Narsisti ja hänen uhrinsa.
Satiirisesti vakavaa kommentointia Sammalkielen päreeseen
Kommentti Valkealle.
1
Sammalkieli kirjoitti:‘Porvarillinen yhteiskunta on
narsistisen kilpailun yhteiskunta. Narsismista on mahdollisimman laajassa
mitassa pyrittävä eroon, joten tätäkin vasten sosialismi näyttäytyy ainoana
järjellisenä vaihtoehtona ja kehityssuuntana.’
Narsismista on siis oikein pyrittävä eroon ja vielä
mahdollisimman laajassa mitassa? Höhöpö. Pidän tuollaisia sammakoita perimmältään
rasistisina.
Millä sinä Sammalkieli muutat ihmisen kulttuuri-biologisen
luonteenrakenteen? Pakottamalla ihmiset elämään tietyllä tavalla ‘uudenlaisessa’
yhteiskunnassa, joka muistuttaa mentaalis-sosiaaliselta rakenteeltaan
[metsästäjä-keräilijä-] ‘yhteisöjä’ ennen omistuskäsitteen synnyttänyttä
maanviljelyskulttuuria, joka institutionalisoi seksuaalisuuden monogamiaksi –
[haha - eikös me juuri moniarvoisina uusliberalisti-kapitalisteina taas
uudestaan olla eräänlaisia metsästäjä-keräilijöitä?].
Toisin sanoen pakottamalla [sic] ihmiset haluamaan
jotain sellaista, mitä he itse asiassa eivät enää edes voi haluta kyetäkseen
elämään nykyisenkaltaisissa moderneissa yhteiskunnissa – ei ainakaan ilman
yhteiskuntien totaalia perversoitumista kommuuneiksi eli julkisiksi
prostituutio-korporaatioiksi, mikä tietenkin esim. perinteisesti
ultraliberaalin Hollannin esimerkkiä seuraten saattaisi hyvinkin onnistua. Mutta
poistaisiko se kapitalismin – narsismista nyt puhumattakaan ?
Ei hyvältä näytä. Pahasti epäilen, SK, että olet yrityksessäsi muuttaa
ihmisen yhteiskunnallis-biologista luonteenrakennetta vaarassa sortua peräti
finnsanitylaiseen bonoboismiin, jossa haikaillaan panseksuaalisesta
matriarkaatista [voihan Herbert
Marcuse ja Wilhelm Reich yhteensä!].
No – täytyy tunnustaa: kyllä minäkin sellaisesta
‘Pan-Vitusta’ haikailen. Toisin sanoen palaisin mielelläni takaisin sinne, mistä
tulinkin, mutta kun se nyt ei kerta kaikkiaan ole enää mahdollista, kuten ei ole
mahdollista palata 10000 vuotta sosiobiologisessa ajassa taaksepäinkään, ellemme
sitten anarkisti-kommunistien tavoin tee niin sanottua anakronistista
virhepäätelmää, joka mahdollistaa ‘ideologisen’ siirtymisen aikakaudesta toiseen
ja etenkin tuon toisen aikakauden ‘ideologisen’ siirtymisen meidän aikaamme. Ei
pysty Cernin putki siihen. Tarvitaan Kuittisen putki.
Bonobo-aiheeseen palaan kuitenkin takuuvarmasti toisessa
päreessä. Nyt voin vain todeta, että Orhi ‘Sinnsanity’ Kuittinen mitä
ilmeisimmin näkee jatkuvasti villejä pan-unia jopa valveilla ollessaan.
Sitä ennen nopea silmäys alkuperäiseen aiheeseen eli
narsismin ja narsistisen markkinatalouden luonteeseen [bonobot melkein
varastivat tämän päre-shown].
2
On syytä muistuttaa, että esim. lahjakkuus on aina
vahvasti narsistinen projekti, mikä asiaintila valitettavasti tekee ainakin
joistain lahjakkaista ihmisistä pitemmän päälle myös erittäin ikäviä
tyyppejä.
Tämä ei päde kääntäen. Kaikki narsistit eivät tietenkään
ole lahjakkaita ja jos ovat niin hyvin kapea-alaisessa mielessä eli he osaavat
ja itsetarkoituksellisesti haluavat vain käyttää muita ihmisiä hyväkseen.
