(Lisäys 6.5)
Why Only an Atheist Can Believe: Politics on the Edge of Fear and Trembling.
Slavoj Žižek, Institute of Sociology, University of Ljubljana, Slovenia
Webcast of a lecture Slavoj Žižek gave at Calvin College in Great Rapids, Michigan on November 10, 2006.
This talk provides a good example of not only Žižek's major themes and his unique presentational style, but also the breadth of his appeal and relevance to an extremely diverse range of audiences - Access Webcast.
http://zizekstudies.org/index.php/ijzs/article/view/7/36
http://zizekstudies.org/index.php/ijzs/issue/view/1
http://zizekstudies.org/index.php/ijzs/search/authors
http://zizekstudies.org/index.php/ijzs/index
***
Lisäys
Mitä mieltä te olette Zizekistä? Mainio pelle vai karmea kyynikko - vai päinvastoin - tai molempia?
Minun mielestäni kyseessä on hätkähdyttävin ja omaperäisin ajattelija sitten Heideggerin.
Ei mikään faktaflipperiä pelaava utilitaristi ja/tai omahyväinen besserwisser-kone, joka 'on oikeassa', koska siitä maksetaan tai se on kunnia-asia vaan siksi, että hän yksinkertaisesti 'tietää', millä ehdoilla 'oikeassa oleminen' on mahdollista - eli miksi se siis de facto on 'mahdotonta' mutta samalla de facto välttämätöntä'.
Oikeutus ei kuulu totuuteen anymore. Edes pokeri (metafora uusliberalismista) ei ole de jure peli.
Pokeri ei saa oikeutustaan muualta kuin itsestään: mitään ulkopuolelta annettua 'siunausta' sille ei ole, eivätkä sen säännöt ole sääntöjä vaan pikemminkin bluffia - eräänlainen kirous: pelaa ja/tai kuole.
Yhä enemmän kysynkin Zizekiltä - samoin kuin Foucault'a: mikä on moraalin perusta, jos oikeutus on pelkkää utilitaristista petkutusta?
Zizek tavallaan vastaa kysymykseen tämän luennon lopussa - Foucault seksuaalisuuden historiansa toisessa ja kolmannessa osassa.
Minä 'uskon' Zizekiin. En mihinkään imagotekniikoihin...
Pitää 'olla' kierkegaardilaisittain 'objektiivinen hullu'.
4 comments:
terveisiä noro-viruksen kourista
kiitos kommentista tuolla toisaalla, pitää katsoa niitä yliopistojen hakuvaateita ja muita, kunhan keväältä kerkee.
oon jo hankkinut sen yleisen kirjallisuustieteen pääsykoekirjan, jotain kirjallisuustieteen teoriaa. mutta välivuosi joo on varmanaan edessä.
kuulostaa mielenkiintoselta tuo projekti. yks kysymys on askarrutttanut mua aina on Nietzschen mielipide Kierkegaardista. Vai oliko hän edes kuullut kyseisestä tanskalaisesta saati lukenut hänen tekstejään?
Jossain on sanottu, että Kierkegaard kristinuskon ja kirkon kritiikissään on ennustellut Nietzschen kaltaisia kristinuskon kriitikkoja. löytyykö niistä 60 artikkelista mitään tästä?
t janne
Sanon sen nyt suoraan (hiukan päissäni - 0,79): on erinomaisen 'tyydyttävää' päästä informoimaan sinua 'Tuhlaajapoika' - kuten olen jo blogissasi muutaman kerran ehtinyt tehdäkin.
*
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ehkä kuuluisin kirjallisuuskriitikko Euroopassa: Georg Brandes oli kirjeenvaihdossa Nietzschen kanssa keväällä 1888 - siis vajaa vuosi ennen Nietzschen sekoamista.
Brandes kirjoitti, että aloittaa mieluusti (jos se Nietzschelle sopii) luennoimisen Nietzschestä Kööpenhaminassa, mutta hänellä on samalla hiukan kiireitä: pitäisi selvittää yhden tanskalaisen 'sekopään' tuotannosta jotain olennaista.
Kyseisen sekopään lukemista hän suositteli myös Nietzshelle, mutta Nietzsche ei siinä vaiheessa enää 'ehtinyt' - sitäpaitsi hän ei osannut tanskaa kuten besserwisserimme Kemppinen ja kunnon eksistentialistimme Torsti Lehtinen.
