Sukujuhlien äänekkäimmät - ja se kaikkein hiljaisin

Kuvassa kaksi anonyymia sukujuhlijaa
*
Mainostan seuraavassa Jyrki Kortelaisen kilttiä pakinaa Vain yksi on hiljaa [Helsingin Uutiset 4-5.9]
*
Suku on pahin, mutta on sukulaisissa jotain hyvääkin. Hyvä puoli ainakin meidän suvussa on se, ettei kukaan potkaissut tänä kesänä tyhjää ja ettei kukaan joutunut - niin sanotusti pulla uunissa - pakon edessä papin eteen alttarille.

Kaikki kylmän pierun päästäneet on tietysti pantava multiin - oli kesä tai ei - mutta kesähäät pitäisi lailla kieltää.

Kesähäissä ei ole kivaa, sillä kesähäissä tulee hiki. - Isolta mieheltä paita liimautuu tumman puvun alla kiinni selkään ja tukka liiskautuu päähän. Kärpäset alkavat pörrätä ympärillä. - Haukiverkkoa muistuttavat alushousut hiertyvät inhottavasti kulkusten ympärille, ja olo on enemmän kuin kiusaantunut.

Sukujuhlat ovat muutenkin kiusallisia. Ympärillä on outoja ihmisiä, jotka puhuvat kovaan ääneen muista oudoista ihmisistä. Keskustelun taso on käsittämättömän korkealla. - Ensin pohditaan, kuka on lihonut eniten. Sen jälkeen setien, tätien ja serkkujen raati päättää, kuka on pahiten kulahtanut sitten edellisten sukujuhlien. - Hautajaisissa pahin kulahtaja on tietysti vainaja.

Häissä suitsutetaan nuoren parin onnea, vaikka muutamassa vuodessa liitto alkaa rakoilla - ja lopulta komea sulho ja ihana morsmaikku tappelevat verisesti lapsista ja yhteisestä omaisuudesta. - Ristiäisissä kehutaan naama punaisena kirkuvaa kakkapistoolia suloiseksi, vaikka kakara on ruma kuin petolinnun ahteri.

Sukujuhlissa kaikki puhuvat toistensa ohi. Kukaan ei oikeasti sano mitään. Kuoppajaisissa tosin on muihin juhliin verrattuna yksi hyvä puoli. Yksi porukasta on koko ajan hiljaa.
*
http://www.helsinginuutiset.fi/
http://www.polyvore.com/weddings/collection?id=121741