Uuden työn sanat paljastavat paljon
(Uuden työn sanat paljastavat paljon, Sonera Plaza)
Meille uskotellaan, että työyhteisöjen tiimit ovat innovaatioiden demokraattisia hautomoja. Tiimi-sanan historia kuitenkin kertoo jostain aivan muusta. Työn sanat -kirjassa analysoidaan riemukkaan kriittisesti uuden työn ja talouden sanastoa.
Uuden työn ja talouden kulttuuria kaupataan meille evankeliumina, joka pitäisi ottaa hymyssä suin vastaan. Filosofi Tuomas Nevanlinna ja historioitsija Jukka Relander kertovat tinkimättömän etymologisen tarkastelun kautta, miksi meillä ei ole mitään syytä iloon. Heidän mielestään työn ja talouden alueilla käytetyt sanat kätkevät sisälleen piileviä merkityksiä, jotka paljastavat ilkikurisesti sanojen ”todellisen”, työntekijää alistavan, luonteen.
Esimerkiksi työ-sanan juurilta löytyvät muun muassa kreikkalaiset termit poiesis, ponos ja ergon. Työ onkin nykyään sitä, että luovakin prosessi (poiesis) uhkaa muuttua uuvuttavaksi taakaksi (ponos), jonka alla työntekijä hoippuu ilman että loppua (ergon) näkyisi. Tai ajatellaan muodikasta kannustin-sanaa. Managereiden puheenparressa kannustin tai kannustaminen esitetään jonkin vetovoiman aiheuttamana positiivisena pyrkimyksenä. Sanan merkityshistoria kuitenkin osoittaa, että kannustaminen on pakon, käskyn tai iskun aikaansaamaa liikettä ilman vaihtoehtoa. Tiimi-sanan historia taas kertoo, että kyse onkin joukosta eläimiä, joita piiskuri ohjaa yhä uusiin suorituksiin.
Entä kokous-termi? Sanan etymologisen historian mukaan kokous merkitsee tilaisuutta, jonne kokoonnutaan yhteen aika tärkeinä ja yritetään kovasti, vaikka tilanne usein johtaakin pelkoon, varuillaanoloon ja häpeään. Lopputuloksena on usein joukko hämmentyneitä ihmisiä. Palaveri-sana puolestaan on tullut englantiin portugalin merimiesslangisanasta palavra, joka tarkoitti alun perin portugalilaisten kauppiaiden ja afrikkalaisten alkuasukkaiden välisiä neuvotteluja koskien esimerkiksi sitä, montako helyä yhdestä orjasta maksetaan. Usein neuvottelut päättyivät tarjoukseen, josta ei voinut kieltäytyä.
Jousto onkin jännittynyttä pingottamista
Joillekin bisneksestä saattavat tulla mieleen sanat vapaus ja hyvinvointi. Englannin business tulee alun perin northumbrian kielen sanasta bisigness, joka tarkoitti huolta, ahdistusta ja kiirettä. Ja niinhän se on. Jatkuva ja ulospäin eri elein viestittävä kiire tulkitaan yleensä merkiksi siitä, että kiirehtijällä on merkittävä asema tuotantoprosessissa. Joustavuus on yksi päivän sanoista. Joustavat työsuhteet ovat kaikkien parhaaksi, koska silloin valtio ei pääse kontrolloimaan työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, meille esitetään. Joustot muodostavat silti etymologisesti kavalan vaatimuksen. Englannin kielen sana flexibility palautuu taipumista merkitsevään latinan verbiin; suomen jousto taas jouseen ja sen äärimmilleen pingottuneeseen jänteeseen. Koska joustoja pyydetään aina työntekijöiltä, juuri heidän tuleekin pingottaa voimansa äärimmilleen, jotta yritys voisi paksusti.
Eräs tiuhaan viljelty uuden työn ja talouden termi on valmentaminen. Sen kantasana on loppuun saatettua ja viimeisteltyä merkitsevä valmis. Treenaamisen kantasana train taas juontuu latinan vetämistä merkitsevästä verbistä tragere. Jo 1300-luvulla sillä tarkoitettiin johdattelua ja manipulointia toivotun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Yritysjohdon kulloistakin strategiaa ”jalkauttavan” muutosvalmentajan työssä valmennus palaa lähelle alkuperäisiä eurooppalaisia merkityksiään. Kun työntekijä treenataan sisäistämään johdon asettamat päämäärät, hänet saatetaan valmiiksi sanan kaikissa merkitysulottuvuuksissa.
Orwell ennusti uuskielen
Uuden työn ja talouden kielellä on Nevanlinnan ja Relanderin mukaan ironinen esikuvansa, George Orwellin 1984-kirjassa kuvattu Puolueen kehittämä uuskieli. Sillä tähdättiin aivopesutarkoituksissa sanojen puhdistamiseen traditionaalisista ja historiallisista merkityksistä. Nykyään niskassamme ei ole yksi valtakeskus tai puolue, vaan monien samaan suuntaan toimivien tahojen verkosto, joilla on yhteinen hallintatapa ja kieli.
Uuden työn ja talouden kielellä on Nevanlinnan ja Relanderin mukaan myös selkeä historiallinen lähtökohta: OECD:n ja EU:n kehittämisrahastojen piirissä kehitelty uuden julkishallinnon oppi, New Public Management (NPM). NPM-jargon yrittää saada köyhtyvän todellisuuden näyttämään rikkaammalta. Tosiasiassa luovuus on kuitenkin niukkojen resurssien pakottamaa hätäkekseliäisyyttä, oppiminen kokemuksen systemaattista kadottamista, sopimus kiristystä, joustavuus työntekijän pakkoa tinkiä omista eduistaan ja yt-neuvottelut tarkoittavat saneltuja irtisanomisia. Miksi uusi työ tuntuu tukalalta ja epävapaalta, vaikka se on ”objektiivisesti” monessa suhteessa vapaampaa kuin vanha tylsä teollinen työ? Koska se on historian ensimmäinen työn muoto, joka lupaa vapautta. Ja vain se, joka lupaa, voi lupauksensa pettää.
Teksti: Herman Raivio / A4 Media Oy Kuva: A4 Media Oy Tuomas Nevanlinna & Jukka Relander: Työn sanat. Teos, 2006.Tulosta artikkeli
*
http://www.teos.fi/kirja.php?id=60
Tiedote 10.5.2006Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin Työn sanat ilmestynyt 10.5.06
*
http://www.soneraplaza.fi/
2 comments:
Minä olisin tiennyt ilman arvostettujen filosofien filosofointiakin, että tiimi, kokous ja jousto sisältävät piilomerkityksiä ja ovat itse asiassa eufemismeja jollekin muulle.
Anteeksi, mutta tekeekö se päätelmistä arvokkaampia, kun toistelee filosofien usein hyvin simppeleitä ajatuskulkuja. *haukottelee, ei pahalla, menee blogiinsa itse filosofoimaan*
(Pst Tämän kurjan kommentin voi sivuuttaa ignoroiden, kunhan kokeilin uutta näppistäni)
Sana on vapaa...
En tosin näe tässä mitään syytä kommentoida.
Voi tulla pelkkää riitaa, ja jos minä sitä haluan (kuten joskus haluan!), niin valitsen kyllä itse riidan aiheet.
Post a Comment