Rasismiefekti

Kirjoitettu kommentiksi takkiraudan päreeseen "Juutalaisefekti" ja sen kommentteihin.
(Korjauksia asiatietoihin 17.5)
*
puolimieli kirjoitti osuvasti iron maidenille:
'Kysyn uudestaan, että mitkä ovat ne "kaikki mittarit", joiden mukaan Israel on suoriutunut huonommin kuin länsimaat.'

Hän (minä) kiittää puolimieltä em. kysymyksestä, mutta haluaa huomauttaa, että iron maidenilla on todellakin 'ihan kaikki muuttujat hanskassa' - kuten ei näytä aina olevan esimerkiksi Suomen sinänsä hyvällä jääkiekkomaalivahdilla.

Mielenkiintoista muuten, miten intensiivisesti 'paikallisilla ei-muka-rasisteilla' kuten i-maidenillakin toistuu tämä sama ÄO-aihe, joka kuitenkin ilmiselvästi viittaa tiettyyn rotuhyeniseen 'tarpeeseen' - tarpeeseen 'puhdistautua huonosta perimästä 'läheisyydessään' - ikäänkuin tuo huono perimä 'tarttuisi' ja/tai pilaisi oman hyvän perimän edut.

Toisin sanoen - aina kun arvioimme huonoa ÄO:ta ja huonoa perimää (miten ne sitten eri muuttujineen keskenään korreloivatkin), pyrimme niiden 'edustajiin hajurakoa tehdessämme vapautumaan' tällä tavoin omasta traumastamme/oireestamme eli tosiasiasta, että kannamme perimässämme myös 'huonoja geenejä'', mutta jonka haluamme itsessämme kieltää.

Vai ei siis muka ole piilevä rasistinen motiivi näittenkin i-maidenin juttujen takana?

Rasisti on kuin mustasukkainen henkilö (mies tai nainen), joka ei lakkaa lyömästä puolisoaan, vaikka hänelle kuinka todistettaisiin, ettei tämä ole häntä pettänyt.

Näin on siksi, että rasistin ongelma piilee hänen oman projektiivisen fantasiamaailmansa epäonnistuneessa käsittelyssä: hän ei pysty koskaan hyväksymään omaa 'puutettaan/haluaan', joka ei koskaan täyty, ja joka saa hänet tuntemaan itsensä alamittaiseksi/epätäydelliseksi - asiaintila, joka muka johtuu häntä pettävän ja sortavan 'liian läheiseksi' muuttuvan/ttuneen ihmisen kyvyttömyydestä sekä pahasta tahdosta turvata ja antaa hänelle tuon puutteen/halun täyttymys.

Mustasukkaiselle ihmiselle tällainen 'henkisesti vajaa=paha' läheinen merkitsee kastroivaa (hänet 'mitätöivää') hahmoa.

Jotakuinkin samaan tapaan alemman ÄO:n omaavat ja siten ÄO:n suhteen sekä kulttuurisesti 'ylempänä' olevan omaa statusta 'kalvavat' etniset, kulttuuriset ja kansalliset ryhmät ovat muuttuneet rasistille kastroiviksi - toisin sanoen ne toimivat jatkuvana muistutuksena ja uhkana oman rotuhygieenisen (normaali-) 'mitan optimille/-sta'.
*
Mutta jos/kun ryhdyt tällaisesta perspektiivistä arvioimaan kaikki psykologiset muuttujat tieteellisesti testattaviksi havainto-objekteiksi palauttavaa preferenssi-utilitaristia, havaitset puhuvasi 'pyhälle tieteelliselle 'Kaaban' kivelle' (= iron-maidenin maailmakuva), joka ei 'reagoi' hyväksyvästi muihin kuin itseensä kohdistuvan palvonnan eleisiin.

Kyseinen 'kaikki mittarit ja muuttujat' hallitseva 'kohtalokas ylimieli' (tarkoittaa tässä tasan päinvastaista kuin Fr. Hayekillä) - joka ei siis lainkaan tarvitse/halua itseään ja muita ymmärtääkseen kommunikatiivisten (esim. loogisten ja performatiivisten) paradoksien tajua eikä torjutun dialektiikkaa - ignoroi käyttämäsi metodin pitäen sitä käydyn tieteellisen diskurssin kannalta sekavana että mystifioivana.

Havaitsetkin siis itse olevasi ikäänkuin puolihullu 'kokonaan "terveitten"?' seurassa.

Ja kenelläpä - etenkin juutalaisella - sekä tieteen, taiteen että filosofisen ja humanistisen alan intellektuellilla ei 1930-luvun Saksassa olisi omassa maassaan ja valloitetuilla saksalaisilla kielialueilla herännyt sama 'kammottavan vierauden tunne' - 'unheimlich' - sekä natsien taholta että oman ihmisarvoisen elämisen ja intellektuaalisen oikeutuksen suhteen.

Minulla herää sama tunne takkirautaa lukiessa: 'kauhistuttava outous ja vieraus'.

