September 3, 2011

Mitä eroa on tieteen, teologian ja filosofian puhetavoilla?

Onko kuvassa temppuileva Man of Miracles tiedemies, teologi ja filosofi samassa persoonassa vai pelkkä charlatan? - [Luultavasti hän on molempia ;\].
*
[K-mafian YouTube-linkkilisäys - 3.9]
I
1
'Tieteen ja teologian puhetavat erottaa se, että tieteellisen tutkimuksen ehtona on maailman tulkitseminen indifferentiksi, siis sinällään merkityksettömäksi ja moraalisesti mykäksi, kun taas teologia puhuu maailmasta sikäli kuin sillä on merkitystä meille. Siksi teologia ei ole maailman tieteellistä tutkimista.

Tätä eroa indifferenssin ja merkityksen välillä ei kuitenkaan tule samaistaa subjektin ja objektin eroon. Tämä on ratkaiseva kohta. Jos indifferenssiin perustuva maailman avaaminen on objektiivista ja sen avaaminen merkityksellisenä on subjektiivista, joudutaan juuri siihen ansaan, johon skientismi haluaa teologian ajaa. Uskon ja tiedon jyrkkään erottamiseen perustuvan teologian virhe on siinä, että se hyväksyy tällaisen jaon objektiiviseen ja subjektiiviseen. Teologia ei ole 'pelkästään subjektiivista' vaan sen puheella esimerkiksi rakkaudesta on ontologista merkitystä - [Tuomas Nevanlinna].

2
Sitaatti kirjasta Uskon sanat [Tuomas Nevanlinna/Jukka Relander].

Ihmeteoista

T[uomas] N[evanlinna]
Tieteellisen ihmeen käsitteen mukaan ihme tapahtuu silloin, kun tapahtuma poikkeaa ennustetusta. Tämä ei ole antiikin ihmeen rakenne. Silloiset ihmeet tapahtuivat kontekstissa, jossa maailma avattiin symbolisten merkkien verkostossa. Ajatellaan vaikka Betlehemin tähteä tai messiaanisia tunnustekoja: niissä ihme muodostuu siitä, että ennustus ja tapahtuma lankeavat yhteen. Kyseessä on merkin ja ilmiön yhteenlankeaminen tai oikeastaan kahden merkin välinen täydellinen kommunkaatio.

J[ukka] R[elander]
Antiikin ihmeen nykyaikainen vastine ei siis suinkaan olisi joku kirkon portailla stigmatisoitunut teini. Pikemminkin sitä vastaa vaikkapa Poundin-Rebkan koe, jossa havaittu gravitaatiopunasiirtymä osaltaan vahvisti suhteellisuusteorian!

TN
Uuden ajan luonnontiede lakkasi tarkastelemasta maailmaa merkkeinä. Maailma ei ole sille kuin kirja vaan kuin mekanismi. Mekanismissa ei voi olla poikkeusta eikä se siksi salli myöskään ulossuljettuun poikkeukseen perustuvaa 'vanhaa pyhää' [itse asiassa mekanismia tutkivan tieteen taustalla kyllä on poikkeus: maailmaa vierestä tai sivusta tutkiva subjekti]. Tiede ei liioin tarjoa perustaa etiikalle. Etiikka on kuin väri tai maku; jotain subjektiivis-sekundaarista. Maailma itse on ulotteinen, kausaalinen ja vailla sanomaa ihmiskunnalle. Valistuksen historiaa voidaan lukea todistuksen uskottavuuden vähenemisen prosessina.

Vanhassa maailmassa silminnäkijätodistukset olivat periaatteessa uskottavia. Kokeellisen luonnontieteen synty mursi lähtökohtaisen luottamuksen niitä kohtaan.

Tieteellisen valistuksen silminnäkijälausunto on katsojan silmässä: se on 'vain subjektiivinen'. Aistiharhojen ja suggestion mahdollisuus sekä silminnäkijän maallikkomaiset käsitykset maailman rakenteesta nakertavat hänen uskottavuutttaan. Eikä ideologisia pyyteitäkään pidä unohtaa: silminnäkijällä on usein oma lehmä ojassa.

