May 19, 2013

Ole rationaalinen. Valitse kuten itse haluat. Meidän tuotteemme. Valitse Imodium. Valitse nautinto. Järkevästi.

.
Tämä mainos paljastaa tahallisessa ja etenkin tahattomassa koomisuudessaan pelin, jota tuotemainostajat pelaavat. Olennaista ei ole niinkään se, mitkä ovat pelin säännöt, kuin että ihminen ylipäätään ryhtyy pelaamaan, sillä peli ei tee riippuvaiseksi ainoastaan tuotteista, joita se mainostaan vaan itsestään eli tavasta suhtautua kuluttamiseen nautinnon imperatiivin ehdoilla.
.
Tässä tapauksessa ripuli uhkaa pilata miehen mahdollisuudet saavuttaa ‘tupla-nautintoa’. Hahhah. Ja me tollot [niin miehet kuin naisetkin] tietysti kyseisen mainoksen nähtyämme ja sille naurettuamme muistamme apteekissa kyseisen ‘vaaran’ ja ostamme Imodiumia – ihan vaan pahimman varalta. Mainos on tällöin saanut kuluttajassa aikaan mainossuunnittelijan siihen intentoiman vaikutuksen. Ostan Imodiumia, koska mainos on nostanut mieleeni häpeän tunteen, jonka ripuliriskin toteutuminen aiheuttaa.
.
Valintani ei pohjimmiltaan edes voi olla rationaalinen vaan affektiivis-emotionaalinen, kuten ei riskien mahdollisimman harkittu ennakointi ylipäätään [sillä eihän esim. taloustieteellinen kvanttimatematiikka muuten (rationaalisuusperiaatteen muka toteutuessa) olisi 2008 johtanut globaaliin finanssi-katastrofiin, ellei laskennallisia alkuehtoja sekä muuttujia olisi koodattu irrationaalisten ja/tai tahallisen ahneuden legitimoimien hypoteesien pohjalta].
.
Mainoksen piilevä [julkilausumaton] tarkoitus on nimenomaan pyrkiä sekoittamaan ero järkevän harkinnan ja emotionaalisen pitämisen välillä samalla kuitenkin vakuuttaen, että päätöksemme on rationaalisen ihmisen järkevän päättelyn tulosta.
.
Raja mainostamisen [kauppaa edistämään tarkoitetun] intention [suostuttelu indoktrinaationa, jossa emotionaalinen mystifioidaan rationaaliseksi] ja petoksen/huijauksen [informaation epärehellisyys eli tässä ostopäätökseen vaikuttavien viimekätisten perustelujen psykologinen manipulointi ja vääristely] välillä on veteen piirretty. Ihmiskäsitystämme ja eettistä itseymmärrystämme ilmentävä intuitio siitä, mitä merkitsee ja vaatii olla rehellinen ihminen viime kädessä legitimoi [tai tuomitsee] tällaisen toiminnan.
.
Myös kaupankäynti on näin ollen ideologista toimintaa jos mikä. Uusliberalistiset talousteoreetikot puhuvat taloustieteen objektiivisen tieteellistä luonnetta ja matemaattista ennustettavuutta painottaessaan yksinkertaisesti jos ei ihan paskaa niin enemmän tai vähemmän tietoista valhetta.
.
2
Kommentti Kolehmaisen kommenttiin edellisessä päreessäni.
.
Kolehmainen kirjoitti: Ps.- - Piti vielä sanomani, että päreesi alaotsikossa on paha virhe. Mainos ei todellakaan kannata aina. Vain osa mainoksista lisää myyntiä, parantaa imagoa, mitä siltä nyt milloinkin halutaan. Suuri osa, ehkä suurin osa mainontaan pannuista euroista ei tuota mitään maksajalle.
*
En minä puhu yksittäisistä mainoksista enkä edes jostain osasta mainoksia [en arvioi kvantitatiivista hyötyä suhteessa yksittäisiin sijoituksiin] vaan mainostamisen perusintentiosta, jota olen edellä analysoinut. Ja se intentio pitemmän päälle tuottaa aina voittoa. Sillä miksi mainoksia muuten tungettaisiin joka helvetin paikkaan?
.
Mainokset edustavat kapitalismin ideologiaa puhtaimmillaan ja likaisimmillaan – niin hyvässä [joka palautuu aina kulutusnautinnoksi] kuin pahassa, joka on ihmisen kohtelemista välineellisesti ja/eli haluihinsa addiktoituneena hölmönä, joka on kaikkea muuta kuin, mitä markkinatalous kysynnän ja tarjonnan ‘lakiin’ vedoten olettaa eli rationaalinen valitsija. Kapitalismin [markkinatalous-liberalismin] suurin kusetus onkin siinä, että se pitää ihmistä lähtökohtaisesti rationaalisena valitsijana, mutta kohtelee häntä kuin irrationaalista päihde-addiktia ja juuri mainokset ovat tämän kusetuksen sofistikoituneinta ideologiaa.
