Kuvassa räsäs-lajin kehitys noin pääpiirteissään
*[Linkkilisäyksiä: - Metapsykologia/topologia; 10.8]
Kemppinen kirjoitti 31.7 päreessään:
Taipuisin eräänlaiseen darwinismiin. Niin sanottujen suurmiesten merkitys on sittenkin vähäpätöinen. Muutoksen näyttävät olevan yhteisöissä kummalisella tavalla samanlaisia kuin lajivalinnassa. Ja lajivalintaa toimii vain joukossa, populaatiossa.
*
Vastasin tuohon väitteeseen(?) näin:
'Evoluutio-teoria ei ainakaan auta tässä asiassa yhtään mitään. Koko teoria on muuteski helvetin epäselvä, noin niinko loogisestikin. Se joka menestyy, sen pitikin menestyä; se joka hävii, sen pitikin hävitä. Syvällistä sano entinen mummo. Menestymiselle ja häviämiselle ei anneta mitään menestymisestä ja häviämisestä riippumattomia ehtoja, mistä seuraa, että koko juttu kiertää omaa napaansa' (vrt. karman laki/rr) - [Pauli Pylkkö: Luopumisen dialektiikka, s.159.]
*
Tapani kirjoitti...
Evoluutio voi teoriana olla ongelmallinen filosofin näkökulmasta. Ehkäpä siksi, ettei se mikään teoria pohjimmiltaan olekaan, vaan mekanismi. Tai luonnonlaki. - - Jos teoria ja todellisuus eivät käy yhteen, niin sen pahempi todellisuudelle. Niinkö Rauno?
*
RR:
Tapani, evoluutio ei ole teoriana ongelmallinen filosofille, koska evoluutio nimenomaan ei ole mikään teoria vaan 'puhdas empiirinen tosiasia' - - toisin sanoen tautologia vailla kognitiivista merkitystä.
Itse mieluummin vaikenisin 'puhtaista empiirisistä tosiasioista' (mikä muuten onnistuu helpoimmin, kun käyttää jotain kieltä), mutta evoluutiosta saattaisin kyllä puhua ystävättäreni kanssa makuuhuoneessa - tosin silloinkin vain hiljaisen vienolla äänellä supattaen - ikäänkuin ujon tietämättömästi joskin samalla myös kiihkeän uteliaana - - odottaen, että josko evoluutio kohta alkaisi ilmetä itsessään. Sillä makuuhuoneestahan evoluutio yleensä alkaa - - vaikka kyllä se näin hellekesänä ulkonakin viihtyy - -
*
Tapani kirjoitti...
Rauno - eiköhän se evoluutio ala jo hieman aiemmin ja makuukammariin pääsy on sen tarkoitus. Evoluutio lymyää helteisellä Espalla, lyhyiden hameiden, pompottavien paitojen ja jännittyvien hauisten liepeillä. Puhtaista empiirisistä tosiasioista en tiedä muuta kuin että evoluutioon en sellaista tarvitse. Enkä karmaan.
*
Vastasin definitiivisesti maltilliselle harrastelija-filosofi-Tapanille:
Mistä sinä Tapani muka tiedät, että evoluutio alkoi joskus ja että sillä on tarkoitus? Mistä sinä sait tämän ajatuksen? Evoluutioko itse sen sinulle on antoi? Lymyillessään ihmisten liepeillä?
Onko evoluutio siis jonkinlainen orgonienergeettinen henki - pneuma, joka tanssittaa meitä kuin Pan huilullaan hormonientsyymin vaikutukseen 'naamioituneena'?
Tärkeää on nyt tuo naamio-käsite. Sillä jos kyseessä ei ole metafora (kieli, fantasia, naamio), niin evoluutiosta puhuminen pitää kieltää, koska ei ole olemassa fysikaalis-fysiologisen suhteen loogisesti isomorfista kieltä. Joka näin väittää, on ymmärtänyt kielen semanttisen luonteen väärin. Jopa Wittgenstein tajusi langenneensa Tractatuksessa metafysiikkaan hyväksyttyään tämän käsityksen kielen kuvateoriassaan ja muutti näkemystään.