Tästä huolimatta newtonilainen tiede yhä korreloi ihmisen havaintomaailman rajojen kanssa. Vaikka painovoimaa sellaisenaan ei voi havaita, se on synkroniassa inhimillisen kokemuksen kanssa. Kun kahvikuppi tönäistään pöydän reunan ylitse, kuppi putoaa maahan. Vanha fysiikka ei vielä perustavasti horjuttanut kolmiulotteiseen havaintomaailmaan, keskikokoisiin kappaleisiin ja taivaankannen toistuviin ilmiöihin ankkuroituvaa 'tervettä järkeä'.

Uusi fysiikka sen sijaan avaa kantilaisen havainto-käsite-konstellaation kannalta ihmeellisempiä mahdollisuuksia kuin teologia koskaan.

JR
Parin vuoden takaisen fysiikan mukaan ulottuvuuksia oli muistaakseni yksitoista, en tiedä onko määrä sittemmin lisääntynyt. Ja kvanttimaailmassa syyn ja seurauksen kronologia heittää häränpyllyä: seuraus voi olla ennen syytä.

TN
Näin taannoin TV-dokumentin, jossa sanottiin, että jokaisesta olennosta ilmestyy kaksiulotteinen hologrammikuva maailmankaikkeuden reunaan, tai jotakin siihen tapaan. Tämän rinnalla puhe 'ylösnousemusruumista' kuulostaa milteipä rehdiltä talonpoikaisjärjeltä...

Moiset uuden fysiikan ihmeellisyydet eivät toki ole ihmeitä tieteellisen ihmeen mielessä. Mutta niiden käsittäminseen eivät arkikokemuksen analogiat enää riitä. Antiikin teismin käsittämiseen ne vielä riittivät: taivas on muuttuvan ja epätäydellisen maailman muuttumaton ja täydellinen kontrasti; Jumala on taivaassa samaa kuin maanpäällinen isä tai kuningas; kuoleman jälkeen ei ole kärsimystä eikä puutetta, mutta niiden puuttuminen on koettavissa samaan tapaan kuin maanpäälliset kokemukset. Ja niin edelleen.

JR
Mitä tästä kaikesta seuraa 'tieteen ja uskonnon välisen kamppailun' kannalta?

TN
Uusateismin ja teismin välisen kiistan osapuolina eivät oikeastaan ole uskonto ja tiede vaan antiikin tiede ja uuden ajan tiede. Tästä seuraa myös, että kiista koskee vain ns. filosofien Jumalaa.

Niin, filosofit pohtivat Jumalaa vastatakseen kysymykseen kaikkeuden rakentumisperiaatteesta, perustasta, oikeasta tavasta selittää maailman alku ja liikkeen aluperä.

Vanhakantaisten teologien hellimä filosofinen Jumala on antiikin tieteen mukainen: Jumala on järjestys, logos, tai tuon järjestyksen metafyysinen perusta.

Uusateistien kannanotto filosofien Jumalaan taas on uuden ajan tieteen mukainen: Jumalaa ei antiikin metafysiikan mielessä ole, vaan maailma on syntynyt tyhjästä, ei-mistään ja etenee fysiikan lakien mukaisesti.

Toki filosofien Jumala sivuaa myös kristinuskoa. Kyllähän teologia helleenisen filosofian ja kristillisen tapahtuman jännitteisenä synteesinä väkisinkin perii myös tämän tavan asettaa kysymys Jumalalasta. Mutta suhteessa filosofien Jumalaan nykykirkko voisi aivan hyvin omaksua uuateistien edustaman tieteellisen kannan. Toisin sanoen teologit voisivat vastata filosofien kysymykseen Jumalasta samalla tavalla kuin tiede ja/tai filosofia siihen itsekin vastaavat [tämäkin jättää useita eri vaihtoehtoja]. Tieteen/filosofian asiahan se alunperin olikin.

Tieteen ja teologian puhetavat erottaa se, että tieteellisen tutkimuksen ehtona on maailman tulkitseminen indifferentiksi, siis sinällään merkityksettömäksi ja moraalisesti mykäksi, kun taas teologia puhuu maailmasta sikäli kuin sillä on merkitystä meille. Siksi teologia ei ole maailman tieteellistä tutkimista.

