Pärekommentti Valkean kommenttiin edellisessä
päreessäni Kommentti 3.
.
Jatka vain samaan tyyliin Valkea. Ärsytät minua
tahallisesti ja ala-arvoisesti, kun et enää näköjään muuta osaa ja voi, mutta
tulet samalla vain paljasteeksi oman itsesi tuolla kirjoittelulla. Etkö jo
huomaa? Koko se rakennelma, jonka varaan olet ajattelusi rakentanut, pohjautuu
oman persoonallisuutesi problematiikalle. Niin on varmasti minunkin
kirjoitteluni kohdalla, mutta minä myönnän sen – sinä et.
.
Mitä kommentoijiin tulee, en kaipaa sellaisia. Enkä
myöskään piittaa siitä, mitä minusta mahdollisesti kirjoitetaan. Se on hinta,
jonka maksan ilomielin siitä, että saan olla täysin omillani: itsenäisyyden,
itsepäisyyden ja varmaankin myös omien fobioiden hinta.
.
Mitä sosiaaliseen tilanteeseeni ylipäätään tulee, niin
se ei kuulu tähän asiayhteyteen, mutta jos nyt haluat välttämättä todistella
[ikään kuin tuntisit minut paremminkin, mikä ei pidä paikkaansa] oletuksillasi,
että olen nihilististä pohjasakkaa, niin siitä vaan. Voisin puolestani siteerata
moniakin Uuden testamentin kohtia, jossa moinen ihmisten leimaaminen
sosiaalisista lähtökohdista kyseenalaistetaan ja nähdään juutalaisen
valtakulttuurin harjoittamana diskriminointina. Mutta sinähän et ole Uuden
testamentin universaalimman ajattelutavan vaan Vanhan testamentin, kansaan,
perinteeseen ja paikkaan sidotun lakiuskonnollisen liiton miehiä.
.
On tosiaankin aika merkillistä, että sinä tulet tänne
kerta toisensa jälkeen vittuilemaan minulle pseudotieteellisellä tietämykselläsi
[ihmistieteet ovat pelkkiä kielipelejä eli alati muuttuvia diskursseja, eivät
mitään kovaa fysiikkaa, jossa siinäkään ei voida päästä koherenttiin ja
ristiriidattomaan kokonaisteoriaan] ja loputtomilla argumentti-jaaritteluillasi
[sekä nyt peräti ala-arvoisella leimaustaktiikalla; kuten sanottu: ad hominem
mauttomasti käytettynä paljastaa enemmän käyttäjäänsä kuin kritiikkinsä
kohdetta], jos olen kerta kaikkiaan väärässä ja/tai vailla mielenkiintoa.
Onkohan kirjoittelussani sittenkin jotain, mikä askarruttaa sinua vakavasti.
Mitähän se mahtaa olla?
.
Tavallaan samankaltainen kiinnostus on motivoinut minua
aika ajoin hyvin ambivalentein joskin lähinnä inhonsekaisin tuntein
kommentoimaan Ironmistressin tekstejä. Se nainen kirjoittaa joskus ihan
‘oikeista’ asioista, ‘oikealla’ [päättäväisellä ja tahdonvoimaisella] ja
ajoittain ‘oikeaan’ perusteluun osuvalla temperamentilla [joskin
pahantahtoisesti eli vailla todellista huumorintajua], mutta raivostuttaa minua
jo sekä peruslähtökohtiensa peruuttamattomassa ristiriitaisuudessa, jota ei
näköjään pysty itse tajuamaan saati myöntämään [teknologia, luonnontiede,
buddhalaisuus, älykkyysosamääräkortti (~ rasismi), arvokonservatismi, kaunainen
maahanmuuttokritiikki (~ rasismi), kotiaseitten hypetys, lattea
kyökkipsykologisointi ja lopulta täysin banaali ja muka sovitteleva
pragmaattisuus, jolla ikään kuin kuitataan kaikki aiempi hysteeris-paranoidinen
logiikka, ilkeily ja vahingonilo ‘vääräuskoisia’ kohtaan] että tästä
käsittämättömästä ajatussotkusta tehdyissä johtopäätöksissään.
.
Koko Ironmistressin ‘matemaattis-tekninen’ ajatussoppa
[kuten myös sinun maaniset ja partikulaarista etiikan perustaa (contradictio in
adjecto) korostavat mutta lopulta väistämättä empiiriseen kontingenssiin
hajoavat premissiketjutuksesi, Valkea] on samaa loogisesti sekavaa eli/ja
emotionaaliseen affektimössöön perustuvaa kuin kaiken ‘rotuoppiajattelun’
perimmäiset perustelut perinteisesti aina ovat olleet. Ei uskalleta sanoa
avoimesti, suoraan ja ääneen, että ‘muslimit vituttaa, inhottaa ja pelottaa
meikäläistä niin paljon, ettei niitä pitäisi päästää Suomeen asumaan’. Kas näin
helppoa olisi olla rehellinen. Mutta ei – kehitellään kaiken maailman
tieteelliseksi naamioituja poliittisia argumentteja, jotta saataisiin muka
yleisempää pätevyyttä omille vitutuksille ja peloille.
.
Olen täysin vakuuttunut tästä asiasta näitten vuosien
jälkeen. Ja vielä enemmän olen vakuuttunut siitä, että te kumpikin olisitte
jossain toisessa, mahdollisesti vähemmän demokraattisessa yhteiskunnassa,
avoimesti kannattamassa jotain peritaantumuksellista oikeistoryhmittymää. Niinpä
kaikkein vaarallisinta Suomen demokratian kannalta on se, että liikkuvat
äänestäjät siirtyvät Perussuomalaisten kannattajiksi, varsinkin, jos/kun tällä
oikeisto-populistipuolueella on sinun ja Ironmistressin kaltaisia päivitetyn
‘rotuoppiajattelun’ edustajia, jotka tieteellisistä lähtökohdistaan huolimatta
tai juuri niiden takia [?!] vaativat tulla poliittisesti tunnustetuiksi. Tämä
tieteen ja nykyaikaistetun ‘rotuopin’ liitto on jotain täysin uskomatonta
tuubaa. Demokraattisten voimien on vastustettava sitä vaikka voimakeinoin!
.
No niin. Se siitä. Minä juon nyt kahvia. - - Jos
haluat tietää, Valkea, mikä on tämän päreen tyylilaji, voin kertoa, että
kyseessä on ‘bolero’.
*
4 comments:
Kirjoituksesi oli taas roskaa, joka ei liity minuun mitenkään.
No, joka tapauksessa; miksikö tulen tänne kommentoimaan? Kyseessä on kaksijakoinen motiivi. Joskus kirjoituksissasi on hyviä kohtia, joita laitan muistiin, ja toisaalta olet pienen mittakaavan roisto, nihilisti ja tyranni, joka tarvitsee muistutuksen todellisuudesta ja omasta asemastaan maailmankaikkeudessa. Koomista on se, että kun ärsytyskynnyksesi on niin matala, reagoit tolkuttomalla tavalla useimmiten johonkin, jossa ei ole mitään loukkaavaa, ja jota ei ole tarkoitettu loukkaavaksi. Sitten kun alat raivoamaan ja haukkumaan, se on kuin laittaisit "Vetäkää minua turpaan" -kyltin kaulaasi. Teoilla on seurauksia, sellaista se elämä on. Tästä huolimatta pyrin kirjoittamaan objektiivisesti, valikoin vain tässä tilanteessa sanottavaksi sellaisia asioita, jotka eivät miellytä sinua, ja jotka sinun täytyy kuitenkin tietää. Koirien oppimisessa negatiivisista asioista on eroja. Jotkut koirat oppivat muutaman kerran jälkeen, paksupäisimmät koirat tarvitsevat yli kolmesataa oppimistilannetta. Ihmisillä on suunnilleen sama tilanne, ja sinä kuulut jälkimmäisten joukkoon. Kun liekit polttavat sinua riittävän monta kertaa sinäkin opit jotain, esim. normaalien ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tapoja.
Tilannetta voi helpottaa kolme asiaa:
1) Sinun pitäisi olla passiivisempi ja reagoida hitaammin, odottaa reagoinnin kanssa. Tällä tavalla tilanteeseen liittyvä tunne ehtii mennä ajan kanssa ohi, ja ajattelet asiaa rationaalisemmin. Asiat, jotka saivat sinut suuttumaan, eivät enää näytäkään niin tärkeiltä. Tunteet kiinnittävät huomion tiettyihin asioihin tietyllä tavalla, määräävät ajattelun sävyjä, usein pakottavalla tavalla. Kun tunne haihtuu, pakottavuus, tietyt sävyt ja huomion kiinnittyminen haihtuvat.
2. Sinun kannattaa olla surullisempi (vaikkapa kuuntelemalla surullista musiikkia), se saa sinut paremmalle tuulelle. Tämä paradoksi selittyy sillä, että surullisessa mielentilassa ihmisellä on vähiten taipumusta muiden ihmisten tuomitsemiseen. Kun et tuomitse muita esim. haukkumalla ja mustamaalaamalla, ihmiset ovat sinulle ystävällisempiä ja miellyttävämpiä, ja se saa sinut paremmalle tuulelle.
3. Jos pystyt tuntemaan yhtään häpeää tai syyllisyyttä anti-sosiaalisista teoistasi, on hyvä tietää, että häpeä ja syyllisyys eivät tuomitse sinua ihmisenä, kokonaisuutena, vaan ainoastaan tietyt tekosi. Sinulla on täysi mahdollisuus tehdä parannus ja olla hyvä ihminen, ja kuulua muiden ihmisten joukkoon yhteisön arvostettuna jäsenenä.
Videon loppupuolella on kaunis laulu:
http://areena.yle.fi/tv/1802786
Hehheh. Mutta tuossahan on hiukan järkeäkin. En kuitenkaan lähde koirakoulun tielle. En selviäisi kunnialla ensimmäistä vaihetta pitemmälle. Ja olennaista tietysti on, että jonkun täytyy pitää sitä käyttäytymiskoulua minulle. Ei taida onnistua. Sitä paitsi on jo liian myöhäistä oppia uusia temppuja/taitoja.
Kristittyjen näkemyksen mukaan kaikki on täynnä suurta merkitystä, ja pienillä asioilla voi olla valtava merkitys. Siten pienillä muutoksilla voi olla ratkaiseva vaikutus. Ehkäpä pienet muutokset saavat Taivaallisen Isän armahtamaan sinut sitten kun aika jättää, ja sitä odotellessa tekevät sosiaalisesta maailmastasi aurinkoisemman.
Post a Comment