Kuvissa kaksi vannoutunutta retro-rokkaria julistaa bailauksen ja nautinnon sanomaa
[Päre nro. 2500]
1
Rokista on viime vuosikymmenien aikana tullut suurimmaksi osaksi teollista viihdepaskaa niinkuin kaikesta muustakin tässä kapitalismin ihmemaailmassa.
Kyseessä on itseään ruokkiva trendi, koska luova persoonallinen inspiraatio köyhtyy väistämättä teknisten välineitten ja valmiuksien [viimeksi 3d-elokuva] sekä tuottajien [raha-]vallan lisääntyessä - olkoonkin, että tekniikka myös aluksi mahdollistaa uudenlaisten ilmaisumuotojen ilmaantumisen [jälleen etenkin elokuva ja myös rock]. Kehittyessään tekniikasta kuitenkin muodostuu jopa este luovuudelle, koska taiteilija alkaa keskittyä liikaa teknisiin kikkailuihin [joita tuottajatkin vaativat menestyksen riskien minimoimiseksi].
Jo punk oli ikävän opettavainen esimerkki siitä, miten jopa anarkismista voidaan tehdä hittituote [yrittäkääs tehdä minusta trendi - vedän turpaan!].
Enää ei synny fogertyja, lennoneita, dylaneita jne. vaan näitä fucking janne-tulkki-raappana-teräsniska-annapuita, joille tehdään joitain oksettavan mauttomia 'on aaaikaa naaautiinnnoon'-jollotuksia, jotka voittaa laskelmoidussa liukuhihnamaisuudessaan vain joku hiukan paremmin laskelmoitu ja hyvältä haiseva trendipökäle.
Ja niin kauan kuin on murkkuja tai ylipäätään niin kauan kuin seksuaalinen halu meitä riivaa, ihmiset ruikuttavat ja hoilaavat näitten yhä latteammiksi muuttuvien ihmissuhde- iskelmä-rokkien tahdeissa kuin kiimasta moukuvat kissat - tai kuin kurnuttavat kutusammakot.
Connecting people - siitä tässä on tosiaan kysymys. Rokki yhdistää ihmisiä samaan tapaan kuin [joskus ihmiskunnan esihistoriassa] mikä tahansa kirkonmeno tai puoluekokous, joskin rokista puuttuu [ainakin nykyään] kaikki aatteellisuus [ellei sitten bailaaminen itsessään ole aate] - jopa kaikki omaperäisyys, koska kapitalismi osti aatteen ja omaperäisyyden myyden sitä tipoittain takaisin massoille kuin jotain turruttavaa myrkkyä sekoitettuna 99,9%:iin synteettistä ei-mitään.
Tärkeintä on enää [jos kohta näin on ollut aina] pään sekoittaminen ja ekstaattinen bailaus.
Mutta tulee vielä aika [tuomiopäivän profeetta puhuu}, jolloin kaikki tämä idiotia kostautuu verisesti. On jo tullut. Kovat huumeet, porno ja väkivalta, jotka ovat kaiken rokkaamisen [kaiken elämisen?!] affektiivisia primus motoreita, vievät lopulta mennessään kaikki kapitalismin kultaista vasikkaa palvovat halujensa orjat [nuo himossaan tahdottomasti nykivät/sätkivät zombiet].
[Tuskin on kenellekään yllätys, että säännölliseen iltalukemistooni kuuluu Danten Jumalaisen näytelmän osa I eli Helvetti. Se tuntuu minusta ajoittain jopa ínnostavammalta kuin Vanhan Testamentin kaikkein rasvaisimmat ja väkivaltaisimmat kohdat].
Kapitalismin suurin ongelma tuleekin olemaan siinä, miten estää liian vakavien addiktioitten syntyminen systeemissä, joka nimenomaan perustuu uudenlaisten [mielikuva-]addiktioiden synnyttämiselle arkisten perustarpeitten lisäksi [väkivaltainen porno-narkomaani kun ei yleensä ole enää mikään optimaalinen kuluttaja].
[Marxilaisittain addiktion avulla pyritään kiihottamaan ostohalukkuutta, jotta kapitalisti saisi maksimaalista lisäarvoa addiktoivien tuotteittensa myynnistä: Pelkkä käyttöarvo + kohtuullinen välityskorvaus kun ei kasvata ahneen voittoa tarpeeksi].
2
Poikkeukset tietysti vahvistavat edellä kuvatun kaikki-on-silkkaa-sika-nauta-humppaa-säännön. Esimerkkeinä 2000-luvun alusta huumeisiin sortunut huippulahjakkuus Amy Winehouse ja meirän pohojalaanen rinsessa, herkistä herkin, Johanna Kurkela.
Toki on niin, että onnen lisäksi tarvitaan lahjakkuutta sekä ahkeruutta, ja että kaikkein suosituimmat artistit/bändit ovat myös yleisesti ottaen hyviä ellei erinomaisia. Mutta nuo myydyimmät muodostavat vain jäävuoren huipun.
Vuoren alaosasta löytyvät nimittäin ehkä ne kaikkein hienoimmat saavutukset. Suurin osa meistä vain ei tiedä niistä juuri mitään, koska ne eivät milloinkaan ole nousseet minkään trendin harjalle, joten niistä ei voi edes tietää mitään kuin sattumalta [tai musiikkitoimittajan tavoin tietoisesti etsien].
3
'Kuuntelen' tätä kirjoittaessani Radio Suomen Levylautakunta-musiikkiviihdeohjelmaa [la, klo 13.10}. Kyllä on viihdemusiikin taso alhaalla näinä päivinä. Ei voi muuta sanoa ja huokaista heti perään. Tähänkö on tultu? Mitään sanomattomaan lällyyn ja kiusallisen teennäiseen pateettisuuteen [johon itse en tietysti koskaan sorru].
Pitäisikö kuitenkin antaa lopulta hieman periksi ja myöntää vanhan laulun ['nominalistis-konstruktivistinen'] totuus: 'nimet muuttuu vain ja niillä peitetään, ettei mikään muutu lain, ihminen säilyy entisellään' [Istanbul, Olavi Virta, ks. linkki].
By the way - kuulin tämän sofistit/nominalismi-Istanbul-rinnastuksen 1998 filosofian historian aineopintojen luennoilla Hesassa dosentti Arto Siitoselta, ja se jäi mieleen, koska on erittäin osuva. - Tässä yhteydessä pitää muistuttaa [kuten Siitonen] mieliin myös Saussuren kielikäsitys [Yleisen kielitieteen kurssi] ja Derridan äärimmäinen tekstikeskeisyys [jonka D. tosin ikäänkuin mystisesti ylittää/kumoaa levinaslaisella Toisen priorisoinnillaan etiikassa].
Ruuti [emootiot ja fantasiat, joista musiikki ja taide perimmältään nousee] on tosin keksitty jo ajat sitten, mutta meidät on näköjään tuomittu keksimään sitä aina vain lisää - uusilla tuotenimillä.
*
http://www.myconfinedspace.com/2006/06/page/3/
http://julesisonthebench.blogspot.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Amy_Winehouse
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johanna_Kurkela
http://www.youtube.com/watch?v=hu_Q5PsD04c
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=718&a=2700
11 comments:
Waltari kirjoitti kai viimeisessä historiallisessaan "Ihmiskunnan viholliset", pitkätukkaisista kielisoittimia rämpyttävistä nuorista.
Rock-muusikon(väärä sana) soveltuva koulutus tänä päivänä on ekonomi, vähintään tradenomi.
Yksi ongelma kuluttajan(!) kannalta on nykyään sama kuin lähimarketin leikkelehyllyllä. Ennen kinkkua oli kahta lajia, valinta oli helppo, mutta tänä päivänä niitä on järjetön määrä, eikä valinta ikinä osu kohdalleen.
Ja ne uudet hyvät musiikit(kin) pysyvät piilossa, vaikea tai mahdoton niitä on löytää. Listoille ja lehtiin eivät ikinä nouse.
Ja jos siellä jossain olisi uusi Fogerty tai Fogertya parempi, sitä tuumisi vain palopaikalle myöhässä saapuneen palopäällikön tavoin: Väärin sammutettu!
