May 10, 2008

Etelämanner ei sula. Se vain näyttää sulavan.

Kirjoitettu kommentiksi Kemppisen päreeseen "Turmion punainen kukka".

I
Kemppinen kirjoitti:
'Kohti konkurssia ajautuva suuri valtio päätyy yleensä turvautumaan mielettömiin ratkaisuihin, joista tavallisin on sota.'

jarmom kirjoitti kommentissaan:
'Legendat elävät ja kansa uskoo mihin vaan, kuten Etelämantereen sulamiseen.'
*
'Hauska' olis elää niin kauan, että näkis, kun Kiina turvautuu talouspoliittisen sodan lisäksi suuressa mittakaavassa oikeaan sotaan (eli turvautuu Bushin ja Putinin 'suosimaan' megatrendiin) nostaakseen elintasonsa pysyvästi länsimaiselle tasolle ja pitääkseen sen siellä.

Muun muassa Etelämanner kiihdyttää sulamistaan siinä vaiheessa entisestään. Taidat olla jarmom suurfirmojen palkkaama ilmastonmuutos-skeptikko?

Mutta niinhän se on, että sitä, mikä on liian lähellä ei hahmota/erota, ja sitä, mikä on liian kaukana, ei vielä näe.
Toisaalta itseään ei voi pitää omana vihollisenaan ajautumatta psykoottiseen situaatioon.

Ilmastonmuutos on kuitenkin paradoksaalinen joskin tiettyyn rajaan asti 'hyvä' vihollinen. Sillä voi nimittäin tehdä paljon rahaa - kielsi sen tai ei.
Joka tapauksessa ilmastonmuutoksessa Meitä vastassa on Meidän oma toimintamme eli Me Itse. Kylmän Sodan aikana Meidän vihollisemme sen sijaan oli Ne, ja Ne me 'näimme'.

Toisin sanoen olipa tieto Niistä miten manipuloitua tahansa, Ne olivat aivan varmasti olemassa.

Ilmastonmuutoksen olemassaolon 'vihollisena' voi sen sijaan kieltää monin tavoin (olipa sen 'kannalla' tai sitä 'vastaan'), koska Me emme ilmeisesti kykene näkemään (emme empiirisesti emmekä etenkään fantasiatasolla) sitä 'kunnolla', ennenkuin asiamme ovat lopullisesti ekologisessa konkurssissa.

Viimeistään tuollaisessa - 'finaalivaiheessa' - yleensä soditaan, mutta se ei siis ilmastonmuutoksen suhteen ole mikään mieletön tai epätoivoinen ratkaisu vaan pelkkä kuolinkouristus - eräänlainen jo tapahtuneen tosiasian raukeaminen ja myöntö.

Linkolan (ja Haavikon) mukaan me olemme jo konkurssissa.

Jos joku luulottelee yhä, että kaikki yli 6 miljardia maapallon ihmistä voivat saavuttaa edes puolet länsimaisesta elintasosta, hänen realiteettitajunsa on vähintäinkin kyseenalainen - ja silti hänen väitteistään käydään ympäri maailmaa enemmän tai vähemmän vakavaa keskustelua.

Näin ollen - mitä etenkin ilmastonmuutosjaaritteluun tulee - (myös) liberaalista demokratiasta poliittisena järjestelmänä maksetaan hinta, joka jossain vaiheessa kumoaa järjestelmän itsensä - lopullisesti.
Siten voisi väittää, että juuri demokratia on demokraattisen valtion konkurssitila. Mitä järkeä on esim. järjestää demokraattiset vaalit siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei? (Vrt. Kierkegaardin ironia: Totuudesta pitää äänestää.)

Kylmän sodan aikana olisimme jarmom ilmeisesti olleet eri puolilla rintamaa ampumassa toistemme päitä tohjoksi.
'Ilmastonmuutostaistelussa' olemme kuitenkin ampumassa kuulaa lopulta vain omaan kalloomme, koska sitä sotaa ei kukaan tule voittamaan millään tasolla.