Me emme voi puhua evoluutiosta lopulta kuin metaforisesti eli kielikuvin tai matemaattisesti eli tyhjin symbolein. Kaikki muu on skientististä virhepäätelmää, joka jättää reduktion kesken vajoten eräänlaiseen antropomorfiseen fatalismiin (lue: funktionalismiin), jolla yritetään saada tietoisuuden ja vapauden mahdottomaksi tekevä luonnonlakien determinismi toimimaan - muutenhan evoluutioteoriasta(kin) puhuminen olisi täysin mahdotonta.
Mutta voiko ihminen lakata puhumasta ja varsinkaan ajattelemasta kielellisesti? - - Minulle sanotaan, että voi. Evoluutioonko siis saa parhaiten yhteyden meditoimalla (hmm ;\). - Mutta tästä on enää turha jatkaa, koska pyörimme argumentatiivisessa kehässä.
Tuosta kehästä kuten sanottu on olemassa ulospääsy: kielikuvat, fantasiat ja niiden tulkinta tai tyhjät matemaattiset symbolit ja probabilismi. Itse valitsen kielikuvat ja fantasia-tulkinnat lacanilais-freudilaisen topologian puitteissa.
*
http://kemppinen.blogspot.com/2010/07/isat-ja-vaimot.html#comments
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metapsykologia
http://fi.wiktionary.org/wiki/topologia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Topologia
http://www.kiviopas.fi/opetus/maapallo/elama.htm
12 comments:
Et huomannut, että heitin lopuksi pyyhkeen kehään (vaikken ehkä ihan ajatuksiasi sisäistänytkään):
...
Tapani kirjoitti...
Kunhan heittelin hehkeitä metaforia kiertääkseni asiaa, josta ei kai sitten voi puhua. Entäpä geenin itsekkyydestä?
Evoluutiolla ei tietenkään ole tarkoitusta, suuntaa eikä mieltä. Evoluutio on aika mieletöntä meininkiä.
(maanantai, 02 elokuu, 2010)
Tapani kirjoitti:
'Et huomannut, että heitin lopuksi pyyhkeen kehään (vaikken ehkä ihan ajatuksiasi sisäistänytkään):'
*
Kyllä huomasin, ja ryhdyin heti miettimään, että hitto soikoon - en kai minä nyt sentään oikeassa ollut ;\?!
Minähän en yleensä pyri esittämään tarkasti perusteltuja positiivisia vaihtoehtoja vaan lähinnä kritiikkiä.
Katafaattis-positiivinen eli havainnointiin perustuva oikeassa oleminen saattaa minut usein ymmälleni ja hämilleni. Ei-toden/ei-totuuksien järjestelmälliseen eliminointiin perustuva, toisin sanoen apofaattinen eli negaation kautta päättely on sitten eri juttu.
Matruuna pitää tätä asennettani ja kirjoitustyyliäni 'leuanlänkytyksenä', mutta kyllä siihen sisältyy parhaimmillaan hyvinkin vakavaa ja harkittua pyrkimystä totuudellisuuteen.
Totuudellisuus ja/eli oikeassa oleminen merkitsee minulle silti oleellisesti muuta kuin vain oman väitteen positiivista paremmuutta suhteessa esim. sinun tai Matruunan argumentteihin.
Sillä mitä minä sillä voitan, että pystyisin esittämään todemman väitteen kuin te. Ja äkkiäkös me nyt wikipediasta löydämme tarkan faktan, joka osoittaa, kuka meistä on oikeassa, kunhan vain ensin rajaamme kiistelymme eli ongelmamme aiheen sen sisällön suhteen yhteisesti hyväksytyllä tavalla ja sovimme myös metodista, jolla sitä tarkastellaan.
...
Minun tarkoitukseni on kuitenkin väitellä/kommunikoida sellaisten järjenkäytön elementtien puitteissa, joiden arvo voidaan oivaltaa pikemminkin niiden dramaturgis-performatiivisen tehon (esim. intuitiivis-intellektuaalinen 'viettelevyys tai houkuttavuus') vaikutuksessa/-sta kuin niiden mahdollisimman luotettaviksi totuusväitteiksi propositoitujen aistikokemus-impressioitten semanttisen verifioitavuuden matriisissa/-sta.
Tämä selvä - - ?
