May 26, 2006

Lordia vasta-alkajille ja vähän edistyneemmillekin

Kirjoitettu kommentiksi Sediksen juttuun Ei tiedä mitä ajatella.

*
Alppu Rusakkohan mutoili asian just eikä melkein - ainakin kansallisen identiteetin kannalta. Hän lienee harrastanut diplomatiaa...?

Mitä sitten tulee naamareihin ja niiden paradoksaalisuuteen, niin siitähän koko jutun ydin löytyykin.

*
Ehkä isä Retro-Mitro kavahtaa naamareita jo senkin takia, että antiikin tragedianäytelmissä juuri naamaria nimitettiin persoonaksi, jonka tarkoitus oli ilmaista roolihenkilön sen hetkisiä mielentiloja tai ylipäätään hänen luonnettaan.

Ja Lordi siis kehtaa nimestään huolimatta käyttää Saatanaa esittävää naamaria - vaikka samalla ehdottomasti kieltääkin olevansa satanisti.

On siinä Retrolla ongelmaa kerrakseen, kun Lordi ei noudata "ortodoksisesti" Aiskhyloksen ja Sofokleen perinteitä, joihin ortodoksisen kirkon typikon (juutalaisen kulttiperinteen ohella) osaltaan perustuu - mikäli saa hieman kärjistää.

*
Harvoin on parodiaa kuitenkaan viety niin pitkälle, että siitä tulee tosi-tv:tä, mutta Lordipa teki sen.
Mitä sitten tulee siihen postmoderniin ajatukseen, että tässä maailmassa ei enää ole skandaaleita (="moraalia") vaan spektaakkeleita (sensaatioita) niin senkin Lordi osoitti "vääräksi".
Huom! Ei tietenkään "oikeasti" vaan viihteen tasolla.

Mutta aivan varmasti Seiska-lehden paljastus ON skandaali Lordi-faneille ihan oikeasti - olkoonkin siis, että myös tämä skandaali tapahtuu lopulta spektaakkelin ehdoilla eli spektaakkelin "taikapiiriin" kuuluvana ilmiönä.

Optimistisena (älkää pelätkö - tämä "harha" ei kestä kauaa) nyrkkissäntönä toteaisin: asiat pitää viedä paradoksaalisella tavalla (ei pelkästään liioitellen ja sosiaalipornoisesti) äärimmäisyyksiin, ennenkuin mikään muuttuu, eli että vallitseva hegemonia ("totuus") voitaisiin osoittaa tekopyhäksi retoriikaksi ja iltalehtien tuotteeksi (=tietoisuuden manipuloinniksi ja mystifikaatioksi - motiivina raha).

Sitäpaitsi itse kullekin taitaisi olla hyvä löytää itsestään se vastakkainen minänsä tai varjonsa. Tulisi valehdeltua vähemmän.

Lordia kritisoineet "Pinocchiot" ovat paljastaneet oman "saatanallisen" tekopyhyytensä ja uskonsa yksiselitteiseen maailman- ja ihmiskuvaan. Sellaista monoliittia ei ole olemassakaan.

*
Kaikesta professionaalin kaupallisesta määrätietoisuudestaan huolimatta Lordi on paradoksaalisella tavalla loistava versio "Keisarin uudet vaatteet" sadusta.

Eurovision laulukilpailujen sisällöttömyys on osoitettu lopullisesti, kun sen voitti "ylitäydellinen" mediatuote.
Saa nähdä toteutuuko Lordin toive siitä, että tämän inhotukseen asti viedyn tuotteistuksen voitto myös jollain tavalla uudistaisi viisuja. Toimisi ikäänkuin antiteesinä sille.
Sitä en kuitenkaan "hevillä" usko.

Putaansuu ei voi muuta kuin toimia markkinoitten ehdoilla, ellei hän sitten suureksi yllätyksekseni valitse esim. Neil Youngin tietä ja haistata pitkät P:t koko systeemille.
Mutta silloin hänen täytyy ryhtyä syömään silakkaa kuten eräskin "ajatusten Aurajoki" on suositellut lama-aikojen tiukan budjetin ruokavalioksi.

*
Kansallinen itsetuntomme toki vahvistuu Lordin voiton myötä. Se merkitsee ainakin kahta asiaa.

1) "Disneyland-moraalin" (ainoa moraalin nykyaikainen muoto) edustajat alkavat palvoa Lordia niin paatoksellisesti, että valtiokirkkomme (J. Paarma sekä isä Retro) tulee kateudesta vihreäksi ja julistaa Lordille Fatwan.

Psykologi Pirkko Lahti puolestaan huokailee syvään ja empaattisesti kehottaen Lordia menemään psykoterapiaan.

2) Media on hetken ymmällään,mutta oppii sitten hyödyntämään Lordin suosiota. Ja kun tämä tapahtuu - goodbye Lordi.
Jonkun pitää nimittäin Lordinkin jälkeen keksiä jotain vieläkin merkillisempää, jotta saisimme uutta ja innostavaa sisältöä viihdettä janoaviin "halukoneisiimme" (Deleuze).

*
Sääliksi käy kirkkoa ja humanistisia psykologeja/psykiatreja (esim. juuri Pirkko Lahti tai Kari Sinkkonen). He lienevät nyt konkreettisesti sormi suussa...

Muita Lordi-kriitikoita - esim. Sarasvuota, Saarista tai Airistoa - noita tekopyhiä ja tahattoman koomisia narsisteja - en sääli tippaakaan. He saivat Lordissa karvaasti maistaa juuri omaa tartuffemaisuuttaan (turhamaisuutaan) - sen korkeimpaan potenssiin korotettuna.

Olkoon Lordi nyt hetken aikaa Suomen ja Euroopan Rabelaise - mutta vain hetken...

Sillä minkä viihde ja julkisuus synnyttää, sen se myös tappaa - "omin käsin".

2 comments:

Sedis said...

Kiitän kommentaarista tällä kertaa täällä.

Rauno Rasanen said...

Kiitos itsellesi.

Asian vierestä juoruten totean, että hiukan päätä huimaa pyöriä Kemppisen ja sinun porukoissa, kun keskustellaan historiasta.

Tehän oletten tohtoreita ja ties mitä. Meikäläinen on tehnyt vain kolme approa historiasta, ja päätynyt hieman samaan tulokseen kuin Nietzsche toisessa osassa 'Epäajanmukaisia tarkasteluja'an eli "Historian haitasta ja hyödystä elämälle".

Kiteytetään Nietzschen (joka itse oli filologina myös historioitsija) sanoma lyhyesti ja epäselvästi: "Ei pidä syödä (eli ahmia loputtomasti historiatietoja), jos ei ole nälkä."