August 16, 2010

Esteettisessä havainnossa meidät ikäänkuin johdatetaan tuonpuoleiseen maailmaan, joka kuitenkin on arkisen elämämme syvempi ulottuvuus - kyseisen havainto-kokemuksen ilmaistessa autenttisimmillaan tietoisuutemme adekvaattisuuden suhteessa affekteihimme

Vincent Van Gogh, A Pair of Shoes (1886)

I
Nämä kengät ovat todellisempia ja koskettavampia kuin mikään, missään tai milloinkaan kirjoitettu totuuden määritelmä. Ne eivät myöskään ole valokuvamaisen totuudenmukaisia jäljitelmiä alkuperäisistä kengistä. Ja kuitenkin - syystä, jota emme voi täysin ymmärtää tai selittää, ne ovat totuus itse tapahtumisessaan.

Tuntemukseni/-mme tiivistäen Scott Horton kysyy linkissä, josta kuva löytyy: 'What, one wonders, would Vincent make of all of this? What did he really mean by those shoes? Sometimes shoes are just shoes, but the visitor coming away from this exhibition may realize that a pair of shoes can contain an entire universe.'

II
Kolme sitaattia kirjasta Johdatus taiteenfilosofiaan (Richard Eldrige).

1
On myös tärkeää huomata, että mielihyvä, joka houkuttelee uppoutumaan onnistuneeseen sommitelmaan, ei ole pelkkää aistinautintoa tai kihelmöintiä. Sen yhteydessä käytetään aktiivisen harjoittelun ja käsitteellistämisen tiedonkykyjä, joilla tutkitaan kohteen muodollisten piirteiden ja niiden välisten suhteiden esittävää ja ilmaisullista merkitystä.

Mielihyvä ei ole turhaa vaan itsessään merkityksellistä. Sen avulla saamme vaikutelman, että näemme selvästi ja tunnemme (mahdollisesti hyvinkin abstraktisti) esitettyjen tekojen ja kohteiden merkityksen ajalliselle ihmiselämälle. Deweyn kuvaus myötäilee Hegeliä ja ennakoi Heideggeria

taideteos valaisee ja korostaa sitä, että olemme kokonaisuus ja kuulumme laajempaan kaikenkattavaan kokonaisuuteen - maailmankaikkeuteen, jossa elämme. Mielestäni tämä selittää voimakkaan ymmärrettävyyden ja selkeyden tunteen, jonka intuitiivisesti ja esteettisesti koettu kohde herättää. Se selittää myös esteettistä havaintoa säestävä uskonnollisen tunteen. Meidät ikäänkuin johdatetaan tuonpuoleiseen maailmaan, joka kuitenkin on arkisen elämämme syvempi ulottuvuus [s. 74-75].

2
Collingwoodin uuspinozalainen mutta näennäisen hegeliläisin, yhteisöllisin termein kehitelty näkemys määrittää ilmaisun tärkeimmän tehtävän taiteessa aivan oikein. Taiteellinen ilmaisu näyttää yhteisiä ja kiisteltyjä elämäntapoja noudattaville ihmisille, mitkä asiat noissa elämäntavoissa ovat arvokkaita. Se selventää myös, mikä tunne milloinkin on sopiva: ylpeys, rakkaus, katkeruus vai vastenmielisyys Kuten Collinwood asian ilmaisee

taiteilija ei paljasta omia salaisuuksiaan, kuten individualistinen taideteoria haluaisi meidän ajattelevan. Hän on yhteisönsä puhemies, ja salaisuudet, jotka hänen on paljastettava, kuuluvat sille. Hänen yhteisönsä tarvitsee häntä, koska mikään yhteisö ei täysin tunne omaa sydäntään. ja tämän tiedon puuttuessa yhteisö ei ymmärrä juuri sitä asiaa, jonka kohdalla tietämättömyys merkitsee kuolemaa.

