[Kielimafia viilasi Örkki-Mörkin aforismia kuin timangia - klo:13.30]
- Tadam! Hyvää syntymäpäivää Mörkki. Tänään sitten yrität olla edes hiukan positiivisempi. Sinun ikuinen pessimismisi, negatiivisuutesi, kyynisyytesi ja ihmishalveksuntasi alkaa nimittäin käydä joskus aivan sietämättömäksi. - - No - eiköhän tämä suuri mansikkakakku, pullo puolimakeaa valkoviiniä ja pari paukkua Finlandia-vodkaa piristä herraa edes hetkeksi.
SNFF! NÖRF! PHF! [Örkki ryömii tyytyväisenä puhisten lähemmäs pöytää ja Omista]
- Oikein arvasin - jo alkoi siilillä silmät aueta ja suupielet kohota. Onneksi olkoon rontti! Olet vain niin piikkinen, ettei sinua voi edes pussata - - kuin ehkä nenänpäähän. - - Muiskis! Tules nyt tänne niin Oma-äiti [Omis] antaa sulle kakkua ja viiniä. - Osaat olla ihan kiltti poika - ainakin silloin, kun sinua pidetään hyvänä. Kyllä Omis sen niin hyvin tietää - - - Mutta hei Mörkkiseni! - Älä sottaa paikkoja - - varo sitä lasia - ei saa ryystää kuin porsas - eikä kynsiä pyyhitä pöytäliinaan - [jne. jne.].
*
Piikeistä ja pupinoista huolimatta niistä tuli ihan kivat synttärit. Laulettiin lauluja, kerrottiin vitsejä ja oltiin iloisesti mutta kohtuullisesti hiprakassa. - - Kaikkia yksityiskohtia ei kuitenkaan ole syytä eikä pidäkään kertoa. Sillä - kuten sanottu - tarinan osapuolet olivat kovia piikittelemään toisiaan. Sellainen 'yhteistyö' on kuitenkin täysin ja yksinomaan heidän oma juttunsa.
*
'Minun piikkini on sinun onnesi [ja päinvastoin], jota en milloinkaan halua sinua satuttamalla menettää. - - Mutta jos onni on tätä, niin miten ihminen ylipäätään voi rakastaa satuttamatta toista - piikittä?'
Tällä tavoin Örkki-Mörkki mielessään rakkauden paradoksin ajatteli - ja osuvasti ajattelikin, jos minun mielipidettäni kysytään ;\.
*
http://kutri.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=10
7 comments:
Avovaimoni esitti pari iltaa sitten sellaisen teorian, jonka mukaan Haisuli olisi siili. Olin melkein yhtä puulla päähän lyöty kuin nimismiehen soittaessa.
Siilit ovat ihania otuksia. Aasinsilta muumeihin on nyt luotu.
Minulla oli joskus jokin heitto mörköön liittyen, mutta olen jo unohtanut sen. Pointti liittyi silloin jotenkin siihen että mörkö on femiininen hahmo; nyttemmin lähtisin varmaan pohtimaan kirjailijan omaa homoseksuaalisuutta. Mörkö on yksinäinen kaappilesbo - vailla rakkautta ja naisen kosketusta, kuten useat meistä miehistäkin, ja sen vuoksi myös helppo samaistumisen kohde.
Kaikissa meissä asuu - jos ei nyt sentään homo niin jonkinlainen androgyyni[kko] ainakin.
androkyynikko haha paljon '
onnea
ανθροπος ei ole vain ανδρασ
Kesämökillä meillä oli paljon kissoja. Pentuja ja aikuisia. Ja koko seutu vilisi siilejä... Minä vein puuliiterin eteen maitotassin: tietäähän sen mitä siitä seurasi. Ensin tulivat siilit, sitten katit; ensiksimainitut puhisivat jälkimmäisille jotka sihisivät... Mutta ei aikaakaan kun siinä neljä kissaa ja neljä siiliä lipoivat maitoa tassilta rinta rinnoin.
haha mulle tulossa (kissan)pentuja , ihan jännää kun se äiti onnii kaunis.
kissa on nyt pöydällä kuulkaas.
ja piikkiset, kiroilevat siilit pian kesytetty.
mitä sitten tehrään?
ku se on sit siin?
Post a Comment