October 25, 2006

Maailman paras Proud Mary - Tina Turner

(Viimeisin muutos ja lisäys klo: 23.30)

Heti siitä lähtien, kun Ike ja Tina Turnerin versio CCR:n/John Fogertyn Proud Mary:stä julkaistiin 1971, ovat eräät kuulijat luulleet, että kyseessä on Ike Turnerin sävellys, ja että CCR:n versio on cover.
Mutta asiahan on tasan päinvastoin.
Siitä voidaan sitten toki väitellä, pidetäänkö Iken ja Tinan tulkintaa parempana kuin Fogertyn.

Minulle Fogertyn originaalissa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla se svengi, jota John itse alunperin haki, ja jonka hän myös hienosti onnistui välittämään, mutta jos etsitään tämän laulun personifioitumaa, niin ilman muuta sellaisena voi pitää Tina Turneria.

Proud Mary on koottu sillä tavoin jännittävistä aineksista, että se on melko vaivatonta sovittaa "souliksi", kuten Turnerit sitten tekivätkin.
Biisin kitarariffi sekä melodia-/rytmirakenne ovat pikemminkin soulia kuin countrya, ja tätä tosiasiaa Ike Turner hyödyntää loistavasti.

Soul oli lähellä Fogertya, sillä CCR:n ensimmäiseltä albumilta löytyy jopa Wilson Pickettin soul-klassikko Ninety-nine and a half, jonka John laulaa kuin "soul-ukko" konsanaan.
Johnin on täytynyt aktiivisesti kuunnella myös Pickettin Mustang Sallya, jonka riffistä löytyy - samoin kuin eräistä Otis Reddingin Englannin kiertueen live-biiseistä vuodelta 1967 - paljon aineksia Proud Maryn riffikuvioon.

Alkuperäisen Proud Maryn kitarasoolosta löytyy myös selviä vaikutteita CCR:n kaverien suuresti arvostaman ja sen lämmittelybändinä 1970 toimineen Booker T. & the M.G.'s - yhtyeen kitaristin Steve Cropperin kitaralickeistä.
Cropper sävelsi Pickettille ja Reddingille, jotka kuuluivat soul-levy-yhtiö Stax Recordsin artisteihin. Booker T. & MGs puolestaan oli Staxin virallinen studio- eli housebändi.

*
Proud Mary siis sisältää countrahtavan "ulkokuoren" alla syvän soul-ulottuvuuden, ja tämä on varmasti yksi syy siihen, että Ike Turner, joka oli tosi lahjakas ja idearikas muusikko ja sovittaja, onnistui kehittämään biisistä sellaisen sovituksen, joka vetää jalat alta jokaiselta, joka sen ensimmäistä kertaa kuulee ja varsinkin näkee - ehkä vielä vähän myöhemminkin.

Mutta ilman Tinan häikäisevää eläytymistä, tanssia ja laulua tuo sovitus olisi jäänyt tavallaan puolitiehen. Tinan vuoksi tämä versio hätkädyttää yhtä vahvasti kuin 35 vuotta sitten.

Proud Mary on toiminut sekä Ike ja Tina Turnerin että sittemmin Tinan soolokeikkojen lopetuskappaleena. John Fogerty itse on käynyt - muistaakseni vuonna 2000 - laulamassa sitä Tinan kanssa tämän jäähyväiskiertueella.

Linkin alta löytyy Johnin omaa kuvausta Proud Maryn syntyvaiheista.

*
PS. Lisäsin päreeseen linkin The Ike and Tina Turner Showsta - 70-luvun alusta. Kuten lataajan esittelytekstissäkin todetaan, Proud Mary oli silloin duon superhitti.
Samaten lisäsin linkin Proud Mary on soultrain (1972), joten live-esitysten välillä voi tehdä vertailuja, jos haluaa.

*
Ike and Tina Turner ~ Proud Mary (1971)
05:28
Proud Mary on soultrain (Ike and Tina Turner 1972)
06:15

The phrase "Proud Mary" reminded John Fogerty of a domestic washerwoman, which is what he started writing the song about.
When he wrote the music, the first few chords reminded him of a paddle-wheel going around, and he thought of the Mississippi River. Instead of "Proud Mary" being a clean-up lady, "she" became a boat. (Thanks to Ron Foster. More from Ron at www.oldiesradioonline.com.)

Fogerty wrote the lyrics based on 3 song title ideas- "Proud Mary," "Riverboat," and "Rolling On A River."This was a hit for Ike And Tina Turner in 1971. It was a highlight of their live shows.
This was the first of 5 singles by Creedence that went to #2 on the US chart. They had the most #2 songs without ever having a #1.
Despite popular belief, John Fogerty was not writing from experience when he wrote this. Thanks to his military commitment, he hadn't ventured further east than Montana. (thanks, Brad Wind - Miami, FL)"Proud Mary" attracted 35 covers in the year 1969 alone. Over 100 have been made so far.

