Syksyllä vuonna 1886 (päivitys 25.4)
.........Fysiologisten tarpeiden tiedoton verhoaminen objektiivisen, ideaalisen, puhtaasti-henkisen valepukuihin menee peloittavan pitkälle, - ja minä olen sangen usein kysynyt itseltäni, eikö filosofia, suurin piirtein nähtynä, ole toistaiseksi yleensä ollut vain ruumiin tulkintaa ja ruumiin väärinkäsitystä.
Niiden ylempien arvoarvostelmien takana, jotka ovat tähän saakka ohjanneet ajatuksen historiaa, piilee joko yksilöiden tai säätyjen tai kokonaisten rotujen ruumiilliseen laatuun kohdistuvia väärinkäsityksiä.
Kaikki nuo metafysiikan uskaliaat hullutukset, varsinkin sen vaustaukset olemassaolon arvoa koskevaan kysymykseen on lupa aina katsoa lähinnä tiettyjen ruumiiden oireiksi; ja jos sellaisissa ylimalkaisissa maailman-myönnöissä tai maailman-kielloissa tosin ei tieteellisillä mitoilla mitattuna ole hitustakaan merkitystä, ne kuitenkin antavat historiantutkijalle ja psykologille sitä arvokkaampia viitteitä, ruumiin oireina, kuten sanottu, osoittamalla sen luontumista tai epäonnistumista, sen täyteläisyyttä, mahtavuutta, itsevaltaisuutta historiassa tai toiselta puolen sen estymisiä, väsymisiä, köyhtymisiä, sen lopun aavistelua, sen lopun-tahtoa.
Minä odotan yhä vielä, että joku filosofinen lääkäri tämän sanan poikkeuksellisessa merkityksessä – sellainen, jonka tehtävänä on tutkia kansan, rodun, ihmissuvun kokonaisterveyden ongelmaa – kerran rohkenee kärjistää minun epäilykseni äärimmilleen ja uskaltaa väittää, ettei koko filosofoinnissa ole toistaiseksi ollut ensinkään kysymyksessä ”totuus”, vaan jokin muu, sanokaamme terveys, tulevaisuus, kasvu, valta, elämä...
ILOINEN TIEDE, (Friedrich Nietzsche, ote 2. painoksen esipuheesta, 1887)
PS. Jos Freud väittää, ettei ole lukenut tätäkään tekstiä kuin vasta 1910-luvun puolen välin jälkeen, niin hän puhuu palturia...
Esimerkiksi - Freudin viimeisimpiin kuuluvan kirjoituksen Ahdistava kulttuurimme perustematiikka ja - teesit on kuin suoraan kopioitu Nietzschen Moraalin Alkuperästä (1887) polemiikin toisesta esseestä Guilt, Bad Conscience, and Related Matters.
Tämä Freudin teksti on tosin kirjoitettu vasta 1930, mutta hänen metapsykologisten näkemystensä perusideat ovat monessa kohtaa jo paljon aikaisemmin niin lähellä Schopenhauerin ja Nietzschen ajatuksia, että hänen on täytynyt tuntea niitä jo nuoruudessaan.
On sitäpaitsi biografinen tosiasia, että Freud - ollessaan opiskelijana Wienissä - kuului jonkin aikaa kirjalliseen opiskelijayhdistykseen, jonka pääasialliset kiinnostuksen kohteet 1870-luvun puolessa välissä olivat Schopenhaeurin, Wagnerin teokset sekä nuoren Nietzschen siihen mennessä julkaistut - Tragedian synty - The Birth of Tragedy by Friedrich Nietzsche 1871 sekä neljä "Epäajanmukaista tarkastelua" The Nietzsche Channel: Untimely Meditations ; - The Nietzsche Channel: Unzeitgemässe Betrachtungen (1873-76).
Toki näissä teoksissa Nietzsche ei vielä käsittele eksplisiittisesti myöhempiä, psykoanalyysia ennakoivia teemojaan, mutta on kiistämätön fakta, että Freud oli jo tässä vaiheessa hänen teostensa suhteen täysin ajan hermolla!
(25.4) Wienissä olikin juuri 1870-luvun lopulla jopa Nietzscheä systemaattisesti harrastava lukupiiri. Se oli tosin ainoa laatuaan saksankielisellä alueella. Nietzschen teoksiin nimittäin tutustuttiin aluksi laajemmin kaikkialla muualla paitsi Saksassa.)
No comments:
Post a Comment