May 20, 2006

Pelastuvatko vuorineuvokset?

Kommentti Kemppisen juttuun Vuorineuvokset huolestuivat.
(Lisäys alla 21.5)

*
Ihailtavaa siviilirohkeutta osoittaen Jukka Kemppinen heittelee jälleen vankoilla tosiasioilla ja "cowboy-retoriikalla" täytettyjä polttopullojaan.

Nyt kohteena oli peräti kansakuntamme "terävin" liiketaloudellinen eliitti.

Ans olla, jahkas Kemppinen keksii napalmin...

Mutta ei hätää vuorineuvokset! Kemppinen on poliisin vanha tuttu...

***
Kemppinen kirjoittaa:

"Markkinatalouden paatuneena kannattajana sanon, että paras tuote voittakoon ja että julkisen vallan mahdollisuudet tehdä interventioita esimerkiksi vientitukea tai takauksia antamalla ovat kovin rajalliset.
Markkinatalous ei myöskään ole sama asia kuin kapitalismi (englanniksi "high finance"), jossa pääomaliikkeet ovat lopullisesti irronneet tuotannollisesta toiminnasta."


*
Tämä negatiivinen määritelmä ei selvennä minulle tarpeeksi, mitä markkinatalous lopultakin on.

Tekstin perusteella markkinataloutta voisi pitää jonkinlaisena ikiliikkujana tai ameebana (eräänlainen Adam Smithin "näkymätön käsi"), joka pystyy tyydyttämään kansalaisten tarpeet, vaikkei se siihen ensijaisesti pyrikään.
Yrityksenhän tulee ensisijaisesti tuottaa voittoa ja vasta toissijaisesti palvella ihmisiä.

Tietenkään nämä kaksi eivät ole erotettavissa tosistaan, mutta niiden välillä on periaatteellinen intressien ristiriita.

Olkoonkin, että vaikka markkinatalous parhaimmillaan (pohjoismainen malli) toimii myös kansalaisten parhaaksi, niin edellinen "ikiliikkuja-ameeba" näkymättömine käsineen ei vielä riitä markkinatalouden määritelmäksi (*).

Mutta ehkä tarkempi määritelmä vaatii niin monien reunaehtojen huomioimista, että se ajautuu regressioon...

(*) Kyseessä on a) kielikuva eli retoriikkaa b) contradictio in adjecto (voiton tavoittelun ja palvelujen tarjoamisen sovittamaton ristiriita) eli näin ollen c) eräänlainen voluntaristisen käsitys pelastuksesta.

Voluntaristinen soteriologia eli pelagiolaisuus oli Brittein saarilla syntyneen Pelagiuksen käsitys siitä, miten ihminen "pelastuu".

Mutta ehkei Englantiin, jota Napoleon kutsui nimellä "The Nation of Shopkeepers", edes sovellu muunlainen pelastusoppi?

On sitten eri asia, voiko tällaista pitää enää kristinuskona. Pelagiolaisuudessa kun raha (eli ihmisen oma vastuu, valinta ja etu) on astunut Jumalan paikalle.

*
Huom. Pelagiolaisuus ei ole kalvinismia vaan psykologista egoismia - jos "lievä" kärjistys sallitaan.

Kalvinismi on epätoivoinen yritys hyväksyä Augustinuksen ennaltamääräytymisoppi (*) ilman hulluksi tulemista.

Sen vuoksi sosiaalista menestystä alettiin kalvinismissa pitää (tekopyhästi ja dogminvastaisesti!) merkkinä kuulumisesta pelastettujen joukkoon.

(*) Predestinaatio-opin mukaan Jumala tietää etukäteen, ketkä pelastuvat. Päinvastoin kuin Pelagius ajatteli, Augustinuksen mielestä ihmisen omilla valinnoilla ja teoilla ei ole mitään vaikutusta tähän asiaan.

LISÄYS: - Sopii pohtia, miten Augustinuksen ennaltamääräytymis-fatalismi vaikuttaa loppuun asti pääteltynä ja sisäistettynä sekä ihmisen psyykeen yleisesti että hänen moraaliseen motivaatioonsa erityisesti...

2 comments:

A-K.H said...

Ja tästä kehittyi usassa vahvasti jalansijaa saanut menestysreologia erilaisine opillisine variaatioineen, mm. Kenjon / Hagin, televisioevankelistat ym. Juuret Kalvinismisa. Suomessa Elävä Sana ym. Ei kannata luetella, mutta jos on kiinnostusta, voin listata tai en.

Anonymous said...

onneksi olemme optimisteja..