.
1970-luvulla sain väistellä Kotkassa stalinisti-tuttujeni fanaattista kommunismi-mainontaa [klisheemäistä fanatismia]. Nykyään yritän epätoivoisesti ja siinä enää onnistumatta väistellä kapitalismin ideologista mainospaskaa, joka tunkee itsensä lisääntyvässä määrin myös ihmisten yksityiseen tilaan.
.
Entä mitä kertookaan ‘myöhäiskapitalistisesta’ [biopoliittisesta] kontrolli-kulttuuristamme se, että samaan aikaan, kun tupakointi [irrationaalinen ja haitallinen kuten niin monet muut nautinnot] on onnistuttu kieltämään muualla kuin Kainuun korvessa [ehkä jo sielläkin], ihmisiä irrationaalisina halujensa orjina pitävät mainokset sen sijaan saavat saastuttaa mieliämme yhä vapaammin meidän kykenemättä vastustamaan mielikuvapaskan leviämistä.
.
Tämä asiaintila kuvastaa laissez faire-liberalismin poliittis-eettistä ongelmaa laajemminkin. Kyseessä on peruuttamattomasti ristiriitaisten intressien, etujen, arvojen, normien, oikeuksien ja velvollisuuksien sekasotku, joka tekee yhteiskunnasta lopulta niin vaikeasti hallittavan byrokratiaverkoston, että plutokraattisen konsulttidemokratian [rahaeliitin] on oikeastaan helppoa pitää perimmäistä valtaa käsissään tavalla, jota ei pystytä kontrolloimaan ja/eli joka on näkyvyydessään yhtä aikaa näkymätöntä eli luonnollista.
.
Relativismiin ja sen sisäisiin ristiriitaisuuksiin väistämättä ajautuva uusliberalistis-pluralistinen arvoetiikka medikalisoi terveysarvot, joita on enää mahdoton erottaa kaupallisista arvoista ja pitää itsestään selvänä, että myytäviä tuotteita/palveluja täytyy vapaassa markkinataloudessa saada myös mainostaa vapaasti.
.
Markkinointiviestinnän ammattilaisten perustehtävä on luoda informaatiota, joka psykologisin keinoin [tieteellisillä kriteereillä testatuin] ja esteettisiin [fantasianomaisiin] mielihyvän tunteisiin vetoamalla pyrkii mystifioimaan yksilön ostopäätökseen vaikuttavien objektiivisten syiden/perustelujen [~ rationaalisen valinnan] luonnetta tavalla, joka saa ostaja-kuluttajan pitämään [mainostajan herättämiä ja vahvistamia] positiivisia halu-motiivejaan [‘tunteitaan’] suhteessa kaupattavaan tuotteeseen rationaalisina ostoperusteina. Itse asiassa mainos-mystifikaation perimmäinen tarkoitus on minimoida ostajan/valitsijan kyky/mahdollisuus tehdä harkinnanvaraista erottelua järkeen ja tunteeseen vetoavien valintojen välillä.
.
Toistan. Kaupallinen liberalismi siis kusettaa meitä jo teoreettisissa perusteissaan. Se pitää yksilöitä rationaalisina valitsijoina, mutta kohtelee heitä kuin typeriä halujensa orjia. Jos tämä ei ole ideologista vallankäyttöä niin mikä sitten?
.
Mainonnan intentio manipuloida ihmisen valinnan perusteiden sekä autonomista [rationaalista] että individualistista [emotionaalista] harkinnanvaraisuutta muistuttaa indoktrinaatioon perustuvaa kasvatusta, jossa yksilön halutaan kritiikittömästi mutta illuusion omaan päätökseen säilyttäen omaksuvan juuri tietynlaiset arvot ja normit vailla todellista valinnan mahdollisuutta.
.
3
En ota kantaa siihen, voivatko ihmisten päätökset perimmältään olla rationaalisia [tuskin]. Totean vain yhä uudestaan, että liberaalis-kapitalistinen etiikka [mainosideologia] näyttäisi tekevän perustavan oletuksen ihmisten rationaalisuudesta mitä tekopyhimpään motiiviin perustuen, joka omaksuu ja mahdollistaa edellä esitetyn ideologisen kusetuksen toimintamallikseen.
.
Ei ole mikään ihme, että Immanuel Kant, joka myös oletti ihmisen olevan rationaalinen toimija [mutta vain autonomisen ehdon täyttyessä eli vapauden [ei siis luonnon-] kausaliteetista lähtien erotuksena moraalitunneteorioiden psykologiseen sattumanvaraisuuteen/naturalismiin ja totaali-uskonnolliseen auktoriteettiuskoon] asetti kategorisen imperatiivin tällaista vääristä motiiveista lähtevää sinänsä välttämätöntä toimintaa vastaan, joka siis tekee toisesta ihmisestä pelkän [kaupan tai uskon] välineen eikä päämäärää itsessään.