Tätä eroa indifferenssin ja merkityksen välillä ei kuitenkaan tule samaistaa subjektin ja objektin eroon. Tämä on ratkaiseva kohta. Jos indifferenssiin perustuva maailman avaaminen on objektiivista ja sen avaaminen merkityksellisenä on subjektiivista, joudutaan juuri siihen ansaan, johon skientismi haluaa teologian ajaa. Uskon ja tiedon jyrkkään erottamiseen perustuvan teologian virhe on siinä, että se hyväksyy tällaisen jaon objektiiviseen ja subjektiiviseen. Teologia ei ole 'pelkästään subjektiivista' vaan sen puheella esimerkiksi rakkaudesta on ontologista merkitystä.

JR
Mutta filosofien Jumala ei tyhjennä kristinuskon Jumalaa. Kristinuskon Jumalassa on kysymys elävästä ja kärsivästä Jumalasta. Jumalasta, joka on itse ateisti tai itse-epäilyn vallassa [Jumalani, miksi minut hylkäsit?].

TN
Jeesuksen ihmetekojen ihmeellisyys piilee aivan muualla kuin luonnonlakien rikkomisessa. Voisi sanoa: Jeesuksen ihmeissä tapahtuu jotakin, jota parapsykologiakaan ei osaa selittää.

Ihme oli se, että Jeesus koski spitaalista. Jeesus koski johonkin, jossa asui epäpyhän tarttuva tauti. Spitaalinen on homo sacer par excellence. Jeesuksen kosketuksen todistajan kita loksahti auki: eikö sairaus ollutkaan Jumalan rangaistus, sen näkyvä leima?

Ihme oli se, että Jeesus ylisti samarialaista, tuota halveksittua muukalaista, laupiaaksi. Ihme oli se, että Jeesus kutsui prostituoidun pöytäänsä. Toimiessaan näin Jeesus rikkoi sekä kansan tapaa, että rituaalisäädöksiä. Kun heidät parannettiin, heille sanottiin: teissä ei ole mitään vikaa suhteessa pyhään, sairaus ei ole teidän syntisyytenne syytä. Spitaalinen ei ole kaikin puolin synnitön. Mutta hän on synnitön, syytön, siihen stigmaan tai kiroukseen, joka hänen ylleen on asetettu. Siksi homo sacer pääsee sukkana Jumalan valtakuntaan. Vain vainoajien on käännyttävä.

Antiikissa riivaajien poismanaaminen oli yleistä. Kyseessä oli vanhan maailman versio siitä terapeuttisesta ideasta, että kun oireen aiheuttaja-paha nimetään tai symbolisoidaan, se katoaa. Mutta kun Jeesus manaa riivaajan pois, hän manaa sairaasta pois yhteisön tuomion tai stigman. Tämä kääntää nurin ajatuksen sairaudesta synnin palkkana - - [s. 125-130, teemaotsikkoja ei ole käytetty].

II
http://www.youtube.com/watch?v=OTu3M6wsaiU
This was a big hit [1969/-70] for Norman Greenbaum - Spirit In The Sky - - [Pääsisinpä minäkin kuolemani jälkeen hengeksi taivaalle - vaan maan allehan tällainen cyynicco joutuu välittömästi ilman oikeudenkäyntiä myös Greenbaumin newage-universumissa].
*
When I die and they lay me to rest
Gonna go to the place that's the best
When I lay me down to die
Goin' up to the spirit in the sky
Goin' up to the spirit in the sky
That's where I'm gonna go when I die
When I die and they lay me to rest
Gonna go to the place that's the best

Prepare yourself you know it's a must
Gotta have a friend in Jesus
So you know that when you die
He's gonna recommend you
To the spirit in the sky
Gonna recommend you
To the spirit in the sky
That's where you're gonna go when you die
When you die and they lay you to rest
You're gonna go to the place that's the best