No joo - - koetan selittää joskus selkeämmin. - - Yritystäni voisi kai ilkeän ironisesti verrata paroni Karl Friedrich Hieronymus von Münchhauseniin, joka muka veti itsensä ja hevosensa ylös suosta omasta tukastaan.
Ainakin teidän, vankasti luonnontieteelliseen maailmankuvaan sitoutuneiden mielestä lienen samaa lajia kuin tuo puoli-dementti fabulisti-ukko. Ja olkoon niin, jos siltä näyttää, kuten Piradello viisasteli.
Luultavasti siis jäin, mitä edellä kirjoitettuun tulee, luotettavamman lisäselvityksen velkaa. Vaikken omasta mielestäni mikään luonnontieteen vastustaja olekaan. Kunhan vain pyrin jatkuvasti muistuttamaan, ettei numeroille ja matematiikalle pidä antaa liikaa semanttista validiteettia.
Vai uskooko joku todella ja ihan tosissaan horoskooppeihin?
Mikä olet horoskoopissa?
Vaaka.
Enhän väittänytkään, että olet oikeassa - luovutin vaan sen tähden, etten koe olevani mikään evoluution matkasaarnaaja.
Kuvittelen ymmärtäväni sen idean ja hyväksyn sen idean, siis sen kuvittelemani. Siinä kaikki. (Olen tietysti lukenut kaikenlaista, jopa Ernst Mayeria, mutta koska en näe asiassa mysteeria, katselen muualle.)
Mutta älä nyt herra paratkoon ihan niputa meitä Matruunan kanssa jiniksi ja jangiksi, vaikka ihailenkin hänen argumentaationsa jämeryyttä. Ja ymmärrän hänen buddhalaisuutensa. Se on fiksua.
Sitä paitsi - en ole vankasti luonnontieteelliseen maailmankuvaan sitoutunut!
Tai olen ehkä, jos luonnontieteellinen maailmankuva käsitetään oivallukseksi, ettemme tiedä itse asiassa juuri mitään.
Koko nykyfysiikan maailmankuva romahtaa kasaan, ellemme vetäise hatusta universumiin vähän lisää tavaraa (materiaa) tilkkeeksi. No, kuinka paljon sitä tilkettä tarvitaan? Ei paljoa, 95 % lisää jostakin jotain omituista, näkymätöntä, kokematonta, niin a vot, malli toimii taas.
Nykyinen tietotasomme on siis tasan 5 %. Sellainen luonnontieteellinen maailmankuva minulla on. Ei kovin vankka, mieluummin hatara.
Minä olen sitä mieltä että elämme Taikuuuden Maailmassa. En tee siitä vaan N:roa.
Ennustan, että Astan (ja Ailan ja Eilan) jälkeen meille tulee toisia, Anna-Bellamaisia myrskyjä.
Joka tietysti on samantekevää.
30.000 vuoden kuluttua ei ykskään myrskylyhty näytä että tässä meni valtatie 2 Helsingistä Poriin.
Paskat, uskomuksistakin.
Entäs eettinen kehitys? Onko ihmislaji kehittynyt tässä ominaisuudessa?
t. kaukainen lukijasi
Mitä tekemistä "ihmislajin kehityksellä" tässä on? Dinosaurukset elivät paljon kauemmin kuin Homo sapiens lajina tulee ikinä elämään. (En usko silti että Dinot koskaan ajattelivat että "koska me olemme olleet aina, ja olemme nyt, niin tietysti me tulemme olemaan ikuisesti".) Vain ihminen pystyy näin täynnä täynnä reikiä olevaan tyhmyyten.
Mun mielestä.
http://www.youtube.com/watch?v=829K_B6SLAs
Ihminen on evoluution harha-askel. Oiva eettinen kehityksemme aiheuttaa sen, että tiedämme sen itsekin.
Miljoonan vuoden kuluttua ihmiskunnan kaatumisen ääntä ei ole kuulemassa kukaan.
Mitä mieltä Rauno muuten olet tuosta kitaristista? Olethan itsekin kitaran kautta itseäsi ilmaissut. (Minä soitin rumpuja. Äläkä naura... osaan lukea nuotteja.)
mikis,
kitaristi on mainio. Vähintäinkin omaperäinen tapaus. Musiikista tulee mieleen Tom Waits ja Kurt Weill.
Post a Comment