July 2, 2006

Steineria, sisäoppilaitoksia ja sähköiskuja

Tämä päre on vaihteeksi kommentti Kemppisen juttuun Erdös-lukuni on 4.

Ote Kemppisen jutusta

Milgram on muuten tunnetumpi toisesta kokeesta. Kun edellä on ollut puhe verkoston rakenteesta, lisäksi on olemassa dynamiikka, joka pitää verkoston koossa. Yksi dynamiikan muoto on esivalta eli arvovalta eli tottelevaisuus.
Kuuluisassa 1960-luvun Milgramin kokeessa koehenkilö luuli opettavansa sanapareja toisille. Jokaisesti virheestä annettiin sähköisku. Todellisuudessa opetettavat näyttelivät eikä mitään sähköiskuja ollut. Koetuloksesta tuli osa populaarikulttuuria.

Psykologit olivat arvioineet ennen koetta, että o,1 % koehenkilöistä eli sadistiset mielipuolet antaisivat toistuvasti hengenvaaralliseksi ilmoitetun 450 voltin sähköiskun. Koetulos oli 67,5 prosenttia. Koehenkilöt olivat Yalen opiskelijoita. Vietnamin sota oli vielä edessä.

En tiedä, missä määrin tämän voi yleistää. Tiedän miten valtavan keskustelun nämä kokeet aiheuttivat ja olen muistavinani, että asiasta kirjoiteltiin myös meillä paljon, Sosiologia-lehdessä.

RR

Minkähän takia psykologit taas vaihteeksi arvioivat niin pieleen myös Milgramin "sähköiskukokeen" tuloksen?

Vastaus: Nuo behavioristiparat eivät tajunneet (tai halunneet tunnustaa) sitä perin itsestään selvää asiaa, että koetilanne vaikuttaa kokeen tulokseen, ei pelkästään koehenkilön oletettu (ja pysyvä) luonteenominaisuus.

Mainittu koe on yksi kaikkein kuuluisimpia esimerkkejä (yhteiskuntatieteen alalta) laboratorio-olosuhteitten vääristävästä vaikutuksesta koetulokseen.

Koetilanne "velvoittaa" ja ihmiset ovat auktoriteettiuskoisia - eivät sinänsä alunperin sadistisia.
Steiner-ja Summerhill-sekoilut ovat sittemmin osoittautuneet yhtä vääristäväksi vastavedoksi kuin, mitä oli esim. englantilaisen sisäoppilaitoksen kasvatuksellinen ilmapiiri, joka todellakin pyrki muovaamaan oppilaista tottelevaisia ja autoritaarisia.

Mutta jos ei ole kasvattavaa auktoriteettia, joka huolehtii siitä, että sääntöjä noudatetaan ja että omaehtoisella käyttäytymisellä on rajansa, saadaan tulokseksi hippisukupolvi, joka - yhteiskunnan kylmät realiteetit lopullisesti kohdatessaan - nopeasti omaksuu talouselämän ja business-juridiikan kivenkovat säännöt ja varsinkin niiden kiertämisen (lain kirjaimen mutta ei sen hengen puitteissa).

Kun siis kasvatetaan oma-ehtoiseen laissez-faire-käytökseen eli ei opeteta mitään fair-play-sääntöjä, ei myöskään opita kunnioittamaan toista ihmistä vaan päinvastoin pelaamaan sumeilematta omaan pussiin.

Henkilökohtaisesti valitsisin kuitenkin itselleni ja vähän muillekin vaikka luostarikoulun (ehkä olen siis sadomasokisti..?) kuin kaiken maailman Steiner-tai Summerhill-höpinät.
(Mutta ehkäpä montessoripedagogiikassa pysytellään hiukan enemmän terveen järjen ja kriittisen realismin rajoissa verrattuna esim. Steineriin).

*
Olin suuresti hämmästynyt, kun luin muutama vuosi sitten (muistaakseni Rüdiger Safranskilta), että nuori Rudolf Steiner oli ollut jonkin aikaa 1890-luvun lopulla Nietzschen jälkeenjääneitten kirjoitusten eräs toimittaja - Nietzschen itse tietysti jo eläessä ns. aivoinvalidina.

Hän älysi viimein erota pestistä, kun oli yrittänyt ensin opettaa Nietzschen sisarelle -Elisabeth Förster-Nietzschelle - filosofiaa, jotta tämä olisi kyennyt paremmin ymmärtämään veljensä tekstejä, joiden haltijaksi E. oli kirjaimellisesti sanoen yksinvaltiaasti julistautunut.

Se tehtävä osoittautui täysin ylivoimaiseksi ja mahdottomaksi.

Niinpä Steiner jätti itsevaltiaan ja pompöösin-typerän sisaren sekä hänen seurapiirinsä. Olisipa jättänyt myös myöhemmät antroposofiansa kehittelyt sikseen...

Nietzsche itse olisi epäilemättä pyyhkinyt Steinerin antroposofisilla opeilla lattiaa, mikäli olisi sattunut elämään niiden julkaisun aikaan.

Steinerin lähtökohtia voi toki pitää erinomaisen lupaavina (kuuluuhan niihin osaltaan Nietzschekin) - sen olen valmis myöntämään, mutta hänen johtopäätöksensä ovat lähinnä huonoa mystiikkaa. (On nimittäin olemassa ihan "hyvätasoistakin" mystiikkaa - esim. Gregorios Nyssalainen (Gregory of Nyssa) ja Mestari Eckhart (Meister Eckhart).

*
Pätkä wikipediasta: "In 1896, Friedrich Nietzsche's sister, Elisabeth Forster-Nietzsche, asked Steiner to set the Nietzsche archive in Naumburg in order. Her brother by that time was no longer compos mentis. Forster-Nietzsche introduced Steiner into the presence of the catatonic philosopher and Steiner, deeply moved, subsequently wrote the book Friedrich Nietzsche, Fighter for Freedom."

*
www.theempire.com.au/.

1 comment:

Harri said...

Jep, auktoriteetti on oleellinen käsite tuossa Milgramin kokeessa. Koetta muistaakseni myöhemmin varioitiin siten, että koepaikka ei ollutkaan enää yliopistolla vaan jossain lähiössä pienen kadun varrella nukkavierussa huoneistossa, sedillä nuhjuiset valkoiset takit. Tottelevaisia oli huomattavasti vähemmän. Että ehkä alkuperäinen koe osoittaa sen, millainen auktoriteetti yliopisto on opiskelijalle?