Never been a sinner I never sinned
I got a friend in Jesus
So you know that when I die
He's gonna set me up with
The spirit in the sky
Oh set me up with the spirit in the sky
That's where I'm gonna go when I die
When I die and they lay me to rest
I'm gonna go to the place that's the best
Go to the place that's the best
*
http://www.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2011/kirkko-kaupunki-12/primapaper/14
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskon_sanat
http://en.wikipedia.org/wiki/Homo_sacer
http://fi.wikipedia.org/wiki/Giorgio_Agamben
http://en.wikipedia.org/wiki/Giorgio_Agamben
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ren%C3%A9_Girard
http://en.wikipedia.org/wiki/Ren%C3%A9_Girard
http://en.wikipedia.org/wiki/Spirit_in_the_Sky
http://en.wikipedia.org/wiki/Man_of_Miracles
http://en.wikipedia.org/wiki/Charlatan
http://en.wikipedia.org/wiki/Man_of_Miracles_(Image_Comics)

5 comments:

Valkea said...

Relander ja Nevanlinna eivät ymmärrä fysiikkaa, eivätkä kristinuskoakaan, joten lienee turha kommentoida näitä.

Rauno Rasanen said...

1
Ei tarvitse erikseen ilmoitella, ettei halua kommentoida, jos on eri mieltä. Sitäpaitsi totuus on, että nimenomaan sinä et ymmärrä Nevanlinnan pointtia [et myöskään minun] näistä asioista puhuttaessa.

Mitä tuohon Relanderin ja etenkin Nevanlinnan ymmärryksen puutteeseen tulee, niin syytöksesi sinkoutuu melko suoraan kohti useita eurooppalaisia professoritason kirjoittajia, koska Nevanlinna tukeutuu lähtökohdissaan pitkälti heihin [tsekkaa lähdemateriaali, joka ei tekijöiden mukaan ole suinkaan defintiivinen].

Haluaisinpa nähdä ja kuulla, miten nimimerkki Valkea puolustaa jossain Pariisin kuuluisassa yliopistossa julkisesti väitettään, jonka mukaan nämä kyseiset professorit [esim. Agamben, Zizek, Badiou [alunperin matemaatikko], Girard, Marion jne.] ovat täydellisen ymmärtämättömiä fysiikan ja kristinuskon suhteen - [kenenkähän housut siinä tilaisuudessa tutisee?; - tiedän vastauksen].

2
Edellä esittämäni argumentum ad auctoritatem ei kuitenkaan ole olennainen [en sanonut ei-pätevä ;\] itse asian kannalta, koska fysiikka on fysiikkaa eivätkä sen teoriat sellaisenaan [fysikaalis-matemaattisina operaatioina] voi edes hipaista kristillisen teologian apofatis-deduktiivista analyysia yhtä vähän kuin 2 + 2 = Jumala tai vielä absurdimmin = usko Jumalaan.

Itse olen Nevanlinnan ajatusmaailman kanssa hyvin usein jotakuinkin samaa mieltä. Nevanlinnan harjoittamasta ymmärtämisen mahdollisuuden eri näkökulmia etsivästä pohdinnasta ei tarvitse esittää kommentteja pikemminkin siksi, että hän on oivaltanut pohtimiensa teemojen loogis-filosofiset meta-pointit oikein [kuin päinvastaisesta syystä].

Pyytäisinkin sinua nimimerkki Valkea esittämään perustellut oikeat vastineet Nevanlinnan väärille väitteille, ennenkuin alat neitimäisesti nyrpistellä nokkaasi, jos sinua ei jostain syystä [jota kukaan ei vielä tiedä] satu miellyttämään juuri tämän sitaatti-päreen meta-jätski.

En olisi uskonut, että itseään analyyttisena ajattelijana pitävä teoreetikko vajoaa noin alas ad-musta-tuntuu-argumenttiin - - [no - enköhän jo ilmaissut mielipiteeni riittävän selvästi ja ymmärrettävästi].

Anonymous said...

Eilen ajoin autolla kilparataa joka teki ympyrän. En saanut itseäni kiinni!

Rauno Rasanen said...

Et siis vielä ole perillä/maalissa.

dudivie said...

kuuden kuun suomen lomani loppuu tänään. kaunista oli
ja kaikki järjestyksessä
älä valita. äänelläsävy