Sekä teoriassa (Koraani), sanoissa (imaamien parranpäristys) että käytännössä (väkivalta ja terrorismi). Islamilla on veriset rajat; kaikkialla, missä islam kohtaa toisen uskonnon, on sota tai terrorikampanja. Mutta tämä on tyypillistä kaikille valloittajameemiplekseille, ei ainoastaan islamille.

2) Kuri, tottelevaisuus, alistuminen ja sokea fatalismi vaikuttavat älykkyyteen lannistavasti ja tuhoisasti. Kaikilla islamilaisilla kansoilla on kristittyjä ja juutalaisia alhaisempi keski-ÄO. Islamilaiset kulttuurit noudattavat r-strategiaa lisääntymisessään (polygamia, lapsimorisamet jne), joka laskee ÄO:ta.

3) Se, että islam on uskontona taantumuksellisempi ja alkeellisempi kuin kristinusko ja islam, on päivänselvää kenelle tahansa asioihin tutustuneelle. Buddhalaisen ulkopuolisesta näkökulmasta asia on itsestäänselvyys.

Ristiretkien oikeutus taas lienee hänelle perimmältään täysin oikeutettu, mitä edellä esitämiini Urbanuksen reconquista-motiiveihin tulee.

Sitä sanotaan kulttuurievolutiiviseksi lamarckistiseksi olemassaolotaisteluksi. Sopeutujameemipleksin ja valloittajameemipleksin välinen kamppailu. Virsiäkö sitten olisi pitänyt veisata ja rukoilla, vai kenties meditoida islamin uhka pois?

Sanottakoon kuitenkin lopuksi vielä uudestaan: yksilön fantasioista kumpuavien kulttuuris-ideologisten käänteisperspektiivien pohtiminen, josta minä näitä älykkyyteen, geeneihin, elintasoon, rotuhygieniaan ja rasismiinkin liittyviä syiden ja seurausten verkostoa tarkastelen, ei liene takkiraudalle muuta kuin jonkinlainen älyllisen 'hulluuden' oire.

Ei, vaan lähinnä sanahelinää.l

Et ilmeisesti ymmärrä, että ruukinmatruunalla on oma henki pelissä Siis sama suomeksi:

Ne hullut ovat tosissaan. Ne aivan oikeasti haluavat tappaa kaikki buddhalaiset ja orjuuttaa kaikki naiset. Ja kun aikuinen ihminen julistaa jotain tuollaista ja hänen tekonsa myös osoittavat samaa, niin hän mitä todennäköisimmin on vakavissaan. Hitleriä ei otettu ajoissa vakavasti. Ruukinmatruuna ei aio langeta siihen ansaan. Hän ottaa islamin hänen fyysiselle habitukselleen aiheuttaman uhan - siis tappotuomion - vakavasti ja varustautuu henkisesti taisteluun. He ovat julistaneet hänelle tuhoa, kuolemaa ja orjuutta. He ovat osoittaneet olevansa vakavissaan. Nyt on puheet puhuttu ja neuvottelut neuvoteltu. Nyt muodostetaan viholliskuva ja valmistaudutaan sotaan. That's it.

Sodassa voi käydä huonosti. Siinä voi kuolla. Mutta antautumisessa käy aina väistämättä huonosti, ja orjuus on kuolemaa pahempi kohtalo.

Kyse ei siis ole rasismista. Vaan siitä, että taistelija muodostaa viholliskuvan ja valmistautuu taisteluun. Ilman tunteita, ilman vihaa, ilman intohimoja - realistisesti. Tunne vihollisesi, siihen kehottaa niin Maurikios kuin Sun Tzu, eikä naiivista hyväuskoisuudesta anneta lohdutuspalkintoa kulttuurievoluutiossa.

Ja sen ruukinmatruuna haluaa välttää.

Tästä aiheesta kannattaa lukea Kaari Utrion "Islamin häpeä". Hänkin ottaa islamin tosissaan.

IDA said...

"tarkoituksenanihan on nimenomaan saada aikaan kontrolloimaton reaktio islamofobiansa rationalisoineissa monokulturalisteissa!"

:D

Teksti on niin sekavaa - tai sitten sfääreissä, joita en käsitä, lentävää - että ainakin oma reaktioni olisi täysin kontrolloimaton, jos erehtyisin sitä kommentoimaan.

Rauno Rasanen said...

matruuna, ida

Kirjoitin 'vastauskommentistani' erillisen päreen.

matruuna

En varmaankaan vastaa 'vastauksessani' itse kysymykseen/asiaan - siis rasismiin, mutta tekstin pyrkimys onkin hieman syvempi: ajatteluparadigmojen ontologisten lähtökohtien hahmottelu.

Toimit ikäänluin 'katalysaattorina', joka pakottaa minut ajattelemaan todella tärkeinä pitämiäni asioita uudestaan.
Ja niitä eivät ole tiede metodina tai utilitaristinen argumentaatio.

Uudelleen arviointi ei siis tarkoita, että olisin lähentynyt sinun tapaasi ajatella millään muulla tavoin kuin ymmärtämällä sen erilaisuutta omaani nähden.

Ironmistress said...

Rauno, sinä olet kristitty mies.

Sinulla ei ole mitään pelättävää islamin ja sen aiheuttaman uhan tiimoilta - voit aina antautua suosiolla, maksaa verosi ja vaikka ryhtyä muslimiksi, miehenä olet etuoikeutettu. Siksi sinä voit ajatella islamia jonain harmittomana ja mielenkiintoisena asiana, toiseutena.

Ruuukinmatruuna ei voi ajatella noin.

Ruukinmatruuna on buddhalaisuuteen kallistuva agnostikko ja nainen. Hän on sellainen ihminen, jolle muslimit antavat täsmälleen kaksi mahdollisuutta: kuole tai käänny islamiin. Ja naisena islamiin kääntyminen tarkoittaa orjuuteen alistumista. Ruukinmatruunalle se olisi kuolemaakin pahempi kohtalo.

Ruukimatruunalla on tässä oma henki pelissä. Hänellä kertakaikkiaan ei voi olla varaa suhtautua islamiin huolettomasti, sillä ne kahelit ovat tosissaan - he ovat teoillaan osoittaneet todella tarkoittavansa sitä mitä saarnaavatkin, eli sitä pyhää sotaansa.

Ne hullut ovat julistaneet kuolemaa ruukinmatruunan kaltaisille - ja tappavat heitä.

Ruukinmatruunan tulkinta on yksinkertainen, amismainen. Nyt neuvottelut on neuvoteltu ja puheet pidetty, ja yhteisymmärrykseen pyrkiminen on vain ajan pelaamista vihollisen pussiin. Nyt muodostetaan viholliskuva, varustaudutaan ja valmistaudutaan puolustamaan kaikkea sitä, mikä koetaan kalliiksi ja arvokkaaksi - omalla hengellä tarvittaessa.

Voi olla, ettei sotaa tule, ja hyvä olisikin, ettei sitä tulisi. Mutta kulttuurievoluutio ei anna lohdutuspalkintoja. The question is not about who is right but who is left.

PeeÄR-mies said...

Rautarouva kertoo, että : "Ja ruukinmatruuna ei ole Panu Höglund, jos sitä ihmettelet."

Yllättävän usein rouvan teksteissä on viitteitä P. Höglundiin, ja voisin tekstianalyysiin perehtyneenä väittää, että konnektioita on liikaa ollakseen sattumaa.

Siinä olen samaa mieltä rouvan kanssa, että ÄO - (rouvalla 159, omani vain 3 pinnaa pienempi), ei takaa tosiassa yhtään mitään.

18%:lla jenkeissä tuomituista raaoista väkivaltarikoksista on ns. hyvin älykkäiden tekemiä - ÄO yli 145.

Rouvan argumentointi on kiehtovaa, loogista, mutta siitä löytyy sisäänrakennettu perusvirhe, joka johtunee joistain traumaattisista nuoruuden kokemuksista.

Virhe on siinä, että rouva ei salli maailmankuvaansa epävarmuuden sietämistä.

Tämä ilmenee siten, että hyväksytyn alkuoletuksen l. aksiooman/perusväittämän, (jota ei enää voida/tarvitse todistaa oikeaksi) varaan rakennetaan päättelyketju, joka vaikuttaa johdonmukaiselta l. loogiselta.

Kaikki alkuoletuksen kyseenalaistavat väitteet suljetaan pois, jotta argumentti, ja sitä kautta maailmankatsomus säilyisi puhtaana ja selkeänä ('se pois, mikä pahentaa sano mustalainen, kun pässiä salvo').

Rautarouvan sanoma on siis pikemminkin defensiivistä - jos kohta offensiivista - sisäistetyn maailmankuvan ehyenä säilymiseksi.

Kielen muoto ja rikas 'amisretoriikka' vievät helposti mukanaan, ellei lukija pysy skarppina.

Amiksen sukuun kuuluu todennäköisesti maamme presidenttejä sekä suurin osa arvostetuista virkamiehistä:)

Miksi moista uhoamista - lentäjän poika?

Suitsaittrauma ei ehkä olekaan vielä ohi.

Ironmistress said...

Peeärmies, todettakoon Panusta että "great minds think alike". Ruukinmatruuna kunnioittaa Panua paljossa, mutta on monessa asiassa hänen kanssaan eri mieltä. Sitäpaitsi ruukinmatruuna puhuu kyllä portugalia, mutta ei puolaa ;-)

Mitä älykkyyteen tulee, niin USA:n vankiloissa olevista ihmisistä noin 57% on psykopaatteja, ja väkivalta-, seksi- ja omaisuusrikollisista liki 90%. Monilla heistä on hyvin korkea ÄO. Pelkkä ÄO ei kerro ihmisestä yhtään mitään - se on kuin pituus, paino tai kengännumero. Juuri siksi ruukinmatruunalle se on omalta kohdalta vain pelkkä luku, ja juuri siksi hän kokee vastenmielisyyttä Mensaa kohtaan.

Mitä taas maailmankuvaan tulee, ruukinmatruunalla se on luonnontieteellinen, ja luonnontieteellinen maailmankuva puolestaan pohjautuu faktoille ja objektiivisille tosiasioille, joiden oletetaan jo a priori olevan totta ja valideja, eikä niiden kyseenalaistamisesta ole mitään hyötyä. Siksi yritykset kyseenalaistaa luonnontieteitä ja luonnontieteellistä maailmankuvaa ovat yhtä tyhjän kanssa, ja ruukinmatruuna suhtautuu näihin kyseenalaistuksiin samalla ymmärtämyksellä kuin astrologiaan, magiaan tai kiromantiaan. Kyse ei ole siis mistään pelosta, vaan yksinkertaisesti turhautumisesta paskanjauhantaan. Luonnontieteissä on kaksi tärkeää työkalua: Occamin partaveitsi, jonka mukaan yksinkertaisin teoria on todennäköisimmin oikea, ja Humen giljotiini, jonka mukaan tosiasioiden pohjalta ei voida muodostaa arvolauseita.

Ruukinmatruunan suvussa ei ole presidenttejä. Arvostettuja virkamiehiä kyllä pari kappaletta, ja kapiaisia sitäkin enemmän. Hän ei ole lentäjän poika eikä tytär, mutta lentäjä hän on kyllä itse.

Rauno Rasanen said...

matruuna

Kirjoitin vastauksestani erillisen päreen.