Mitä ‘etnosentrinen moduuli’ opettaa meille moraalista?

1

Valkea kirjoitti päreessään ‘Kaunis, älykäs ja luova fasistinainen [edit]’: ‘Koska valkoisilla etuaivolohkojen sisällöllä on taipumus syrjäyttää vaistomaisia moduuleja kuten liian heikko etnosentrinen moduuli, valkoisia on suhteellisen helppo ohjelmoida minkä tahansa näkemyksen kannattajiksi, joko valkoisten puolustajiksi tai valkoisten vastustajiksi; kuitenkin jonkin verran helpompi valkoisten puolustajiksi, koska valkoisillakin on etnosentrisyyttä.’

.

2

Miten tämä tulos on mitattu? Kertoisitko mm., miten koeolosuhteet oli järjestetty, minkälainen oli otos: se ryhmä ja vertaisryhmä[t], joita tutkittiin ja testattiin, minkälaisia kysymyksiä koehenkilöille esitettiin ja millä kriteereillä vastauksia/koetuloksia tulkittiin?

.

3

‘Ennen’ puhuttiin a] enemmän tai vähemmän ‘rationaalisista’ mielipiteistä ja uskomuksista, joilla arvovalintoja perustellaan [varauksin esim. minä; varauksin, koska rationaalisuus ei ole minulle ihmisen luonteen ominaisuus vaan välttämätön ‘käsitteellinen väline’ ymmärtää itseään ja muita] tai b] manipuloitavissa olevista tunteista ja taipumuksista, joita arvot heijastelevat [esim. varauksin sinä; varauksin, koska preferoit jotain paikallisesti pysyvää (arvo)traditiota etkä ‘pelkkiä’ affekteja]. Nyt on sitten yhä suuremmassa määrin  siirrytty todistelemaan samoja asioita neurologisesti. Mutta - what’s the difference, actually? 

. 

4

Kuka lopultakin tarvitsee tätä ‘dataa’ ja miksi? Mihin tarkoitukseen tällaista ‘neurologiseksi sosiaalipsykologiaksi’ luokittelemaani  ‘tietoa’ halutaan käyttää? Nämä ovat kaikkein olennaisimpia kysymyksiä tällaisten ‘kokeitten’ suhteen, ei niinkään se, mitä niillä muka on todistettu. Vai riippuuko sekin ‘heikosta tai vahvasta etnosentrisestä moduulista’? Jne. Toisin sanoen tällainen kehätodistelu [arvot-faktat-arvot-faktat jne.] joko tukee tai kumoaa kulloistakin lähtöhypoteesia, joka ei ole arvoneutraali. Joka muuta väittää, on tiedeuskovainen fundamentalisti, jolla on agenda, jota hän ei joko itse tiedosta tai joka salataan mahdollisesti rahoituksellisista tai poliittisista syistä. Muussa tapauksessa se olisi triviaalia ja siten seurauksiltaan merkityksetöntä. 
.
5
Minulle on kuitenkin päivänselvää, että arvoja ei voi johtaa suoraan jonkun ihmisen tai ihmistyypin [olipa sitten valkoihoinen tai vaikka sininen] neurologisesta statuksesta, koska kielellisten symbolien käyttö [ja siten kieliyhteisö] on ontologisesti eri asia kuin ihmisen hermojärjestelmä. Niinpä esim. kognitiotiede on näennäisestä metodisesta 'kovuudestaan' huolimatta enemmän tai vähemmän fiktiivistä tutkimusta, koska eräs sen perusoletuksista eli 'moduuli' on yhtä konstruktiivinen hypoteesi kuin 'meemi'. Mitään kognitiivisia moduuleja tai 'kulttuurigeneettisiä' meemejä ei ole olemassa kuin tutkimuksellisesti kätevinä fiktioina. Oleellista tässä on [jälleen kerran], ketä nämä fiktiot ja niiden oletetusta vaikutuksesta tehdyt tutkimukset muka hyödyttävät ja miksi. Se instanssi ei ole eikä edes voi olla puolueeton. Tämänkään takia 'psyko- ja sosiaalitieteet' eivät koskaan voi olla 'kovaa' tiedettä [kuten fysiikka] perusteltiinpa niiden tuloksia sitten miten tahansa tarkoilla neurologisilla havainnoilla.

.

6

Todistukset palvelevat aina jotain praktista päämäärää, eikä tähän väitteeseen ole poikkeuksia [eksakti=triviaali tieto ei ole poikkeus, koska siihen ei sisälly ‘semantiikkaa’: H2O=H2O, mutta neuromoduuliin sisältyy, koska se muka sisältää ‘psykososiaalisia alttiuksia/taipumuksia’]. En ymmärräkään, miten voisit tällaisella perustelulogiikalla saada jotain todellista ‘lisäarvoa’ edustamasi tiettyjen moraalitunteiden hierarkiselle ‘kasaantumalle’ eli perinneinstituutiolle. Olisi ehkä älyllisesti rehellisempää sanoa, että minä nyt vain preferoin näitä arvoja ihan vaan siksi, että uskon niihin. Jos ne arvot ovat jollain tavalla kytköksissä joihinkin tunteisiin, se ei vielä tee niistä nimenomaan moraalisia. Moraali ei ole tunne vaan mahdollisimman rationaalisesti päätelty vakaumus. - - Jos tällaista perustelua pidetään pelkkänä [tiettyjen] tunteiden naamioina, voidaan myös moraalinen puhe siirtää sosiaalipsykologian kautta neurologiseksi tutkimuspuheeksi. Mikä siis vain lopultakin uusintaa samaa arvojen ja faktojen kehää, josta edellä oli puhe. Olisi fiksumpaa astua sillä tavalla ulos tuosta kehästä, että tunnustettaisiin avoimesti ihmisen rationaalinen vajavaisuus eikä uskottaisi tieteeseen [siis eksaktina pidettyyn tietoon] kuin fundamentalisti-kreationisti demiurgi-jumalaansa.

.

7

Kieltäydyn ehdottomasti ‘leimakirveen’ käytöstä näissä asioissa. Jos antaisin itselleni luvan siihen hommaan, päitä alkaisi pudota jatkuvasti eikä loppua näkyisi, koska ihmisyhteisöissä on aina ‘mätäpaiseita’, joiden ‘huono vaikutus’ pitäisi ennakoida ja estää voimakeinoin, sillä valistus ei niihin yleensä tehoa [turha siis syyttää omaa ‘neuromoduulia päidenpudottelemistaipumuksesta’ ;\]. Sitä paitsi ihmisyhteisöistä todella löytyy enemmän tai vähemmän vakiomäärä psykopaatteja [tai vastaavia luonnehäiriöisiä], joskaan en nyt puhu heistä vaan ihan vain tietynlaisen yhteiskuntaihanteen kannalta ‘epätoivottavien moraali/ttomien/tunteitten’ edustajista. Yhteiskunnan uskonnollis-poliittisesta toleranssista riippuen myös minä saattaisin silloin kuulua tällaiseen ryhmään vaikken ‘rikollinen’ missään muussa mielessä olisikaan.

*

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2014/05/kaunis-alykas-ja-luova-uusfasistinainen.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiotiede

http://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_module

http://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstruktiivinen_realismi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_konstruktionismi