Mutta jos nyt välttämättä haluat karsia, poistaa,
eliminoida [miten vain haluat] narsismin kokonaan ihmisestä, olet suuressa
vaarassa tehdä hänestä ‘virallisesti’ myös tasapäisen lauma- ja massaihmisen,
jota poliittisen ‘keskusvallan’ eliitti [eli sinun kaltaisesi narsistit ; \]
hallitsee, ja joka kiltisti kuluttaa vain keskusvallan kauppaamia ja
kontrolloimia ‘tuotteita’.
Tällä logiikalla näkisinkin sinut jopa
milttonilaisen narsismin kääntöpuolena.
3
3
On Milttonilta psykologista mystifikaatiota ja
manipulaatiota väittää [vaikka taloustieteellinen argumentaatio ehkä päällepäin
näyttäisi muodollisesti pätevän (vrt. Wahlroos); – PS.], että uusliberalistinen
laissez faire on oikeutettua jo pelkästään sen vuoksi, että aina on kysyntää
kaikelle ja koska ihmiset ostavat pääsääntöisesti halvinta. Turha siis rajoittaa kaupankäyntiä, koska ‘oikeat’ arvot
[jopa moraaliset] löytyvät juuri kysynnän ja tarjonnan vapaassa pelissä.
Mutta
tarkkaan ottaen kyseessä ei ole peli lainkaan vaan eräänlainen sissisota, koska
markkina-casinoa ei pelata säännöillä vaan perimmäisten sääntöjen puuttumisella.
No – voimmehan tietysti kutsua tätä roolipeliä vaikkapa Harhauttajat-nimiseksi
larppaukseksi, sillä harhauttamisesta siinä nimenomaan on kyse.
Casino-laissez faire on laillista pokeria
miljardiluotoilla, ja pokeri on laillistettua harhauttamista – siis kusetusta.
Mutta onko pokeri enää peli vai onko kyseessä pelkkä kiristyksen peliksi
‘jalostettu’ muoto? Sitä sopii pohtia joskus vähän pitempäänkin.
Tulkoon taas selväksi, että uusliberalismi on [de jure]
oikeutettua vain silloin, jos/kun annetaan narsististen kusettajien käyttää
muita hyväkseen sallimalla heidän mielin määrin keinotella ihmisten tarpeilla,
heikkouksilla, turhamaisuudella, kärsimyksillä ja jopa suoranaisella hädällä.
Entä vaatiiko tuon sallimisen ‘järkevä ja
oikeudenmukainen’ rajoittaminen itse kapitalistisen talousjärjestelmän totaalia
muuttamista ja ennen kaikkea muuttuuko järjestelmän mukana myös siinä elävän
ihmisen luonteenrakennne [joka aiemmin oli jumiutunut kapitalistiseen
omistamisen, rakastamisen ja yksityisyyden kulttuuriin] - ja nimenomaan 'vapautuneeseen sekä riippumattomaan' suuntaan, mikä merkitsee käytännössä sitä, ettei kenenkään tarvitse luvata mitään, koska kukaan rakasta ketään eikä omista mitään - ei edes omaa yksityisyyttään.
Tätä sopii pohtia
loputtomiin. Ja tuomita se jyrkin sanoin.
PS.
Logiikan ja argumentaation sokea piste on siinä, että ne
tekevät empiriasta liian yksipuolisia yleistyksiä [nyt osui myös minuun, mutten
uponnut ; \]
*
11 comments:
Mitään alkupromiskuiteettia ei ole koskaan ollut. Vakavasti otettavat kulttuuriantropologit ovat tienneet tämän 1800-luvulta asti, mutta silti yhtäältä sosiobiologit / evolutionistit ja toisaalta anarkisti-romantikot jaksavat satuilla päinvastaista.
Jos "hyperseksin" aikakausi on joskus ollut, niin se on sijoittunut aikaan ennen myyttejä, ennen sosiaalista rakennetta, ennen sukulaisuutta, ennen rituaaleja, ennen minkäänlaista teknologiaa tai kulttuuria. Katkos ei ole maanviljelyyn siirtymisessä, vaan paljon aikaisemmin - siinä kohtaa kun ihmisestä tuli antropologisen tutkimuksen mielekäs kohde.
