August 29, 2012

Entinen pissis, nykyinen tiukkis?


Jukka Poika - Siideripissis

Pissis itse teossa.
* 
Siideripissiksiä tutkittiin tieteellisesti

Ilta-Sanomat: 28.8.2012
*
Koko kuluneen kesän suomalaiset ovat hoilanneet yhdessä Jukka Pojan kanssa, että "Ekan kerran me tavattiin hissis, enpä ois sitä arvannut, että susta tulee mun siideripissis..."

Pissismi ei ole vain tämän kesän juttu vaan ilmiö alkaa olla kymmenen vuotta vanha.

Pissismi-ilmiötä on nyt tutkittu myös tieteellisesti. Kesäkuussa ilmestyneessä Nuorisotutkimusverkoston julkaisussa Katukulttuuri – nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa on sosiologi
Milla Paumon kirjoitus pissismi-ilmiöstä.

Pissis tulee sanasta pissaliisa, joka viittasi alun perin porttikongeissa virtsaavaan nuoreen, humalaiseen tyttöön Pissis-sanan korvikkeena käytetään nykyään myös "lissua". Helsingin Sanomissa pissis-sana alkaa esiintyä vuodesta 2003 eteenpäin. Myös haasteteltavat sijoittivat ilmiön alkuperän 2000-luvun alkuun.

Artikkeli pohjautuu nuorten tyttöjen muodostamien ryhmien haastatteluaineistoon. Haastateltavien kuvailujen pohjalta voidaan piirtää vaaleanpunaisin siveltimenvedoin pirskahteleva siideripissiksen muotokuva. Seuraavat asiat perustuvat Paumon haastattelemien nuorten tyttöjen mielipiteisiin ilmiöstä.

  • Harva myöntää olevansa itse pissis. Ulkopuoliset pystyvät tarkemmin määrittelemään, kuka on pissis.
  • Haastateltavien mukaan pissikset ovat iältään yleensä yläkouluikäisiä, mutta heidän joukossaan voi olla myös lukiolaisia. Termien yleistyessä arkikielenkäyttöön myös vanhemmista tytöistä ja naisista saatettiin alkaa käyttämäännimitystä "pissis", jos he käyttäytyvät huomiota herättävästi tai pukeutuvat tietyllä tavalla.
  • Haastateltavat korostivat "pissiksen" keinotekoisen oloista ulkonäköä. "Hirveet paakkuset ripsarit ja meikkivoidetta niinku hirvee kerros." Pissis panostaa myös hiuksiinsa.
  • Pukeutumisen teemana ovat asun paljastavuus, tiukkuus ja massamuodin mukaisuus. Pukeutumisessa on seikkoja, joita haastateltavat arvioivat mauttomiksi. Vaaleanpunaisen värin ylenpalttinen käyttö on myös mainittu.
  • Pissikset käyttävät ääntään laaja-alaisesti ja häpeämättä julkisissa tiloissa. Puheessa yhdistyvät kikatus ja kiroilu eli perinteisesti naiselliset ja miehiset piirteet.
  • Haastateltavien mukaan "pissisten" kielessä on yhdistelmäsanoja suomesta ja englannista, kuten duh->daa ja ihana->ihku. Kauppakeskuksessa aikaa viettävää nuorta kuvataan myös sanalla helmiveli tai -chicksi.
  • Vapaa-ajan viettoon kuuluu ”hengailu” tai norkoilu julkisissa tiloissa. Näitä ovat mm. juna-asemat, ”steissi”, kauppakeskukset ja koulujen pihat.
  • Alkoholin suurkuluttajiksi "pissikset" eivät haastateltavien puheissa määrity, sen sijaan heidän humaltumisessaan on vahva sosiaalinen vire: "Niinku hirveetä huutoa ja itkemistä ja kaikkee."
  • Osa haastatelluista tytöistä määritti itsensä "entisiksi pissiksiksi". He kuvailivat tätä aikaa elämässään huolettomana ajanjaksona, jolloin kokivat itsensä suosituiksi kaveriporukassaan ja olivat vapaita aikuisuuden vastuista.
Paumon mukaan on mielenkiintoista, miten tyttöjen kaduilla tilaa ottava ja äänekäs käytös koetaan niin häiritseväksi, että sille pitää heti antaa oma nimikkeensä. Pojat kun ovat perinteisesti valloittaneet kadut ja muun julkisen tilan.

- Vaikka "pissikseksi" kutsuminen vaikuttaa ensisijaisesti negatiiviselta leimalta, voivat nimittelyn kohteina olevat nuoret naiset kokea railakkuuden, kaveriporukassa temmeltämisen ja äänekkäänä olemisen myös vapauttavana kokemuksena, kuten haastateltavani toteavat, Paumo sanoo.

Millainen on siideripissis? Kerro lisää kuvailuja alla olevassa kommenttikentässä.

Uutista päivitetty 28.8. kello 19.32. Tehty tarkennuksia ja lisäyksiä tutkijan pyynnöstä.
*

No comments: