Saatanallista menoa

Kirjoitettu kommentiksi Saaran päreeseen "Voi kauheeta. Ihan kauhee juttu."
(Alkuperäiseen on tehty joitain kielellisiä tarkennuksia)

*
SAARA

Myös uskovaisilla on suuret kuvitelmat itsestään. Heidän mielestään vain uskovainen voi noudattaa jonkinlaista moraalia. Ateisitit ja muut epäuskoiset ovat vain irstaita synnintekijöitä ja paholaisen palveluksessa. Perusteluja tällaisille luuloille sen sijaan harvoin näkee.
Karjalohjan seurakunnan pastoria lainatakseni: Kristillisiä arvoja pilkkaavat kirjat ja musiikki luovat vihan, perversioiden, välinpitämättömyyden ja pahoinvoinnin ilmapiirin...Saatana voitti jälleen kerran jumalattomien ihmisten Euroviisut 10-0. Saatana voitti kirja- ja elokuvamarkkinoilla Da Vinci koodin avulla ihmispolot 10-0. Jumalan kanssa me kristityt voitamme kuitenkin saatanan joka päivä 100 – 0. Eikä tule edes hiki, koska meidän ei tarvitse tehdä itse mitään. Kunhan olemme ja annamme Herran taistella! Aamen.

*
RR

Kirkon polttaminen ei ole enää mikään ilkeä vitsi vaan "polttopullonheittelyä". Tekijät kuuluvat siis samaan sarjaan näitten Lordijuhlan pullonheittelijä-sikailijoitten kanssa.

Vakaumus, joka perustuu siihen, että väkivaltaa ja tuhoamista voi käyttää oman asian ajamiseen on aina niin sanotusti Saatanasta - tuli se sitten mistä tahansa.

Mitä tulee noihin Karjalohjan papin kommentteihin, niin kyllä moisen itsetyytyväisyyden voi luokitella jo miltei paheitten joukkoon.

Jälleen kerran tulee mieleen, että mahtaako tämä "kristillinen itsetyytyväisyys" olla seurausta luterilaisesta vanhurskauttamisopista, jossa armon eteen ei tarvitse - ja jos oikein tarkkoja ollaan: ei pidä eikä edes saa - tehdä mitään.

Mutta sellainen oppihan voi yhtä hyvin olla Saatanasta!

Saatana kun on hyvä naamioitumaan - ihan niinkuin ovelimmat tietokonevirukset.

Jospa Karjalohjan papin "tietokonettakin" manipuloi itsetyytyväinen Saatana eikä mikään anteeksantava Jeesus. Hän ei vain huomaa sitä peiliin katsoessaan...

On toki vaikea antaa anteeksi pullonheittelijöille ja kirkon polttajille. Ja jos se jotenkin on mahdollista, niin silti heidät pitää tuomita maallisten lakien mukaan.

Ei anteeksianto merkitse maallisesta vastuusta vapauttamista.

Evankeliumissa julistettu anteeksianto toimii aivan eri tasolla kuin Laki, mikä tosiasia tekee kristinuskon niin ainutlaatuiseksi ja samalla niin perin käsittämättömäksi, joskin intuition tasolla luulen asiaa ymmärtäväni - uskosta en tiedä...

Tämä muistutus, jossa ei ole teologille mitään uutta, menköön suoraan Heikki Linnavirralle, jolle kristinuskon totuus sen sijaan ilmenee kertakaikkisen itsestään selvänä.

Jopa niin, että sitä on joskus vaikea erottaa omahyväisyydestä.

Mutta sanoihan se Paavalikin, että millään muulla hän ei ylpeile kuin uskollaan...Hmm....