Tuttu sanonta, siis tuo väärin sammutettu (pyrrhos).
Mutta totuudessa on asia niin, että koulutus on naisilla ja miehillä tehty twisted, niputettu, yhdistetty ja soinnutettu ettei enää ole naisia ja miehiä ja se on sen kauhean äänen taustalla uskoisin. Liikaa on liikaa ja edelleen ratkovat ratkomalla, hakevat pilkkomalla, pilkkoavat halkaisemalla ja halkaisevat katkaisemalla.
Lopulta ihminen 1.0 on enää muisto vaan ja ihmisyys 300.0 pelkkää möngerrys, huuto ja kuiskaus.
Kukaan ei enää puhu vuonna 3000 koska ihmisiä syödään elävänä jos toinen näkee toisen.
Onko siis pyrrhos silloin oikeassa vai väärässä kun tiede on jo hukassa - onko siis ehdoton pakko mennä mukaan vaan kertoa oma logiikka kun nämä, joille on annettu status ovat hörhöjä, punavihreä-hörhöjä, joille on ihan sama kuka heitä ruokkii kunhan ruokkii; minuuskin oli jo menossa metsään eli eivät tarvitse päätä kunhan ovat nokkelia oppimaan kaiken ulkoa ja näyttämään kuin olisivat fiksuja.
Draamaa katsos, draamaa - sillä voi aina vedota, että on fiksumpi kuin muut - sillä oikeasti fiksut kun eivät enää rahaa tee eivät sitä voi olla: ovat sammuttaneet väärin kertakaikkiaan.
So simple.
Eikös jo hellenistisellä kaudella - ellei jo ennen? - muinaiset Raunon ikäiset kreikkalaissedät päivitelleet sitä, että "nykynuoriso on perseestä"...?
Niinhän se on, Rauno (joka ed. lastussasi kirjoitit ihmemielenkiintoisen tarinan), että rokki n. 37 vuotta sitten oli paljon parempaa. (Eikä vähiten sen takia kun kuuntelija oli n. 37 vuotta nuorempi.)
ns. Kansanmusiikki on inhottavaa. siksi Tykkään tästä.
(jätkät Jumalauta jammaa!!!)
Eikun jäi tuo linkki veke:
http://www.youtube.com/watch?v=w_PMmDgKxN0&feature=related
(Joka tietysti olisi ollut hyvä ohestaveto. Satunnaista lukijaa olisi jäänyt vaivaamaan että mikä? Ainakaan hän ei olisi voinut kommentoida että "ai tääääää"...)
Pitkään on Siitonen samaa kurssia opettanut. Minäkin kävin viime vuonna kuuntelemassa samat luennot. Siitonen on kai aika lepsu arvostelemaan tenttejä yms. suorituksia, 5 tuli aika vähällä vaivalla.
Onko muuten neuvostoliittolainen filosofia tutustumisen arvoista? Kehiteltiinkö siellä mitään mielenkiintoista tai osaatko suositella mitään perusteosta aiheeseen? (Rajoituksena on sitten vain lähes totaalinen kielitaidottomuus.)
Luennoiko Siitonen antiikin ja keskiajan vai uuden ajan filosofian historiasta? Minulle sattui antiikki, jota olin toivonutkin.
Uuden ajan filosofian. Antiikin ja keskiajan osion suoritin kirjatentillä. Siitä tulikin sitten vain 3.
Persoonallisuushäiriö on siinä yhteiskunnassa, jolla on tarve hyökätä, siirtää omia traumoja toisen traumoiksi, kertoa niistä ylimielisesti ja olla tajuamatta toisen rajoja.Näin projisoituu se, joka on syyllinen siihen, joka ei ole tehnyt mitään ja pelkkä pyyntö, että kiusaamisen genre ottaisi toisenlaista sadismia ei ole persoonallisuushäiriötä vaan puhtaasti lännen keksimää oma sisäsiittoista ylireagointia, passiivista valtaa ja kaikkea mitä siihen kuuluu.
hg
Ongelma on pedagogiikka, jonka ainoa metodi on näyttäminen mutta kun lapsukaiset eivät suostu siihen, että kohtaisivat oman raadollisuuden. Se on ainoa persoonallisuushäiriön alla oleva fakta.
