Maaginen kommentti osa 2

Tiede kehittyy, mutta juuri ajallisen kehittymisensä vuoksi se ei lähesty eikä edes voi lähestyä Totuutta, sillä totuus ‘olevan olemassaolona’, kaikessa muutoksessaan ja pysyvyydessään, on kaiken ajallisen ‘perustava perusta’ - yksi ja sama, tässä ja nyt, ikuisesti [vrt. Herakleitoksen Logos ja Tuomas Akvinolaisen Jumala olemassaolon analogiana]. Pikemminkin tiede on matkalla kohti yhä täydellistyvää virtuaalista informaatiojärjestelmää, siis kohti ‘täydellistä konetta’, joka nimenomaan on se epäjumala, jonka palvonta monoteismissä aikoinaan kiellettiin [polyteismin jumalathan ovat ihmisen projektioita]. Se on koneeksi modifioitu luonto eli ihmisen mahdollisimman täydellinen ‘kopio’ itsestään. Epäjumalan palvonnassa ihminen palvoo siis lopulta omaa itseään ‘Jumalan kuvana’. - - No, ehkä tämä ihmisen katoaminen ja ikään kuin Jumalaksi muuttuminen todella on ainakin biologisen evoluution jos ei nyt päämäärä niin sen ‘kulkusuunta’. Perimmältään tämä tarkoittaa, että ihminen biologisena luonnonolioina muuttuu silloin joksikin muuksi ‘olioksi’, joka ei enää ole riippuvainen luonnonlaeista: Jumalaksi. Siitä vain yrittämään. Pitää kuitenkin muistaa, että ‘muuttumalla’ Jumalaksi, myös olemassaolo ‘katoaa’, koska Jumalassa on ‘kaikki eikä mitään’. Täydellisyys ei ‘tarvitse’ edes olemassaoloa.

.

Kas näin: minä nesteet sekoitin.

– Mitä katsotte silmin kauhistuvin?

Ahaa – seos tyhjiin häviää!

Hahaa, koe mainio! Tyhjä jää – – –

Uuno Kailas

*

http://fi.wikisource.org/wiki/Er%C3%A4s_analyysi

http://actuspurunen.blogspot.fi/2014/06/maaginen-kommentti-osa-1.html