Näissä maisemissa ainakin romanttisempi "runosuoni sykähtää" takuuvarmasti - tulee kumman ylevä olo...Kokee itsensä yhtäaikaa todella pieneksi ja kuitenkin aika suureksi, kun pääsee näkemään ja tajuamaan oman pienuutensa maailmassa ja universumissa näin kirjaimellisesti ja konkreettisesti - ikäänkuin "kasvoista kasvoihin."
Jos jossain päin maailmaa haluaisin vielä käydä ennen kuolemaani, niin se on tämä paikka. Paristakin syystä...
Nietzsche-Haus in Sils-Maria
Niemann: Engadin
No comments:
Post a Comment