Mitä Kierkegaardiin tulee, niin häntä todella syvällisesti ymmärtääkseen kannattaa lukea Hegeliä, koska hänen ajattelunsa on ennnenkaikkea Hegel-kritiikkiä (miten järki ('Hegel') kumoaa itse itsensä dialektisesti).
Tosin Zizekin mukaan (tämän päreen luento) kyseessä on nerokas väärinymmärrys. Haha(?) - Zizek nimittäin arvostaa Kierkegaardia suuresti.
Nietzsche ja Kierkegaard ovat saman asian/mitalin kääntöpuolia: siis: mitali (Jumala) on sama - suhde Jumalaan eri (muka).
Mutta miten Nietzschen nihilismi eroaa Kierkegaardin absurdismista: uskon hypystä (fideismi)?
Mieti sitä. No joo. Nietzschen lähtökohdat ovat kantilaisuudessa (minkä hän omaksui Schopenhauerin yksipuolisen Kant-luennan ja Hegel-kritiikin yhteydessä sekä Langin kantilaisesta materialismin historiasta) sekä banaalissa feuerbachilaisuudessa eli naturalismissa.
Kierkegaardin vaikutteet ovat ennenkaikkea Hegelissä, jonka luennoilla hän ehti käydä.
Mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Ei ei.
Nietzschen nihilismi nimenomaan säilyttää Kierkegaardin uskon hypyn dialektis-absurdisen luonteen, koska Nietzsche ei halua olla 'pelkkä' triviaali darwinistinen utilitaristi, jolle kaikki on pelkkää preferenssien koettelua.
Nihilismi on uskonnollinen haaste: kysymys on siis arvoista - ei pelkästään laskelmoinneista, joihin arvojen väitetään perustuvan.
Jos näin olisi - maailmanhistoria olisi ollut loppu jo ajat sitten: matemaattisesti todistettu empiiris-egoistinen 'päämäärä' olisi saavutettu jo aikaa sitten.
Mutta - ihmiselle ontologis-metafyysisesti tärkeimmät asiat (totuus, minuus, todellisuus, vapaus jne.) ovat jatkuvan 'käänteisyyden tilassa'.
Ei ole mitään kausaalista, laskelmoitavissa olevaa seurausta, joka ei kumoaisi itseään summanaan.
Jumala on tullut ihmiseksi, jotta ihmisestä tulisi Jumala. Eikö vain?
Ja eikö vain tämä 'maksiimi' kumoa samalla itsensä - nimenomaan ollakseen tosi..?
*
60 kirjaa siis, En ole tietenkään lukenut kaikkia.
*
Mene vaikka uimahalliin. Treenaa 3-4 kuukautta. Vedä sitten kuukauden lärvit ja taas sama kunto-luku-tenttitreeni.
Sillai hyvä tulee ;)?
'Jumala on tullut ihmiseksi, jotta ihmisestä tulisi Jumala. Eikö vain?
Ja eikö vain tämä 'maksiimi' kumoa samalla itsensä - nimenomaan ollakseen tosi..?'
Kyseessä ei ole verbaalinen tautologia vaan omaan symboliikkansa kätkeytynyt paradoksi...
(?)
Jumala tuli ihmiseksi (inkarnaatio), jotta ihminen tulisi Jumalaksi (theosis)- ja päinvastoin jne. jne.
Mutta Zizek 'murtaa' tämän ikuisen kehän palauttamalla Jumalan ihmiseksi - lopullisesti: - ei kuitenkaan liberaalin perinteen mallin mukaan - siis perimmältään (muka) nietzscheläiszesti vaan hegeliaanis-kierkegaardilaisesti - kollektiivisen 'elämä-yhteisön' yksilölliseksi jäseneksi.
Ihmisen pelastus on siis hänen kumppanuuttaan muitten ihmisten kanssa - Jumala antoi itsensä meihin!
Jumala ei ole pakanallista idolien eli 'kivien' (myös ihmisjumala) muiden jumalien palvontaa: - Jumala on sitä, että me siedämme tai ainakin annamme tasa-arvon kaikille lajitovereillemme.
*
Jottei minua pidettäisi aivan sikanaivina ekoromantikkona, katson seuraavasti:
Tasa-arvo: Ei sen monimutkaisempaa, ei sen yksinkertaisempaa - muhamettilaiset mukaanlukien.
Are you ready for it?
Post a Comment