Mutta toki löydän 'Etelämanner-ennustuksestasi' jopa lohdutuksen profetian:
Etelämanner ei sula. Se vain näyttää sulavan.

Sinunkaltaisillasi ihmisillä jarmom täytyy siis olla 'syvempää' tietoa todellisuudesta...Ehkä mielilaulussasi lauletaan Juha Tapion tavoin: 'mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää...'

II

Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä mm. Tuomas Nevanlinnan tavoin: Miksi ilmastonmuutosta estämään ei edes yritetä satsata mitään ehdottoman radikaalia 'keksintöprojektia/teja'?

Polkaistiinhan USA:ssakin 1942 käyntiin ns. Alamo-tutkimusprojekti atomipommin valmistusta varten, vaikka mitään atomipommia ei vielä siihen aikaan osattu tehdä kuin jossain Einsteinin mielikuvituksessa? Mutta 1945 elokuussa ko. pommilla jo tapettiin ihmisiä kuin heinäsirkkoja hyönteismyrkyillä.

Viittaan edellä kirjoittamaani: tarvitaan vihollinen, jonka tappaminen on paitsi poliittisesti välttämätöntä (tosin sekä Saksa että Japani olivat käytännössä jo hävinneet 1945 alussa) myös fantasiatasolla 'mahdollista'.
'Valitettavasti' ilmastonmuutos ei ole sellainen vihollinen, koska joutuisimme sitä vastaan ehdottoman vakavasti taistellessamme ikäänkuin amputoimaan ainakin toisen jalkamme, jotta säilyisimme hengissä.

Sota saa olla raakaa (viholliselle siellä jossain), mutta se ei saa muuttua jokaöiseksi painajaiseksi, jossa myös meidät teloitetaan.

Atomipommin rakentamiseen 'tarvittu/edellytetty' viholliskuva (etenkin Kylmän Sodan aikana) oli fantasiatasolla 'sopiva' eikä siis uhannut omaa fyysistä ja moraalista integriteettiämme.

'Ilmastosodan rekyyli' on sen sijaan fantasiatasolla lähes tappavaa luokkaa. Ja pelkästään ko. fantasioinnin mahdottomuuden takia ilmastosota on jo alunperin hävitty/voitettu. Sitäpaitsi mikään instanssi ei koskaan julistanut kyseistä sotaa alkaneeksi, koska selkeä vihollinen puuttui - sekä 'empiirisellä' että symbolisella tasolla.

Tällä kertaa 'vihollinen' nimittäin naamioitui niin hyvin, ettei 'käyttöjärjestelmämme' havainnut sitä: vihollinen naamioitui Meiksi eli Meistä tuli tietämättämme itse omia vihollisiamme.

Mutta koska järki ei voi epäillä itseään kyetäkseen havainnoimaan ja epäilemään kaikkea muuta, se ei pysty havaitsemaan 'vihollista' itsessään. Sillä löytäessään itsensä 'vihollisena' (reaalisena, mahdottomana oireena) cogito ajautuisi joko psykoosiin tai massiiviseen projektioon (paranoidiseen jumalauskoon).

Tämän(kään) vuoksi Etelämanner ei sula. Se vain näyttää sulavan.

8 comments:

A-K.H said...

Voi sua, Rauno, rähjäät noin.
Hihnaat leivältäsi voin.

Menes Jarvelaiseen latomaan taiteen filosofia vaikka rokin osalta halki, poikki ja pinoon.

JarMom said...

rauno rasaselle:
:=)
Sinunkaltaisillasi ihmisillä jarmom täytyy siis olla 'syvempää' tietoa todellisuudesta...Ehkä mielilaulussasi lauletaan Juha Tapion tavoin: 'mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää...'