.
Kantin rationaaliseen valistususkoon [valitusoptimismin vastaisesti] oli kuitenkin jo hiipinyt järjen sisäinen perustavan antinomian käärme [deterministisen luonnon kausaliteetin ja reflektoivan rationaalisen vapauden välinen ristiriita; Kant ei siis Spinozan tavoin usko vapauden ja determinismin parallelismiin tai jopa täysin absurdiin oletukseen niiden identtisyydestä], jonka hän oli dogmaattista metafysiikkaa sekä psykologista tekopyhyyttä ja naiiviutta vastustaessaan sinne tietoisesti joutunut ‘itse päästämään’.
.
Markkinatalous-utilitaristit ja moraalitunneteoreetikot sen sijaan hyödyn/kaupan pseudotieteellistä logiikkaa oikeuttaakseen olivat ihmisen rationaalisten tunteiden oletuksellaan itse asiassa tekopyhästi mystifioineet tosiasian, jonka mukaan ihmisen ei liberaalissa kapitalismissa [sen optimaalisen toimivuuden kannalta] pidäkään pystyä mahdollisimman järjelliseen johdonmukaisuuteen, koska kapitalismia pyörittää nimenomaan kulutusvalintojen [nautinnon halun] irrationaali kiihottaminen ja manipuloitavuus – ei tieteellinen eksaktius sekä oikeudenmukaisuus rehellisyytenä ja reiluutena.
.
Kapitalismi perustuu näin ollen aina jonkinlaiseen petokseen.
.
Siihen[kään], onko meillä mahdollisuutta ja perustavaa kykyä astua menestyksekkäästi tämän petoksen ulkopuolelle [mutta jos ei ole, niin miten vastarinta ylipäätään voisi olla mahdollista?], en ota kantaa, koska kyseessä ei ole ainoastaan petos vaan myös universaalisti omaksuttu kollektiivinen itsepetos, joka perustuu lopulta ‘metafyysisesti’ järjen itsensä antinomisen luonteen kieltämiseen ja/tai sen naiviin ratkaisuyritykseen.
.
Järjen antinomioista kumpuavaa [itse]petosta ei ole mahdollista paljastaa ja ratkaista pelkästään yksittäisiä juridisia sääntöjä tarkentamalla ja juridista kontrollia tiukentamalla senkään vuoksi, että kyse on koko juridiseen systeemiin liittyvästä [itse]petoksesta, jota tuo systeemi itse on kykenemätön reflektoimaan ja muuttamaan omista aksiomeistaan käsin.
.
Kategorinen imperatiivi [vrt. Rawlsin ‘tietämättömyyden verho’] on erinomaisen heuristinen [mutta liian abstrakti] yritys hahmottaa sellainen käsitys järjenkäytöstä, joka pystyy minimoimaan petoksen/itsepetoksen, johon utilitaristis-seurauseettis-liberalistinen ihmiskäsitys perustuu.
.
Giorgio Agamben on pohtinut tätä asiaa syvällisesti eikä hänen arvionsa modernin [sopimusteoreetikoista alkaneen] oikeuskäsityksen perustavan muutoksen todellisesta/aidosta mahdollisuudesta ole optimistinen. Suvereeniin [edustukselliseen valtaan ja hallintaan] pohjaava sopimusteoreettinen oikeuskäsitys synnyttää lopulta laillisen laittomuuden ‘normaali-tilan’, jota on mahdoton vastustaa itse juridiseen systeemiin ja/tai sen legitimoimaan demokraattiseen proseduuriin vetoamalla.
.
Itse nimitän poleemisesti kärjistäen kapitalistista järjestelmää sellaisena kuin se Wall Streetiltä ja London Citistä lähtien säätelee maailmaa ja ihmisten elämää Agambenin kuvaamaksi ‘poikkeustilaksi’. Agambenin oma painotus sen sijaan on enemmän ja syvällisemmin poliittisessa juridiikassa [Schmitt, Benjamin, Arendt, Foucault] kuin pelkän talousjärjestelmän kritiikissä.
.
Tähän aiheeseen palaan myöhemmin.
*
[*] T. M. Scanlonin oikeudenmukaisuuteen pyrkivää ‘hylkäämisperustelu-relativismia’ vahvoin varauksin ehkä lukuun ottamatta.
.
PS. Konfliktin välttämisen/ratkaisemisen ~ lahjan ~ lahjomisen ~ vaihdon problematiikka olisi seuraava askel kaupankäynnin perustavaa ‘metafysiikkaa’ syvällisemmin pohdittaessa.