Runoilija on profeetta, joka ei kuitenkaan tarjoa parannuskeinoja tietämättömyydestä kumpuaviin sairauksiin, sillä hän on jo tarjonnut sellaisen. Runo itse on tuo parannuskeino. Taide on yhteisön lääkettä mielen pahimpaan sairauteen, tietoisuuden turmeltumiseen [s. 110]

3
[...] Collingwood lisää edelliseen: 'Huono taide [...] on sama asia kuin [...] turmeltunut tietoisuus [...] Huono taide, turmeltunut tietoisuus on todellinen radix malorum' (pahan juuri).

Mikäli yritämme ilmaista tunteitamme mutta epäonnistumme ja siten ymmärrämme väärin, mitä olemme tehneet, meitä hallitsevat epäadekvaatit ja virheelliset ideat siitä, mistä kannattaa välittää ja millä tavalla.

Jäämme liian helposti poliittisten, kaupallisten ja terapeuttisten markkinamiesten uhreiksi: he täyttävät vakaumuksiimme jääneet aukot kertomalla, mitä meidän tai muiden olisi pidettävä arvossa, ja häiritsevät kehitystämme täysimittaisiksi toimijoiksi, joita ohjaa aidosti tunnettu, todellinen välittäminen.

Ainoa vastalääke on tunnetilojen ilmaiseminen taiteessa. Sen avulla voimme muodostaa adekvaatteja ideoita affekteista (ko. Collingwoodin teoria juontuu alunperin Spinozalta/rr). - [s. 98]
*
http://kirjakauppa.yliopistopaino.fi/product_details.php?p=4095
http://en.wikipedia.org/wiki/R._G._Collingwood
http://fi.whttp//en.wikipedia.org/wiki/John_Dewey
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Dewey
http://www.harpers.org/archive/2009/10/hbc-90005828

7 comments:

HG said...

Myös logiikka auttaa mutta pitää ymmärtää missä domainissa ollaan. Tämä on pöllitty pois kybernetiikan oppijaksoista vuonna yks ja kaks.

Rubiikin kuutio oli heille ohjenuora n. 100 vuotta tai lähes (siksi se lelu on olemassa, tarkastele kun tulee seuraavanlainen jota lyön vetoa, että on mobiili yläsuunnastaan kuin venekompassi eli pysyy pinnalla, keikkuu aaltojen mukaan mutta esiintyy vapaasti).
Hops, sanoinko sen?

HG said...

Kiinalainen johtajuuskirja - odota - se on mm Chun Wei Choo. Lue myös Elizabeth Ellsworth Teaching positions eli miten positio on tärkeä kun freeze tai paikallistaa alueen, mitä tutkitaan.

Ongelma on meillä se, että kun tutkija esim. tutkii tunteita se ei voi koskaan löytää muutakuin sitä, mitä se sama ihminen on kokenut: ei siis kannata antaa tutkimisen sellaiselle, joka on tarkka numeroiden kaa, tarkka lähdeluettelon kaa, tarkka itsestään ja tarkka ylipäänsä koska tunteet ovat juuri ihmisen epätarkkuuden määritelmä; epätarkka ihminen voi jotain tunteista ymmärtää ja tämä ei rimmaa tutkimiseen.

Mutta sitten kun tutkiminen on tehty joku pedanttinen pikkusotilas voi tunnollisesti kasata materiaali tunnollisiin pinoihin ja saada assistenttipalkinnon.

Näitä ei lähtökohtaisesti Suomessa ymmärrretä vaikka luetaan tunteista se ei mene perille, eli miksi? Siksi, koska kyseessä on epäkypsä kulttuuri jossa Timo Soinin lailla uhotaan, vihataan ja ollaan paksusti polleita.

...ja tiedätkö miksi Kokoomusta haukutaan ei-kotimaiseksi puolueeksi; koska Suomea johdetaan muualta; ei ainoastaan sossareiden leirissa, myös keskustan ja ehkä eniten kuitenkin Kokoomuksen.
Samalla kun he ovat ns. oikeassa usein (kuka vaan)
niin taso eli domain on kaikilla päin helvettiä. Ja se, jolla on hoksottimet tallella tajuaa tämänkin ja nyt on enää pedagogiikka ongelma; how to communicate to get the diversity back?

