Onko SAK pääsyyllinen prekariaattiongelmaan ja perustulon vastustamiseen?

Tässä ehkä olennaisin pätkä Heli Parkkisen Vapaasana - palstan jutusta "Vappuyön mellakoitsijat valmistautuivat ennalta pahoinpitelemään" - (5.5.2006 Heli Parkkinen.)

Tällä tavoin oikeistolainen taloustieteilijä-kolumnisti näkee ja tulkitsee prekariaattiongelman sekä perustulo-kysymyksen.
(Mellakointikannanotto löytyy jutun alusta).

#
.......

SAK – pakkoprekariaatin luoja

Vihreät poliitikot eivät voi virallisesti vastustaa globalisaatiota ja kapitalismia tai muita maailman köyhien toivoja, joten mielenosoituksen otsikoksi valittiin perustulo. Lisäksi vihreät toimivat yksityishenkilöinä, eivät puolueensa jäseninä.

Prekariaatilla eli tilapäistöllä tarkoitetaan lähinnä pätkä- ja silpputöitä tekeviä, kenties välillä työttömiä ihmisiä. Jotkut, esim. opiskelijat tai jotain ammattia kokeilevat, tekevät tällaisia töitä vapaaehtoisesti, samoin ne, joista on mukava saada enemmän vapaa-aikaa ja tehdä töitä vain silloin, kun ne tuottavat eniten. Kolmannet tekevät pätkätöitä pakotettuina: SAK:n vaatimat minimipalkat ovat niin korkeita, että niillä heitä ei kannata palkata pysyviin työpaikkoihin, ainakaan heidän toivomalleen alalle. Pysyvä työpaikka tarkoittaa riskin suurempaa siirtämistä työnantajalle, mistä seuraa, että palkka on alhaisempi – siis se palkka, jonka voi maksaa ilman että työllistäminen muuttuu tappiolliseksi.

Lisäksi SAK estää perus- ja bonuspalkoista muodostuvat palkat, joiden jousto mahdollistaisi irtisanomisista pidättymisen silloinkin, kun työn tuottavuus laskee työntekijästä johtuvista tai johtumattomista syistä. SAK aiheuttaa sekä työn pätkittymistä että työttömyyttä. Työttömyys myös pakottaa työntekijät tyytymään siihen mitä saavat, kun taas vapaammassa taloudessa on täystyöllisyys ja työntekijän valinnanvara on paljon laajempi.

Yritykset kyllä palkkaavat ja pitävät töissä jokaisen, jonka palkkaaminen ei ole tappiollista, kyllä niille raha kelpaa. Siis vain SAK:n pakottamat ylikorkeat minimiehdot voivat aiheuttaa työn vastentahtoista pätkittymistä, silppuuntumista tai päättymistä. Päälle tulee tietysti vapaaehtoista pätkittymistä, kun työnsä menettävä työntekijä ei kelpuuta mitä tahansa uutta työtä, mikä tietysti olisi hyväksyttävää, jos nirsoilu tapahtuisi työntekijän eikä veronmaksajien kustannuksella.

Prekariaatti.orgin oikea maalitaulu olisi siis SAK. Kieltämättä EK ei laita SAK:lle näissä asioissa tarpeeksi hanttiin, sillä sääntelyn haitat tuntuvat pahimmin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kun taas EK:ssa valtaa käyttävät lähinnä suuryritykset. Vasta kun työntekijällä on oikeus itse halutessaan sopia työehdoistaan ilman että yleissitovuuslait tai ay-liikkeen painostus sitä estävät, vastentahtoisesta tilapäistymisestä päästään. Tietysti järkevä (ei prekariaatti.orgin ajama) perustulo ja vanhemmuuskustannusten maksaminen verovaroista olisivat myös tarpeen. On silti järjetöntä, että mielenosoittajien tuhoamien ikkunoiden joukossa oli EK:n muttei SAK:n ikkunoita. Aivan kuin he haluaisivat lisää prekariaattia, riviensä vahvistamiseksi.

*
......

Perustulon ideanahan on, että heikosti ansaitsevankin pitää tulla toimeen ja jokaisesta ansaitusta eurosta jäisi suurin osa käteen sosiaaliturvamuutosten ja verojen jälkeen. Tämä on sinänsä kannatettava ajatus – ja yli aaterajojen kannatettu. Niidenkin, jotka eivät kannata tavallista, kaikille maksettavaa perustuloa, tulisi edes kannattaa perustuloa työmarkkinoiden käytettävissä oleville – minkä voisi määritellä vaikkapa Tanskan tai Hollannin malliin. Hollannissa perustulo onkin käytössä.

Suomessa perustulon päävastustaja on SAK, kakkonen sen poliittinen siipi SDP. Jos SAK muuttaisi kantaansa, perustulo todennäköisesti toteutuisi. SAK kuitenkin ajaa lähinnä suurten ikäluokkien sisäpiirityöläisten etuja. He ja heitä lähellä olevat tahot näet ovat SAK:ssa enemmistönä. Lisäksi perustulomallissa moni saattaisi tehdä yhden kokoaikaisen työn sijasta kahta puolipäiväistä työtä, jolloin SAK menettäisi valtaa ja maksutuloja. SAK elää vielä teollisuusyhteiskunnan aikaa, vaikka enemmistö suomalaisia on jo palvelualoilla.

#

RR kysyy (ainakin itseltään).

1) Pitäisikö SAK:n valtaa vähentää, jotta työnantajat saisivat käyttää lisää joustoja palkkaukseen ja voisivat palkata lisää työntekijöitä?
(Työntekijöiden kannalta joustot merkitsevät tietysti tulotason heilahtelujen aiheuttamaa elämisen epävarmuuden lisääntymistä.)

2) Kuka on ahne(empi)? Anjalankoskelainen paperitehdastyöläinen, joka pystyy puoliväkisin nostattamaan palkkaansa lakkoilemalla (toisin kuin esim. lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat) vai tehtaan omistaja, joka lopulta pistää eräät rahakkaat (kalliiksi käyvät) mutta jatkuvasti lakkoilevat työntekijänsä kilometritehtaalle?

*
Vapaasana » Juha Siltalan työelämän valheilla on lyhyet jäljet

(Lisää Heli Parkkisen - tämän päreen sitaattiin liittyvää - oikeistotykitystä lähes 1½ vuoden takaa.
Asiaa sietää pohtia, vaikka Parkkinen valitettavasti kritisoi Siltalaa pelkän taloustieteen näkökulmasta, mikä ei kuitenkaan ole Siltalan sosiaatitieteellisen teoksen lähtökohta.)