8 comments:

Valkea said...

"Mainonnan intentio manipuloida ihmisen valinnan perusteiden sekä autonomista [rationaalista] että individualistista [emotionaalista] harkinnanvaraisuutta muistuttaa *indoktrinaatioon* perustuvaa kasvatusta, jossa yksilön halutaan kritiikittömästi mutta illuusion omaan päätökseen säilyttäen omaksuvan juuri tietynlaiset arvot ja normit vailla todellista valinnan mahdollisuutta."

- Hyvin tiivistetty. Vaikka sanoisimme, että että eihän X reagoi suurimpaan osaan manipulaatioista (ei X:llä ole edes rahaa ja aikaa reagoida kaikkeen, hänen täytyy tehdä niukkuuden oloissa valintoja), tämä ei ole realistinen tavoite mainostajille. Mainostajien tavoitteena on tarttua kaikkiin X:n rationalisointeihin ja emootioihin ja muokata ja voimistaa niitä niin, että X saadaan manipuloitujen mielihalujensa puitteissa kuluttamaan maksimaalisen paljon myös sellaiseen, jota hän ei tarvitse. Se maksimoi voitot. Tästä ovat osoituksena lähes käyttämättömiä tavaroita täynnä olevat varastot ja kaatopaikat. Sillä ei ole niin väliä mitä X kuluttaa, mihin hän suuntaa manipuloidut emootionsa ja rationalisointinsa, koska kapitalismi sopeutuu tarjoamaan sitä mitä X vaatii. Kapitalismi sopeutuu tehokkaimpien ja eniten tuottavien manipulointien mukaiseksi. Manipuloinnitkin käyvät eloonjäämistaistelua, ja vähiten vetoavat manipuloinnit kuolevat pois tai jäävät pieniksi ääri-ilmiöiksi. Mutta kahdessa kohdassa olet älyllisesti epärehellinen. Ensinnäkin nykyään on jo tiedemiestenkin keskuudessa (riippumatta siitä ovatko he ateisteja vai uskovaisia) konsensus siitä, että menestyvät normaalit uskonnot ovat evolutiivisesti, psykologisesti, sosiaalisesti, etnisesti ja/tai taloudellisesti hyödyllisiä. Jos haluat totuudenvastaisesti pitää näitä uskontoja manipulointina, silloin joudut ateistina sanomaan, että uskovaiset manipuloivat itseään omaksi hyödykseen. Samalla periaatteella mikä tahansa itsensä kehittäminen ja omien etujensa edistäminen on manipulointia, esim. sinun filosofian lukemisesi. On tietysti olemassa uskonnollisia kultteja, joissa Suuri Aurinkoinen johtaja manipuloi muita pelkästään omien tavoitteidensa saavuttamiseksi, mutta nämä ovat aivan eri asia. Toinen on se, että rehellisyytesi kohdistuu yksipuolisesti kapitalismiin. Valtio manipuloi yhtä paljon kuin kapitalismikin, se vain käyttää suurelta osin muita keinoja, esim. valikoitua ja muokattua koulutusta ja informaatiota. Nämä ovat, jos mahdollista, vieläkin salakavalampia kuin kapitalismin mainostaminen. Mainostamisesta sentään kaikki tietävät, että se yrittää saada meidät kaikin keinoin ostamaan, mutta koulutus ja informaatio esiintyvät objektiivisina, pyyteettöminä ja pelkästään henkilön omaa hyvää tarkoittavina.