Ei ole ihan hauskaa seistä eturivissä ja kestää mätien kananmunien heittäjää kun se vaati sitä.
Oli pakko antaa tulla vaan.

Suomi on ahneudessaan madaltanut koko maan domainia kuten Vanhanenkin sen antoi tehdä (ei Matti Vanhanen vaan hänen isänsä ajanjakso)
koska uskottiin matemaattisiin määreihin ilman, että taso tai domain oli mukana. Tämä siis heitti rahaa ylätasolle mutta kansaa alemmalle kastille.
Oli devalvaatio päänahoissa.

Fiksut muuttivat pois ja siirsivät rahansa pois.

Se on valitettavaa sosiaalisen demokratian höttö-ideologiassa, että sen seuraukset ovat monelta taholta pahemmat kuin diktaattorivaltion ja samalla en tietenkään halua diktaattoria mutta en myöskään päänahkojen skalppeerausta kuten on ollut.

Ja minut tiesivät Englannissa, nyt nauravat vain.
Istuivat vierelleni kun menin ciceroon ja yhden ilmiannoin (yritti olla viksu) tutkijalle joka on silti falski eli joka bokkaa rahalle, joka tätä ajaa eteenpäin tai joka ei siis ainakaan ole tietoinen mistä on kyse.

Et löydä näitä tekstejä mistään enää koska se on sulatettu kuin takkiraudan sulatusuunissa monta kertaa, yhdeksi komptenssiksi ja siitä ei kukaan heistä aio kirjoittaa yhtenäistä prosessikirjaa koska se prosessiosaaminen on elintärkeä alue tulevaisuutta varten. Ikävää vaan on, kun jollain on niin ylivertainen masuuni muut menevät halpaan kuten Kemppinen kirjoittaa tänään mm ruotsin kielen osalta. Samalla koko ajan pitää muistaa, ettei ruotsinkieli ole kuin yksi kieli ja sen kielen taustalla on kulttuuri, joka on ainakin kolme (suomenruotsi, ruotsinsuomi, ruotsi).

Näistä ei siis kannata olla pelokas mutta älyä voi silti käyttää. Äly ei ole piilotettavissa ja siksi yrittivät poistaa geenien vaiheessa ja toopet menivät siihenkin mukaan meillä. Olivat siis heti samaa mieltä (eivät tajunneet, että siellä poistetaan vaara ensin, ei siis mitkään hiton sairaudet).
Kansa on tyhmää ja sivistyneet etenkin.

Ikävästi näin on; tunne on oltava vapaa ja sivistyneellä se on ollut lukittu vuosikymmenet.

Ongelma siis itsensä takia; hmmm miten tätä voi opettaa; minä tiedän. Sitä ei pidä yliampua.

JarMom said...

Kuvan kuvajäljennös oli aikoinaan puuceemme seinällä, jota kuvaa poikasena tutkiskelin.
Ajattelin tuolloin, että kengät ovat tuossa, koska omistaja on kuollut ja ne kengät ovat jättäneet maailmaan enemmän jälkiä kuin omistajansa. Tosin ko. tapauksessa kuvassa pitäisi olla pensseli.

Tuollaiset kengät haluaisin hautapaadekseni, jollaista en kuitenkaan halua.

wuh said...

WUH
anteeksi. olen niin samaa mielta otiisikon kanssa etten voi kuin koiran lailla sano

ninni said...

sitä paitsi olen lomalla enkä kiireiltäni muurahaisten tarkastelulta ehdi kommentoimaan

homogarru said...

http://www.youtube.com/watch?v=UTFec_mrD-c


all my lovin'
possuille
ja muille
varkaille
ja opportunisteille
ja opposiumille
ja opossiummeille

ninni said...
This comment has been removed by the author.