Vasen, oikea ja sähkökitara

Kirjoitettu alunperin kommentiksi Sedis Blogin juttuun "Toinen Tanska ja meemi".
(Lisäys klo: 16. 45)

*
Olipa komeeta tekstiä.
En tiedä, mikä loppujen lopuksi tekee ihmisestä oikeistolaisen (merkityksessä kapitalisti) tai vasemmistolaisen (merkityksessä työtä yksityiselle tai yritykselle tekevä - siis palkkatyöläinen - ei omistaja), mutta jotain aivan olennaista olet tavoittanut tuossa ensimmäisessä meemissäsi.

Minulle tuli aikoinaan Kymissä (nykyistä Kotkaa) erään paikallisen patruunan sokerijuurikaspeltoa harventaessani (ensimmäinen työpaikka) aivan sama tunne.

Se mies maksoi niin huonoa palkkaa, ettei sillä olisi edes päivittäistä ruokaansa ansainnut -ainakaan ilman ylitöitä eli ilman helvetillisiä selkäkipuja.
Lopetin homman melko lyhyeen, eikä äijä maksanut lopulta edes sitä, minkä todellisuudessa olin tehnyt, koska olin jättänyt kahden sadan metrin taimistovaon puoliväliin kesken.

Hänen jälkikäteisen (!) tulkintansa mukaan palkka määräytyi vain tehdyistä 200 metrin pätkistä.

Kun sitten seuraavana kesänä menin rakennukselle kesätöihin apumieheksi palkkani nousi harvennushommiin verrattuna aivan käsittämättömän suureksi ja ostinpa minäkin silloin sen ensimmäisen Pöytäviinapulloni ja kitarani.
Kitara oli Ibanezin Rickenbacker 325 kopio (täysin toimiva peli), jonka alkuperäisellä versiolla eräät tuntemattomat suuruudet kuten John Lennon ja John Fogerty olivat soittaneet.

No - se kitara varastettiin. Nyt - lähes 35 vuotta myöhemmin - siitä maksettaisiin maltaita. Eli kaipaan tätä kitaraa syvästi sekä Lennonin ja Fogertyn takia, ja koska kaiken lisäksi tajusin sen alkuperäisen identiteetin vasta, kun soitin oli jo varastettu.

-70-luvun alussa kopiokitarat olivat täysin uusi - ja usein syystäkin aliarvostettu - juttu. Mutta kun mm. Carlos Santana siirtyi Gibson SG:sta (joka minulla itselläni nyt on, loistava kitara) Yamahaan, alkoi myös yleinen mielipide japsikitaroiden suhteen muuttua.

Santanan kynsissä Yamaha nimittäin soi aivan verrattomasti. Ei mitään eroa merkkipeleihin.

*
No - tämä näin kuriositeettina. Lähtökohtani kommentiisi minulla on kuitenkin edelleen se, että syy siihen, miksi ihmisestä tulee oikeistolainen tai vasemmistolainen (edellä määriteltyinä) ei liene niitä helpompia asioita analysoitavaksi.

Minulle siihen liittyy oman kasvutaustan - työläisperheen lähtökohta. Isäni kuului Kotkan vapaa-ajattelijoihin ja silloiseen SKDL:ään, mutta ei ollut kommunisti.
Äiti kuului kirkkoon eikä hänellä ollut puoluekirjaa, mutta puoluepoliittisesti hän kannatti samoja asioita kuin isäkin.

Olen usein mielessäni kritisoinut vanhempieni poliittista suuntautumista, jossa meni tavallaan puurot ja vellit sekaisin.
Oltiin kovia sosialisteja, mutta elettiin silti (osittain väistämättä) kapitalismin ehdoilla ja ne ehdot lopulta myös hyväksyen.

Kuitenkin näissä - persoonallisuuteen asti kasvaneen - poliittisen asenteeni (vasemmistolaisuuden) lähtökohdissa lienee jotain samaa kuin Eteneminen-blogin Keijo Alqhvistin (K.A) perusteluissa samasta aiheesta - Kun et ole puolellamme.

*
(Lisäys) Seuraavassa näyte käymästämme lyhyestä kommentoinnista K.A:n kanssa em. päreen tiimoilta.
Sen pointti lienee tässä oman luokka-ja sukutaustan merkitys ideologisten asenteiden syvemmän omaksumisen kannalta.
Ja nyt ei viitata mihinkään aatteellisiin muoti-tai mediavillityksiin kuten esim. muinaiseen taistolaisuuteen.

RR

Heh.
Makustelin tätä pärettäsi pitkään ja tulin siihen päätelmään, että olet ainakin osittain oikeassa.
Kemppinen on elitisti.
Mutta mutta - Kemppinen on samalla myös niitä harvoja - maamme todelliseen sivistyneistöön kuuluvia - "itse(nsä)ilmaisijoita", joita voi huoletta arvostaa ja lukea aina.

Älä siis sinä vajoa sinne oman kritiikkisi mutaan- ainakaan lopullisesti.
Mun mielestä olet OK. En kai muuten tsekkaisi piirroksiasi ja tekstejäsi.

(En tosin tiedä oliko tämä hyvä perustelu).

Yst. ja niin eespäin RR.

Keijo Ahlqvist

Kemppinen sanoo mielipiteensä ja minä sanon mielipiteeni. En o enää viittiny panostaa hyvään käytökseen.
Tää on ohimenevä vaihe ihmisen historiassa, että meilläkin on mahdollisuus aukoa julkisesti päätämme samalla lailla kuin kemppisillä.
Kyllä Kemppinenkin puolensa valitsee kun tulee sen aika, niin ne muutkin valistuneet porvarit on aina tehny kun on tosi kysymyksessä.
Enkä ny puhu porvari-vasemmisto -akselista vaan vanhasta kunnon riistäjät-riistetyt -tilanteesta. Riistetyt ei o seksikkäitä, ja tyhmiäkin ne on.
Mutta kun isä-vainaa oli mukava mies niin valitsen sen puolen. (kursivointi ja lihavointi RR)

*
Itse en oikein osaa sanoa, oliko isä-vainaani mukava mies vai ei (hyvin etäinen joka tapauksessa), koskapa hän kuoli jo ollessani vasta 14:sta ikäinen, mutta se minun on pakko myöntää, että kaikesta - kovastakin kritiikistä huolimatta - olen tässä asiassa isäni poika, jolla on suurin osa äitinsä geeneistä ja myös luonteesta (I am not joking!).

*
Mutta - ne, jotka jotain filosofisista intresseistäni tietävät, saattavat kyllä oivaltaa, että pelkästään Friedrich Nietzschen läsnäolo on luonut ajatteluuni (ilmeisesti myös jo alunperin luonteelleni sopivan) jatkuvan, liki ratkeamattoman, dialektisen, ellei suorastaan eristisen (vapaasti: "riitaisan") elementin.

Tähän kohtaan sopii mainio sitaatti Michel Foucault`a (via ANDROGYYNIHULLUMIES):
"Älkää kysykö kuka minä olen tai pyytäkö minua pysymään samana."

On vaikea olla pelkästään samaa mieltä...kenenkään kanssa....
Ei silti, etteikö tähän ristiriitaiseen keskusteluasemaan sisältyisi myös ilmeisiä etuja, joista yksi merkittävimpiä lienee se, että pyrkii aina erottamaan toisistaan sokean fanatismin ja harkitun provokaation.

Mutta kiitos vielä kerran tekstistäsi Sedis. Se kolahti ja pisti kirjoittamaan.