Fogerty carried around a notebook with titles that he thought would make good songs. "Proud Mary" was at the top of the list.The line, "Pumped a lot of pain down in New Orleans" is actually "Pumped a lot of 'Pane," as in propane. He was pumping gas.
Leonard Nimoy, who played "Mr. Spock" on Star Trek, recorded an infamous cover of this song. Near the end, he sings the chorus Elmer Fudd style - "Big wheel keep on toynin', Pwoud Mawy keep on boinin'..." It is included on a CD called Golden Throats.

John Fogerty: (about how the guitar riff came about) "I don't know where the germ started. I can kind of remember writing the chords at the beginning of the song. Believe it or not, I was playing around with the famous riff from Beethoven's Fifth Symphony. I used to tell people that the song sounds like what it's about. I thought, by the way, that the opening riff sounded just like the wheel at the back of a boat. 'Proud Mary' is not a side-wheeler, it's a stern-wheeler." (thanks, Brett - Edmonton, Canada, for above 2)

Even though Creedence Clearwater Revival was from El Cerrito (San Franciscon taajama, Berkeleyn vieressä/RR), California, many people thoght they were from New Orleans because of their sound. They helped feed the rumor by naming their second album Bayou Country.

*
The Ike and Tina Turner Show
21:18

Full Concert from the early 70's when Ike and Tina were BURNING off the single "Proud Mary". Shot during the Turner's Vegas show. A 31 year old Tina Turner is in full form as she blasts through "sweet soul music" "a love like yours", "proud Full Concert from the early 70's when Ike and Tina were BURNING off the single "Proud Mary". Shot during the Turner's Vegas show.
A 31 year old Tina Turner is in full form as she blasts through "sweet soul music" "a love like yours", "proud mary", and many more21 mins... and includes the interview that was shown in the Tina movie "What's love got to do with it".

3 comments:

Komposti said...

No joo, olen tietenkin Tina Turner -fani myös! Tinahan vapautui ja alkoi menestyä vasta jätettyään väkivaltaisen miehensä Iken! Tina oli silloin jo yli 40-vee! Minulle Tina on todellinen feministi vain hänet voisin asettaa naisista jalustalle ja esikuvakseni? Siis tänään..., huomenna voin jo muuttaa mielipidettäni!

Pidän enemmän kuitenkin CCR:n Proud Mary:stä, ainakin tässä vertailussa. Otis Reddingin tulkinnat ovat jotain josta myös pidän.

Anonymous said...

Tina pääsi Ikeen alta pois, kirjaimellisesti! :) Hyvä Tina!

t. Komposti

Rauno Rasanen said...

Mietin, pitäiskö mainita tuo Ike Turnerin "hirviömäisyys".

Mies oli tosiaan pahimmillaan väkivaltainen sekopää, joka sortui kaiken lisäksi huumeisiin (mikä tietysti näissä piireissä ei ollut outoa.)

Luonteen patologiaa kuvaa myös, että Ike kielsi väkivaltaisuutensa, eikä pitänyt Tinan "läpsäyttelemistä" väkivaltana.
Mutta läpsäyttelemisistä ei tule ruhjevammoja, joita Tinalla ajoittain oli, eli Ike joko valehteli, tai häntä voi siis pitää luonnehäiriöisenä.

Sen vuoksi Iken ja Tinan keskustelu/haastattelu "The Ike and Tina Turner Show"-linkissä vaikutti minusta jotenkin niin kulissimaiselta.
Avioero (1978) ei tuolloin enää ollut kuin parin kolmen vuoden päässä.

Pidän oikeastaan aika merkillisenä, että Tina kesti Ikea niinkin pitkään - 20 vuotta!
Eräs syy siihen oli tietenkin menestys, joka perustui osaltaan juuri Iken erinomaisiin sovittajankykyihin.

*
Minäkin preferoin Fogertyn Proud Maryä, mitä tulkintoihin tulee, ja tässä on oikein sanoa juuri FogertyN.

Johnhan lauloi studiolevytyksen taustalaulutkin, koska tuli muita vaihtoehtoja kokeiltuaan (bändin jäsenet olivat tunkemassa biisiin oman laulunsa ohella ties mitä "ylimääräistä bongorumpua", ja Johnin mielestä tulos kuulosti tässä kaamealta - toisin kuin myöhemmin I heard it through the grapevinessa) siihen tulokseen, että levystä tulee täydellinen vasta, kun hän on sen itse äänittänyt ja tuottanut viimeistä piirtoa myöten.

Ja näin kävi. Jopa Bob Dylanin mielestä Proud Mary oli vuoden 1969 paras biisi.

*
PS. Fogertyhan on päihteiden käytön suhteen esimerkillinen ihminen. Hänet hyvin tuntenut ihminen sanoi, ettei ole koskaan nähnyt Johnin juovan neljää olutta tai kahta viinilasillista enempää.

John itse sanoi joskus, että jos hän ottaa liian monta paukkua tai kokeilee pilveä (on siis ainakin kokeillut), hänestä tulee paranoidi ympäristön suhteen, eikä paniikkiolotila ole totisesti lainkaan mukava.