Hyperseksiä harjoittavan Homo sapiens -bonobolauman tutkiminen voisi tietysti olla osallistuvan havainnoinnin hengessä mielekästä, mutta tuskin teoreettisesti kovin kiinnostavaa.
Monogamia on yleinen käytäntö metsästäjä-keräilijöillä ja ylipäänsä monogamia on de facto yleisin käytäntö kaikkialla - myös muodollisesti polygaamisissa yhteiskunnissa. Polyandria eli se, että yksi nainen kuuluisi legitiimillä tavalla useammalle miehelle, on kaikkialla äärimmäisen harvinaista ja yleisesti ottaen kulttuurista riippumatta ihmisille ajatuksena mieletön.
Esiaviolliseen seksiin suhtaudutaan toisissa yhteisöissä hyvin nuivasti, toisissa taas sallivasti. Margaret Meadin mukaan nuivat yhteisöt ovat neuroottisempia kuin sallivat. Esimerkiksi homoseksualismin esiintyvyys on Meadin mukaan yleisempää niissä yhteisöissä, joissa lapset eivät ole saaneet leikki-iässä harjoitella yhdyntää.
Meadin tutkimuksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
Avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat naisille hyväksytympiä niissä yhteisöissä, jossa sukujohto on matrilineaalinen, eli miehen "perillisiä" ovat ensisijaisesti hänen sisarensa lapset. Tällöin siittäjällä ei ole juuri merkitystä. Matrilineaalisuus tarkoittaa myös avioliittojen epävakautta, esimerkiksi irokeesien parissa avioeron toteuttamiseen riitti, että nainen kantoi yön aikana miehensä mokkasiinit ulos oman sukunsa hallinnoimasta long housesta. Kovankin soturin tai päällikön oli tuolloin palattava omien matrilineaalisten sukulaistensa luokse.
Esimoderneissa yhteiskunnissa naisten vaihdossa on kyse kaupankäynnistä mutta myös allianssien luomisesta eri miesten välille. Moderni yhteiskunta ydinperheineen ja vapaine parinmuodostuksineen hämärtää tätä.
Alliansit ovat kuitenkin olleet olemassa niin pitkään kuin on ollut inhimillistä kulttuuria - vasta kapitalismi ["Porvaristo"] "on hävittänyt kaikki feodaaliset, patriarkaaliset ja idylliset suhteet, missä se on päässyt valtaan. Se on säälimättä repinyt rikki feodaaliajan kirjavat siteet, jotka olivat sitoneet ihmisen hänen “luonnolliseen esimieheensä”, eikä ole jättänyt ihmisten välille mitään muuta sidettä kuin alastoman edun, tunteettoman “käteisellä maksamisen”. Se on hukuttanut uskonnollisen hurmion, ritarillisen innostuksen ja porvarillisen hempeämielisyyden pyhät värähdykset itsekkään laskelmoinnin jääkylmään veteen. Se on muuttanut persoonallisen ihmisarvon vaihtoarvoksi ja asettanut lukemattomien lupakirjoihin perustuvien ja henkilökohtaisesti ansaittujen vapauksien tilalle yhden vapauden, tunnottoman kauppavapauden. Se on, sanalla sanoen, asettanut uskonnollisten ja poliittisten harhakuvitelmien verhoaman riiston tilalle avoimen, häpeämättömän, suoran ja raa'an riiston."
Siteerasin Kommunistisen puolueen manifestia, sillä tuossa kohtaa Marx ja Engels osoittavat, että esimoderneista rajoitteista "vapaa" porvarillinen subjektiviteetti on viime kädessä pääoman liikelakien luomus.
Ihminen on hyvin sopeutuva elukka. Allekirjoitan ainakin osittain antropologi Marshall Sahlinsin kulttuurirelativistisen ajatuksen siitä, että ihmisluonnossa on pohjimmiltaan kyse kyvystä sopeutua vallitsevaan diskurssiavaruuteen.