Epäilemättä myös hän kokee minun tekstini vieraiksi ja etenkin pätevästä tieteellisestä fakta- ja todistekielipelistä vieraantuneiksi.
Koska tekstieni 'vieraantuneisuus' on kuitenkin ironmistressin mukaan osoitettavissa tieteellisesti, hänen ei tarvitse turvautua tuohon epämääräisen runolliseen ja 'uhkaavaan' unheimlich-termiin - jonka tosin uskon vakaasti kuvaavan autenttisesti 'mistressin' sisintä itseymmärrystä suhteessa minun tapaani siirtää 'älykkyysosamäärä-kulttuuri-rasismi-aiherypäs totaalisti toisenlaisen ymmärrys- ja selitysparadigman piiriin, josta hänellä ei vaikuttaisi olevan sen suurempaa oivallusta kuin asesepillä (kaikki kunnia heidän käsityömestaruudelleen) siitä, miksi muun muassa ristiretket pyrittiin valheellisesti oikeuttamaan vedoten muslimien ja juutalaisten 'saastaiseen' luonteeseen ja saastaisiin tekoihin, jotka olivat häpäisseet sekä Pyhän kaupungin Jerusalemin että tappamalla Vapahtajan.
Selitykset nimittäin ilmaisivat paitsi roomalaiskatolisen kirkon omaa dogmaattista vallanhalua hereettisten liikkeiden suhteen, myös sen kulttuurista jälkeenjääneisyyttä, rappiota ja korruptiota verrattuna 1000-luvun Islamin kukoistukseen etenkin Cordobassa ja Toledossa, joissa renessanssi (ja uskontojen välinen yhteistyö) itse asiassa oli jo ottanut ensimmäiset merkittävät askeleensa - askeleet, jotka paavin kirkko sitten tukahdutti ristiretkeilyllään miltei pysyvästi.

Ristiretket olivat paavi Urbanus II tekosyy (monien muiden syiden lisäksi) ajaa liian kukoistava islamilainen (ja siinä sivussa juutalainen) kulttuuri ulos sekä Euroopasta (reconquista) että Palestiinasta.
Tosin ristiretket olivat yleisesti ottaen Rooman kirkon rankaisu- ja laajentumispolitiikkaa, joka kohdistui kaikkeen, minkä se koki uhkaksi tai otolliseksi käännytyskohteeksi.

Espanjassa Vatikaanin asiaa edesauttoi kuitenkin paljon, kun Iberian niemimaalle hyökkäsi vähän ennen ensimmäistä ristiretkeä hyvin aseistettu fundamentalistinen berberiheimo almoravidit, jonka kukisti jo 100 vuotta myöhemmin myöskin fanaattinen berberiheimo almohadit.

Nämä heimot murskasivat melko helposti sotilaallisen varustautumisen kustannuksella kehitetyn, aiemman, rauhanomaisten islamistien johdolla kukoistaneen espanjalais-islamilaisen kulttuurielämän.

Almoravidien ja almohadien aseellisesta voimasta ja oikeaoppisesta, islamilaisesta fundamentalismista oli siis Espanjan muslimien menestykselle ja yhtenäisyydelle lopulta pelkkää haittaa johtuen heidän fanatismistaan, sotaisuudestaan ja sisäisistä ristiriidoistaan - mutta ennenkaikkea juuri siitä, että kulttuurinen yhteistyö kristittyjen ja juutalaisten kanssa kiellettiin.
Paljoa eivät radikaalimuslimit ole näistä ajoista näköjään oppineet - jos sitten ovat oppineet mitään ylipäätään minkään uskonnot ja aatteen fundamentalistit.

Mutta takkiraudallehan tällainen historiankirjoitus on vääristelyä, koska kaikki muslimit ovat hänelle jo 'itsessään' aggressiivisia, 'vähä-älyisiä' ja uskonnolliselta kulttuuriltaan taantumuksellisia. Ristiretkien oikeutus taas lienee hänelle perimmältään täysin oikeutettu, mitä edellä esitämiini Urbanuksen reconquista-motiiveihin tulee.
*
Sanottakoon kuitenkin lopuksi vielä uudestaan: yksilön fantasioista kumpuavien kulttuuris-ideologisten käänteisperspektiivien pohtiminen, josta minä näitä älykkyyteen, geeneihin, elintasoon, rotuhygieniaan ja rasismiinkin liittyviä syiden ja seurausten verkostoa tarkastelen, ei liene takkiraudalle muuta kuin jonkinlainen älyllisen 'hulluuden' oire.

Tähän voin vapaamuotoisesti vastata Paavalin tavoin (ateenalaisille): jos te pidätte minua hulluna näin väittäessäni, niin mieluummin olenkin hullu kuin ryhdyn puhumaan vastoin sitä, minkä tiedän olevan Totuus enkä triviaalia kivikuvien ('tosiasioiden') palvontaa.