Kommentti AHM:lle - edelleen Dawkinsista.
*
Nyt meni hieman yli...
"Reduktionismi täytyy käsittää tässä sitten suhteellisen kapeasti. Tuskin gödel-totuudetkaan kuitenkaan ovat tiukassa mielessä antireduktionistisia."
Miten sinä ymmärrät syyn? Syyn ymmärtämisestä nimittäin seuraa paljon muutakin kuin syyllisyyden ymmärtäminen.
Aristoteleen jälkeen syytä ei ole paljon pohdittu. Mitä nyt on karsittu hänen neljän syynsä kirjo ja jätetty jäljelle vaikuttava syy - eli ihminen.
"Ihminen on kaiken mitta" totesi aikansa (de)konstruktionisti Protagoras.
Tästä oli kokeellisen tieteen kautta luonnollista (vaikka siirtymä olikin antiaristoteelinen eli "antiluonnollinen") siirtyä tulkintaan, jonka mukaan tuo vaikuttava syy on - ei ihminen - vaan hänen tulkitsemansa - materiaalinen syy...
*
Entä Gödel? Eikö juuri Gödel murskannut russellilaisen käsityksen, jonka mukaan matematiikalla on mahdollista todistaa periaatteessa kaikki, koska se perustuu loogisiin aksioomiin?
Tällä kumoamisellaan Gödel - osaltaan - kumosi ainakin "globaalin" reduktionismin uskottavuuden.
Muuten hän varmaan uskoi - niinkuin matemaatikot yleensä - että todellisuus on lopulta kuvattavissa matemaattisesti (reduktionistisesti) - ja lankesi näin pystyttämään sitä samaa kuvaa todellisuudesta, jota matemaatikot ovat tehneet kautta aikojen - johdonmukaista mutta tyhjää todellisuutta!
Myöskään Dawkins ei (globaalina) reduktionistina välty tältä tosiasialta.
Mutta - Dawkinshan on Paavi - kuten kirjoitin.
Ei hän tarvitse Gödeliä. Hän tarvitsee uskoa!
Ja sitä häneltä kyllä löytyy!
Julistakaamme hänet pyhäksi!
3 comments:
Tämä vaatisi taas vähän pitemmän selityksen. Yritän nyt ainakin tällä erää vain lyhyesti.
Käsittääkseni ei ole reduktionismin vastainen kanta, että puhtaasti fysikaalisista tekijöistä kohoaa ajattelu ja kieli, joilla voidaan sitten taas spekuloida sitä mistä ajattelu juontaa juurensa tai mitä se ylipäänsä on. (Hyvin) lyhyt määritelmäni syylle: jonkin tapahtuman riittävä ehto.
Voihan olla, että käsitykseni reduktionismista on virheellinen. Mutta jatkan kuitenkin ehkä virheellisen käsityksen mukaisesti. Astutaanpa nyt rohkeasti ehkä hiukan sivupoluille.
Roger Penrose ilmoitti(?!) joskus ettei ymmärrys ole algoritminen tapahtuma(minä tietenkin siihen, että entäpä väärinymmärrys?). Tämä tarkoittanee yksinkertaisuudessaan vain sitä ettei ymmärrystä suoraan voi kirjoittaa koodinpätkään. Toisaalta riittävästä määrästä koodia voi mahdollisesti syntyä tietoisuus;
tämä tottakai vain spekulaatiota.
Mutta jos tietoisuus syntyy riittävän kompleksisen DNA-rakenteen tai riittävän "hyvän" koodin myötä, ikäänkuin vääjämättä, mikä siinä on antireduktionistista ja toisaalta järjenvastaista?
Gödel osoitti matematiikan rajat. Mutta onko tämä sinänsä kuolonisku reduktionismille? Onhan joka tapauksessa itse logiikkaakaan mahdotonta todistaa todeksi. Ainakaan loogisesti. Kaatuuko sen myötä kaikki?
Mitä Penrose tarkoitti? Että käännettävyysteoria ei päde - vai?
*
"Toisaalta riittävästä määrästä koodia voi mahdollisesti syntyä tietoisuus;
tämä tottakai vain spekulaatiota.
Mutta jos tietoisuus syntyy riittävän kompleksisen DNA-rakenteen tai riittävän "hyvän" koodin myötä, ikäänkuin vääjämättä, mikä siinä on antireduktionistista ja toisaalta järjenvastaista?"
*
Tietoisuus ei synny koskaan teorioista eikä rakenteista - kuten matemaatikot luulevat.
Jos näin - meillä ei olisi ollut enää vuosisatoihin/-tuhansiin mitään ongelmaa...
Mutta me aina vain selitämme jälkeenpäin.
Olemme niin sanotusti jälkijunassa...
(Hieman niinkuin Gödelkin.)
Se ei silti merkitse, että yrityksemme (mitä sillä sitten tarkoitetaakin) olisi mahdoton...
Varsin toivoton se kyllä on, mutta monista muista - Gödelistä riippumattomista syistä - johtuen...
Olemme siis aina myöhässä...selitäme jälkeenpäin.
Se ei osoita mitään todellista (globaalia) edistystä - paitsi mahdollisesti joskus - rajallista läpimurtoa hyvin rajatussa spekulaatiossa.
Hyvä niinkin...(?)
Penrose kai tarkoitti ettei tietoisuutta ei voi synnyttää koodilla. Tai tietoisuutta ei voi kääntää koodinpätkäksi, jolloin voitaisiin sanoa että siinä se nyt sitten on(tietoisuus).
Tuskin tietoisuuden syntyminen pelkästä teoriasta onkaan matemaatikkojen yleinen kanta.
Tekoälytutkimuksessahan aluksi ajateltiin aivojen tai koneiston rakenteen olevan tärkeää tietoisuuden syntymisen kannalta. Ei ainakaan alkuvuosikymmenien tutkumuksen mukaan ollut. En tiedä miten ala on viime vuosina edistynyt.
Post a Comment