Kulttuurejahan on hirveän monenlaisia, mutta jos emme ole ihan täysiä rasisteja, niin meidän on oletettava, että ihmisten väliset geneettiset erot ovat melko pieniä. En oikein niele noita Valkean juttuja siitä, miten aasialaisten kulttuurien kollektivismi selittyisi viime kädessä neurofysiologisilla tekijöillä, ja tämän vuoksi länsimaiset yhteiskunnat olisi tuomittu individualismiin - meiltä puuttuvat ne ominaisuudet, jotka mahdollistavat kollektivismin.
Ihmisten ajattelutapoja ja maailmankuvaa ei tietenkään voi muuttaa kädenkäänteessä. Onkin tavallaan kulttuuri-idealismia ja "porvarillista voluntarismia" esittää jotain muista realiteeteista ihan irrallisia hyperseksi -visioita.
Esimerkiksi neuvostojohtaja Alexandra Kollontai muotoili kuuluisan "vesilasiteorian", jonka mukaan neuvostokansalaisen tulisi suhtautua yhdyntään kuin vesilasin tyhjentämiseen. Eli siis neuvostokansalaisten pitäisi pyrkiä seksuaalianarkiaan.
Lenin tuomitsi ajatuksen, mutta ilmeisesti henkilökohtaisen arvomaailmansa vuoksi ["ei pidä juoda likaisesta lasista"] eikä tieteellisen marxismin hengessä siksi, että ehdotus on täyttä idealismia ja voluntarismia.
Neuvostoliitto oli sukupuolimoraaliltaan melko konservatiivinen maa, mutta ei kuitenkaan niin konservatiivinen kuin jokin Pohjois-Korea.
Käsittääkseni monogamia on paras järjestelmä, koska se vähentää kilpailua ja siten narsistisia motiiveja.
Finnsanity väittää että monogamiassa olisi kapitalismin siemen ja sinä Rauno olet ilmeisesti nielaissut syötin ihan kokonaan. Esimodernit kyläyhteisöt olivat monogaamisia, mutta eivät kapitalistisia / porvarillisia. Sosiologiassa ja yhteiskuntahistoriassa puhutaan esimodernista mentaliteetista, joka tähtää pikemminkin tietyn järjestyksen ylläpitoon kuin kilpailuun tai vaurastumiseen. Esimodernit yhteisöt olivat kollektivistisia ja melko staattisia.
Esimodernin luonteenlaadun omaava maatyöläinen ei urakkapalkan kohotessa ryhdy tekemään ahkerammin töitä kuten neoklassinen taloustiede ennustaa, vaan ottaa itselleen entistä enemmän vapaata. Vielä 1800-luvulla maanomistajien ["herrasmiesviljelijöiden"] tehokkain keino lisätä lisäarvon tuotantoa oli laskea maatyöläisten palkkioita. Kyse ei ollut vain ilkeydestä: Mikään muu vain ei motivoinut maatyöläisiä tekemään enempää hommia.
1
‘Finnsanity väittää että monogamiassa olisi kapitalismin siemen ja sinä Rauno olet ilmeisesti nielaissut syötin ihan kokonaan’.
Saivarrellaan hiukan ensi alkuun. - Mitä tarkoitat syötillä? Siitä nimittäin tulee tässä lauseyhteydessä hiukan epäselvä metafora, joka jättää tulkinnanvaraa. Eikö Finnsanity siis itse usko siihen, mitä väittää vaan heittää pelkän syötin?
Mutta miksi minä ylipäätään kritisoisin, jos uskoisin ja hyväksyisin sen, mitä Kuittinen tässä asiassa väittää - jos hän nyt väittää sitä, mitä väittää - [sitäpaitsi syötin heittäminen muistuttaa pikemminkin erään RR:n kuin asioista perusteltuja tai sanokaamme tieteellisesti ja ideologisesti ‘varmoja’ mielipiteitä omaavan ihmisen retoriselta kommunikaatio-taktiikalta ellei peräti -strategialta].