Lapset haluavat lisää heti, minulle tässä ja nyt. Heti minulle tässä ja nyt: rahaa, karkkia, valtaa, viinaa naisia ja laulua. Heti tässä minulle ja nyt.
Ei voi edes pyytää apua sellaisesta yhteiskunnasta, joka uskoo sairaita pedofilisia psykologeja joiden persoonallisuushäiriö on sitä, että ovat itse pedofilin tuottamia sairaita kontrollifriikkejä, joiden ilo on istua kartanoissa muiden sadistien kanssa kuvitelmassa jossa he ovat sankareita. Mutta kun ovat diktaattoreita, narsisteja ja hävyttömiä kaikille niille, joiden elämä olisi normaalia ilman, että tämä porukka siirtää rahan vallan kautta lisää valtaa hyväksikäyttämään kaikkea mitä voidaan kunhan oma ohjaaja (isompi ihminen kuin nämä raadolliset itse) ei vaan kerro kuka on kuka tässä suhtessa.
Koska heidän hiekkalinna kaatuisi - ja runsas määrä vääriä psykologeja, sisäsiittoisia kummajaisia olisi ilman uskottavuutta - ja siksi sitä ei saa tehdä.
Elämä menee vaikeaksi kun ei saa olla rehellinen.
Tiedätkö mikä on melkein farssi tai uusi ilmiö, josta en tiedä pitäisikö edes kirjoittaa? Se on eräänlainen kiertokulku netin kautta; teksti tulee, menee, siirtyy, vaikuttaa mutta väärässä järjestyksessä siihen, mitä on kirjottaja kirjoittanut - asia menee totaaliseksi soopaksi ja uskottavuus sen mukaan. Lopulta ei kukaan enää tiedä onko totta, draamaa tai pelkkää pilaa.
Mutta minä en pian jaksa näitten vempainten kanssa: klo 16.03 tai jotain kun lähdin uimahalliin (jo 10 min ennen sitä) on lokikirjan mukaan mcbook ja dvd jako laitettu koneeseeni. Mies sanoo, ettei ole.
Mutta sen lokikirjan mukaan on, mikäli luen sitä oikein. minun kaikki aika menee tähän koneen pohtimiseen, en jaksa enää lukea - tuntuu totaalisen typerältä, turhalta ja idioottimaiselta enää yrittää mitään....
..tuntuu, että elämä meni jotenkin. Kun kukaan ei reagoinut siis oikeassa elämässä (IRL) eikä kukaan tajunnut, viitsinyt tajuta eikä viitsinyt ymmärtää ja terroristit tulivat ja muuttivat juttuja aina sen mukaan kun minä olin niitä tehnyt ikäänkuin kaikuna tai seurauksen seurauksena: kun minä kutsuin uutta hauskaa ukkoa tiedepiireissä faijaksi siellä keksittiin, että toinen nainen kutsui hänet enoksi.
Näitä matkimisen tarinoita on yhtä paljon kun minulla tarve kertoa: täällä leikitään nyt jotain sano-se-niin-minä-sanon-perään -leikkiä. Mies ei tajua mitään mutta taitaa tajuta enemmän kuin mitä kertoo koska jees-jees -porukka jossain tuolla nettiverstaissa osaa vähän jemmata, muuttaa ja vänkätä - onhan tekniikka niiden ainoa osaaminen ja moraali on vielä lapsenkengissä.
Joten - minä taistelen lapsiteknikoiden kanssa, joiden on tarkoitus lyödä miljardia ihmistä polvitaipeeseen tekniikalla koska eivät ikinä osaisi puhua.
Onpa typerää eikä kukaan minulle puhu mutta hössääävät ja hösövät ja ösöttävät sen minkä ehtivät.
Jos Iranin turbaaniukot tulevat ja ovat minulle kilttejä minä menen pian heidänkin kaa - koska kukaan muu ei ole. Joten, hur skall ni ha det?
'Onko muuten neuvostoliittolainen filosofia tutustumisen arvoista?'
Tuskin. Ellei satu olemaan masokisti.
Post a Comment