Minunkaltainen ihminen on mukava ihminen.
Minunkaltaisella on "syvempää" tietoa Etelämantereesta. Paljon onkin kertynyt erilaista faktaa.
Minunkaltaista ei palkata ilmastonmuutoksen puolestapuhujaksi.

Kaikki tutkimukset osoittavat ettei etelämanner ole sulamassa, päivastoin. Tämän myöntävät jopa minunkaltaisteni vastakohdat.

Etelämanner tuli mieleeni kun lueskelin Hesarin juttuja. Kun vertaa Hesarin juttuja alkuperäiseen lähteeseen, ei voi olla ihmettelemättä kuinka uutiset matkalla muuttuvat.

Esimerkiksi "Antarctic Peninsula" on HS:n mukaan Etelämanner.

Joo. Minunkaltainen ihminen vertailee aina uutisia ja juttuja alkuperäiseen lähteeseen ja minunkaltainen ihminen etsii alkuperäiselle lähteelle vielä etelämantereenkaltaista/kokoista faktaa.

Minunkaltainen ihminen istuu juuri nyt saunan terassilla ja näpyttelee kannettavan näppistä josta yhteys servulle.
Minunkaltainen ihminen uskoo ilmastonmuutokseen ehdottomasti. Minunkaltainen ihminen istui tässä samalla terassilla viime helmikuussa, jolloin ilmastonmuutos oli melkoinen. Oli tuo järvi perkele jäässä. Ja nyt se sama järvi on sula.
Mahtaa ahvenia vituttaa?

Ruotsinkieliseltä tv-kanavalta tuli hetki sitten joku juttu Afrikasta. Kundi suureen ääneen paasasi että ei kannata syödä lihaa ja kasviksia Burkina Fasossa, koska niiden tuotanto kuluttaa järjettömästi vettä.
Toisella silmällä huomasin että kundin taustalla oli iso METSÄ.
Huusin kovaan ääneen että tietääkö tv-poika kuinka paljon tuo metsä kuluttaa vettä vuorokaudessa.

Se oli siis metsä tai metsänkaltainen sellainen.

mikis said...

Kuvittelin, että JarmoM parodioi. En, että itseään.

Kuin nyt näemmä.

Intellektuellit, pois ongelta!

ummikko said...

Tuli mieleen, kun join 20 senttiä konjakkia, että... jos filosofin äiti pyytää poikaansa ottamaan "toisen käden pois taskusta" hänen täytyy sanoa "tarkoitin kumpaakin".

Kädet, kädet! Kiva että ne toisesta päästä on jossain, kiinni.

JarMom said...

Ummikolle.
Tarkoittiko äiti toista poikaa, vai poikansa veljeä, vai kumpaakin ottamaan kätensä pois housun vaiko takin taskuista, vaiko äidin taskusta?
Minä juon vain Chivasia.
Missä se rauno rasasen vastaus viipyy?

Rauno Rasanen said...

JarMom

Antaa olla...Ei mulla tuohon sun kommenttiisi ole lisättävää...Ei ainakaan tule mieleen...

catulux said...

JarMom.

Rane älykäs ja perusjätkä.

Hän on saanut vain tartunnan tästä ilmastomuutos-uskonnosta, jota tarjoillaan nyt kristinuskon sijaan, koska kolmiyhteys ja Jeesus on mennyt pois muodista.

Ilmastonmuutos- koohotus antaa monille sen ainoan ja oikean sisällön elmään, joten sallittakoon se heille.

Luotan RR:n realistiseen fideismiin. Hän ei ole TOSI ilmastouskovainen.

Taisi olla muuten niin, että tämä edesmennyt vuosi oli erittäin kylmä tuolla eteläisellä pallonpuoliskolla;

ja Grönlannin talvi ole myös tänä vuonna erityisen pakastava.

Mutta yleensähän ihmiset kieltävät tosiasiat, jotka eivät sovi heidän maailmankuvaansa.

Amen ja ystävyydellä...

Rauno Rasanen said...

Minä en usko edes ilmastonmuutokseen. Minä tiedän...