Kommenttisi ovat mielestäni muuten aivan kohdallaan. Minulla näyttäisi rajatun [lähinnä itseopiskeluun perustuvan] kulttuuriantropologisen tietomääräni perusteella olevan samantyyppinen käsitys metsästäjä-keräilijöitten avioelämästä kuin sinulla ja sinultahan [aiheesta akateemista oppia saaneena] voin aina oppia lisää ; \. Kuittisen demagogiaa pidän sen sijaan hysteeris-paranoidisena ylireagointina ja psykoanalyysin räikeänä – miltei ideologis-poliittis-rasistisena väärinkäyttönä.
2
Koko psykologiasta [myös kognitiivisena neurotieteenä] ja etenkin psykoanalyysista [kvasitiede] tulee helposti väärissä käsissä pelkkä leimaamisen ja siten poliittisen vallan väline. Puhumattakaan siitä, että psykologia käytännön [lyhyt]terapiana on nykyään enemmän businestä kuin jonkin ‘oikean’ mutta psykologiseksi nimitetyn oireen kliinisesti pätevää hoitoa.
Ongelma on siinä, että meiltä puuttuu pätevät tieteelliset kriteerit [itse asiassa meiltä puuttuu (metameta jne.)kriteeri sille, mikä on tässä tapauksessa pätevä kriteeri], joilla voisimme osoittaa, mikä on ‘oikea’ eli sairaudenomainen psyykkinen häiriö ja mikä taas jotain muuta muotipsykohömpäksi luokiteltavaa.
Pääsääntöisesti ei ole olemassa selkeitä psykologisia diagnooseja, koska sellaisten perusteet ovat hankalia sekä empiirisesti, teoreettisesti että semanttisesti. Jos lääketieteellisesti selkeitä psykologisia diagnooseja saadaan, niin silloin on jo siirrytty vankasti luonnon eli bio- ja neurotieteen puolelle, mikä ei tietenkään vielä ratkaise em. ongelmaamme siitä, mitkä ovat sairaudeksi luokiteltavia psyykkisiä häiriötä ja milloin kyseessä on pelkkä muotikitinä ja/tai ylihuolehtivien äitien [toki he haluavat lastensa parasta] ylireagointi.
Neuroositasoinen [nykyään masennus, 100 vuotta sitten hysteria tai neurastenia] psyykkinen häiriö on kulttuurinen konventio lukuunottamatta tapauksia, joissa diagnoosin evidenssi saadaan neurologiasta ja genetiikasta ja silloinkin häiriön on oltava monessa mielessä erittäin haitallinen.
3
Keväällä esitetyssä tv-sarja Shakaalissa lähetettiin saksalainen ministeri täysin valtuuksin neuvottelemaan [yritys pelastaa panttivangit] konekaappari-terroristien kanssa. Häneltä kysyttiin, ottaako hän X:n [komentoryhmän psykologi] mukaansa. Mies vastasi: ‘En tarvitse ennustajaa.’ Ammattimies.
Vielä tuosta kun mainitset Hollannin bordellit. Mun mielestä tää hollantilaistyyppinen ilotyttöily on asia, mikä pitäisi ehdottomasti saada myös tänne Suomeen. Esimerkiksi Helsingissä voisi jonkin kadun muuttaa punaisten lyhtyjen kaduksi ja sitten siellä olisi katutason näyteikkunat täynnä itä-eurooppalaisia / aasialaisia neitejä alusvaatteisillaan, ja nopean hoidon saisi parilla kolmella kympillä.
Paljon rehdimpää, moraalisempaa & suositeltavampaa sellainen on kuin moni muu kapitalismiin ja seksibisnekseen liittyvä ilmiö.
kulttuurihan myy ruumista , ei se voi jatkaa sitä rahasta
Arvokonservatiivisia uutisia Pohjois-Koreasta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/Pohjois-Korean+TV+Kim+Jong-un+on+avioitunut/a1305586861114
Tanssivatkohan nimimerkit Valkea ja Ironmistress ripaskaa tämän ilouutisen johdosta?
jos ruumiilla todella olisi arvo sinänsä, emme pitäisi siitä huolta välillisellä arvolla
dudivie,
Kuljemme hermeneuttista kehää yhä kiihtyvillä ratanopeuksilla.
Opettele dudivie edes oikeinkirjoitus.
Joskus sekoluissakin on jotain järkeä, mutta yleensä ei, joten ne mä lähetän sukkana ikuiseen recycleen.
Post a Comment