Kun ateisti tuhoaa Jumalan omasta mielestään (ei siis maailmasta), seurauksena on usein paranoidi suhtautuminen uskontoon, osittain juuri sen takia, että Jumala on itsessään ihmisten manipulointien ulkopuolella. Jumalalla on paljon vaikutusta meihin, mutta meillä on vain suhteellisen vähän suoraa vaikutusta Jumalaan. Hallitsematon ja ihmisten "rationaaliseen säätelyyn" sopeutumaton Jumala voi näyttäytyä ateistille pelottavana manipulointina. Vaikutusten epäsuhta ihmisten ja Jumalan välillä saa ateistit epäilemään manipulointia tai uskomaan manipulointiin, koska ihmisten välillä samanlainen vaikutusten epäsuhta useimmiten kielii manipulaatiosta. Jumalan ja ihmisten välinen suhde ei kuitenkaan noudata normaaleja ihmisten välisen kanssakäymisen lakeja.

Valkea said...

Lisäys.

Kirjoitin: "Mainostamisesta sentään kaikki tietävät, että se yrittää saada meidät kaikin keinoin ostamaan ..."

Tästä huolimatta mainostamisella on paljon tietoisia ja alitajuntaisia vaikutuksia henkilöön, joita henkilö ei käytännössä pysty estämään. Tieto manipulaation olemassaolosta ei poista sen vaikutusta.

Rauno Rasanen said...

Minulla ei ole ongelmia Jumalan kanssa. Olen ateisti, joka pitää Jumalaa suuressa arvossa. Eikä Jumalalla ole ymmärtääkseni ollut mitään sitä vastaan, että ateisti häntä arvostaa.

Kolehmainen said...

"Toistan. Kaupallinen liberalismi siis kusettaa meitä jo teoreettisissa perusteissaan. Se pitää yksilöitä rationaalisina valitsijoina, mutta kohtelee heitä kuin typeriä halujensa orjia. Jos tämä ei ole ideologista vallankäyttöä niin mikä sitten?"

Niin. Mikäpä ismi ei olisi ideologista vallankäyttöä? Ja mikäpä ismi ei kusisi kansalaisia silmään? Esimerkiksi kommunismi, fascismi, islamismi ja mitä kaikkia niitä onkaan, kohtelevat alamaisiaan kuin orjia. Me sentään saamme toteuttaa vielä typeriä halujamme, josta minä ainakin olen varsin iloinen. Rationaalisia päätöksiä en juuri muista elämässäni tehneeni. Mutta hengissä ollaan!
Kapitalismissa on monia virheitä, mutta jotain hyvääkin löytyy: jos systeemi ei miellytä, voi kuka tahansa milloin tahansa aivan vapaasti muuttaa vapaammaksi mieltämäänsä maahan. Tosin vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Pohjois-Korea, Afganistan ja Syyria tarjoavat vielä vaihtoehtoisen elämänmuodon, mutta muut ovat enemmän tai vähemmän pahan rahan saastuttamia.

"Kapitalismi perustuu näin ollen aina jonkinlaiseen petokseen".

Eikös koko elämä tällä pallolla perustu pääasiassa petokseen, hallinto- tai talousmallista riippumatta?
Katso vaikka taivaan lintuja, joille heidän taivaallinen isänsä ei anna safkaa nokkaan, vaan koko ajan saa olla ravinnon hankinnassa. Seuraapa pihallasi varista, joka on nähnyt räksänpesän. Varis kuikuilee ympärilleen, mutta ei vahingossakaan pesän suuntaan. Kun se silmännurkastaan näkee räksävanhempien olevan yhtä aikaa matojahdissa, se menee ja syö räksän poikaset. Oliko räksiä petkuttanut varis siis jonkin sortin kapitalisti?
Mainonta on petkutusta ja jokainen tietää sen. Siitä ei aiheudu kovinkaan suurta vahinkoa yksilöille tai yhteiskunnille. Siksi se minun puolestani saa jatkua. Mutta jos sinua tönitään imelältä haisevaan "suihkuhuoneeseen" alasti sadan muun pestävän kanssa, kannattaa yrittää livahtaa jonosta. Sellainen petkutus voi viedä hengen, siksi vastustan esim. natsismia ja kommmunismia.
Nuorten ihmisten parinmuodostus.... mitä muuta sekään on kuin suurta petkutusta molemmin puolin. Ja vanha pari, joka yhteen ääneen vakuuttaa, "etten päivääkään vaihtaisi pois", petkuttaa sekin. Nettiin kirjoittava filosofi petkuttaa lukijoitaan antamalla itsestään viisaamman kuvan kuin itse asiassa onkaan. Ja hänelle kommenttilaatikossa vastaava Kolehmainen petkuttaa hänkin minkä pystyy.
Mutta mitä väliä? Aika kuluu hauskasti ja suuri, tätä blogia herkeämättä seuraava yleisö saa huvitusta je hengen ravintoa, jota totta vieköön ei maailmassa koskaan tarjoilla tarpeeksi.
Me olemme systeemin pellejä, Rauno. Sinä ja minä. Tarjotkaamme typerille halujensa orjille, lukijoillemme viihdettä, joka saa heidät riippuvaiksiksi R.Räsäsen blogin seuraamisesta. Me addiktoimme heidät omien himojemme tyydyttämiseksi. Sillä me molemmat nautimme suurelle yleisölle esiintymisestä, olemme riippuvaisia massojen suosiosta ja tuesta, eikö niin? Miksi me muuten naputtelisimme kaikenlaista hömppää keskellä yötä?

