[Kielimafian viimeisimmät muutokset klo: 22:55]
*
Minulle on herännyt yllättävä kokemus Palefacen suhteen.
Ymmärrän sen kokemuksen kautta paremmin, mitä Zizek jankuttamalla jankuttaa Hegelin tavasta ymmärtää historian selittäminen/ymmärtäminen kausaalisena prosessina ei-kausaalisesta perspektiivistä [joka ei kuitenkaan ole teleologinen] käsin - eli sen kun jokin, joka 'tulee olemaan ollut' [Bergson, Benjamin] tapahtuu selittämisen tasolla [tai paremminkin ymmärtämisen tasolla, koska ymmärtäminen sisältää kokonaisuuden - selittäminen vain perustelut].
Kun historia [mennyt] yhtäkkiä ilmenee kausaalisesti johdonmukaisena prosessina - ikäänkuin aina itsestään selvänä. Sellainen tietoisuus ei synny a - b - c - d päättelemällä vaan yhtäkkisenä oivalluksena: näin on aina ollut! a = d, koska d = a.
[Kyse ei ole tautologiasta, koska d ei ole a vaan a:n + n + n:n päätelmä itsestään d:nä eli tiedostavan kautta; viimeisin on aina tiedostavin - eihän liskokaan tiedosta olemassaoloaan - ihminen tiedostaa - - ha!?].
*
Palefacen merkitys näyttää selkiintyvän minulle as it were/as if samalla tavalla kuin Hegel tarkoittaa historiallisen ymmärryksen aktualisoituvan ihmisen tietoisuudessa. Ja hyvä niin.
*
Elokuun yö [vaikka olen sen kuullut useasti aiemminkin] nousee nyt tunteitteni kohteeksi enemmän ja yllättävämmin kuin koskaan ennen.
Rakkaudesta [kyllä - rakkaudesta tässä lauletaan!] on aina laulettu, mutta ei koskaan tällä - näin uudella ja ihanasti vinksahtaneella [joskin ylen ihmeellisesti - yllättävän älykkäällä] tavalla.
Se joka kieltää uskonnon, kieltää myös rakkauden - ja vihan. Päätyen kognitiivis-affektiiviseen mielettömyyteen - joko stoalaiseen tai mainadiseen [dionyysiseen] mielettömyyteen.
Stoalaisuus kieltää tahdon täydellisesti. Dionyysinen myöntää sen loppuun asti. Kumpikin menettää ja tuhoaa paitsi rakkauden myös toleranssin.
Opi sietämään lähimmäistäsi ilman väkivaltaa ja ilman omaa saatanallista kiusaamisen haluasi hemmottelevaa/kiihottavaa: pahantahtoista toisen halveksuntaa. - Rakastamista sinulta ei kuitenkaan vaadita, mutta rehellinen täytyy olla. - Toistan - täytyy! Mitä ikinä siitä sitten seuraakaan.
*
http://www.youtube.com/watch?v=u0qx9dYlIZk
Paleface - Saapuu elokuun yö
*
http://www.youtube.com/watch?v=aR3vfHuOW38
Slavoj Žižek. The Return To Hegel. 2009 1/16
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paleface
http://catholic-commentary.com/page/2/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christopher_Hitchens
http://en.wikipedia.org/wiki/Christopher_Hitchens
5 comments:
Olet herkkä ja älykäs ihminen. Ja mikäs siinä että välillä innostut, ei se Sinun uskottavuuttasi syö.
Itse en osaa vihata vaikka tiedän että viha on luova voima, ainakin se luo järjestystä. Rakkaus usein hajotaa. Kun ihmiset kohtaavat, eli kolhivat toisiaan, ei kyse ole matemaattisista yhtälöistä vaan surusta. (Tämä tietysti on ärittäin epä-älyllistä pikkuporvarillisuutta. Mutta saa olla.)
Minusta jumalat saisi paimentaa takaisin Olympos-vuorelle. Söisivät siellä ruohoa, se ei lopu. Ja leikkisivät samaa mitä tähänkin päivään asti ovat tehneet. Lapset kun leikkivät, ne eivät kysy: "Joko Musta Köksä tullut on?". Miksi Sinun, minun, Zizekin tai Hentun Liisan sitä pitäisi kysyä?
Ja keltä?
Eikös jääkiekkoilijatkin, tai formula-ajajat, jotka lukevat (keskimäärin) yhden kirjan (1) per inkarnaatio, ole jumalan luomia otuksia?
En, jos uskoisin jumalaan, väittäisi että he ovat sen valuuvikaisempia kuin muutkaan. Ite enempi.
vihasta nyt en tiedä. kun tarvitsin elintilaa, vihastuin. ja amerikkalainen vihastui uskonlahkoille afganistnissa. ei viha nyt niin tärkeä tunne ole kun asiat rullaa, vai
Kiitti vaan kommenteista taas.
Olen hieman ymmälläni, koska tämä päre tuntuu yhä jotenkin levottomalta [kuten sen kirjoittajakin], enkä ole kovin halukas kommenteeraamaan sitä oikeastaan millään tavalla.
Pohdin sitä kyllä mielessäni, koska tekstiin luultavasti sisältyy jotain, joka/mikä on 'tulollaan', muttei ihan vielä saanut selkeämpää muotoa.
Jatketaan silti vielä hetki levottomassa maastossa:
Love is blue
Blue, blue, my world is blue
Blue is my world now I'm without you
Gray, gray, my life is gray
Cold is my heart since you went away
Red, red, my eyes are red
Crying for you alone in my bed
Green, green, my jealous heart
I doubted you and now we're apart
CHORUS:
When we met how the bright sun shone
Then love died, now the rainbow is gone
Black, black, the nights I've known
Longing for you so lost and alone
Gone, gone, the love we knew
Blue is my world now I'm without you.
Repeat CHORUS
Black, black, the nights I've known
Longing for you so lost and alone
Blue, blue, my world is blue
Blue is my world now I'm without you
lunta tupaan , blu. jumalia ei voi ajaa poies
mutta ne voi unohtaa
Post a Comment