Valkea said...

Kolehmainen,

(sarkastisesti) kirjoituksesi muistuttaa minua siitä, että ihminen on tyhmä huohottava apina, jolle voi tehdä mitä tahansa kunhan antaa ruokaa ja rihkamahelyjä näprättäväksi, ja ei tapa apinoita niin tiheään tahtiin, että se herättää apinalauman valveunestaan. Manipulointikin on varmaankin pelkkä palvelus apinalle, koska siinähän apinan tunteet ja ajatukset tulevat rytmikkäästi pompotetuiksi kuin harjoituksessa ikään. Hyväksikäyttämätön apina tylsistyy. Ihmettelenkin, että miten kukaan älykäs jaksaa tuhlata aikaansa tähän apinalaumaan, ja esimerkiksi varoittaa siitä, että ollaan menossa huonompaan suuntaan tai kertoa että jotain tärkeämpää, moraalisempaa, parempaa, rationaalisempaa tai korkeampaa voitaisiin tehdä. Kun apina sitten lopulta herää valveunestaan, ja alkaa valittaa sitä miten todellisuus on muuttunut kurjaksi ja huonoksi, on älykkään vain rauhallisesti ja harkiten pää punaisena huudettava: "S.ATANAN TYHMÄ APINA. VUOSIA MINÄ VAROITIN SINUA SIITÄ, JA SINÄ VAIN NÄPRÄSIT HELYJÄSI. PAINU H.LVETTIIN TAI MINÄ HAKKAAN SINUT KATUUN." (sarkastisesti)

Kolehmainen said...

Valkea,
(ystävällisesti)olemme siis samaa mieltä. Vierailu lähimmässä ruoka- ja rihkamakaupassa vahvistaa sen, että olemme todellakin halujemme vietävissä olevia orjia - tai apinoita - miten vaan. Kun katselee kenkäkaupassa nuorta kaunista naista valitsemassa kenkäparia illan juhliin ei voi kun huokailla: tuoko nyt on sitten elämässä tärkeintä!
Sitä vaan ihmettele, mistä löytyy se älykäs, joka pystyy yhtä aikaa pää punaisena ja samalla rauhallisesti harkiten huutamaan: "S-tanan tyhmä apina" jne.
Mitä järkeä on ajaa apina helvettiin uhkailemalla häntä fyysisellä väkivallalla? Juuri nuo älyttömästi (jääkiekkokatsomoissa ja euroviisuissa) mölähtelevät apinat sentään pikku puuhailuillaan pitävät yllä elintasoa, jonka vallitessa me älykkäät voimme rauhassa ja vailla taloudellisia huolia halveksia alempia olentoja. Tilannehan on nyt aivan sama kuin entisessä Ateenassa.Orjien laumat leipovat meille leivän ja panevat oluen ja me viisaat istumme agorassa pikku huppelissa puhumassa viisaita.(ystävällisesti)

Valkea said...

Kolehmainen,

sivilisaatioiden kuolema on ihmiselämään suhteutettuna melko hidas prosessi, joten älykkäät ja vähemmän älykkäät pystyvät parhaimmillaan säilyttämään illuusioita suhteellisen pitkään.

http://www.youtube.com/user/councilonsper?feature=watch

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/

Valkea said...

http://www.youtube.com/watch?v=lBDN8yWyNYU